Koulu alkaa kohta ja saa hyvää ruokaa

Maanantai 24.7.2017

Nyt heinäkuussa on viritelty keskustelua kouluruuan maksullisuudesta. Keskusteluun innoitti maa- ja metsätalousministeriön saama Ruoka 2030 -selontekoon liittyvä selvitys, josta en löytänyt ehdotusta kouluruuan maksullisuudesta. Keskusteluun toivon kyllä asiallista pohdintaa kouluruokahävikistä. 
Hyvä, että kouluruuasta keskustellaan, toivottavasti pääosin myönteisessä sävyssä. Näin kesäpäivinä lounasaikaan saattaa olla jo ikävä kouluruokaa tai työpaikkaruokaa. Moni perhe on pulassa järjestäessään lomaileville lapsille lounasta ja vielä enemmän mikäli perheen aikuiset ovat töissään.
Kansanterveyden kannalta on tärkeää, että jokainen syö täysipainoisen lounaan joka päivä. Erityisen tärkeää on ohjata ja opettaa meidän lapsia ja nuoria terveellisiin elintapoihin.
Mielestäni kouluruuan edelleenkin tulee olla koululaisille maksutonta, tavallista, terveellistä ja lähellä tuotettua arkiruokaa. Toki kouluun kuuluvat myös vuosikalenterin mukaiset perinteiset juhlat ja niiden ruoka. Kokemusasiantuntijana väitän, että kouluruoka on edullisuudestaan huolimatta maukasta ja ravitsevaa.
Kouluruuan arvostuksessa on kohentamista. Kouluruokailu on koko koulun yhteinen asia, jonka toteuttamiseen ja kehittämiseen voi osallistaa koko kouluyhteisön. 
Kohta alkaa uusi kouluvuosi. Ensimmäisten koulupäivien aikana asetetaan kouluissa tavoitteita uudelle lukuvuodelle. Nyt on hyvä ottaa lasten, heidän vanhempiensa ja kouluväen yhteistyönä kehittämiskohteeksi kouluruokailu ja sen osana myös ruuan hävikin pienentäminen. 
Jokaisen koulun Suomi100 -juhlavuoden tavoitteena voisi olla Kouluruokadiplomin saaminen. Diplomi on Ammattikeittiöosaajat ry:n tunnustus, joka myönnetään koululle ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun tavoitteellisesta edistämisestä. 
Kouluruoka on yksi suomalaisen tasa-arvon jalokivi, jonka hohto ei himmene, kun yhdessä pidämme siitä huolta. 
Kirjoitus on julkaistu Kouvolan Sanomissa ja Pudasjärvi -lehdessä heinäkuussa

Kommentoi kirjoitusta.

Piilotetut helmet

Tiistai 27.6.2017 klo 15:42

Viikko sitten alle neljän­kym­menen talouden erämaakylä Hossa oli ansaitusti huomion kohteena. Lauantaina juhlimme siellä Suomi100 -kansal­lis­puiston avajaisia ja sunnuntaina vietimme Seipiniemessä mehtämessua.

Olemme saamassa Hossasta Oulangan kansal­lis­puiston rinnalle toisen kansain­vä­li­sesti tunnetun kansal­lis­puiston. On ollut upeaa seurata kuinka aikaisemmin lähinnä suomalaisten tuntema retkeilyalue on noteerattu kansain­vä­li­sesti. Ainakin kansain­vä­linen tunnettuus on hyvällä alulla.

Uutta puistoa ylistävät jutut julkaistiin jo vuosi ennen puiston juhlaa. Matkai­luop­paita julkaiseva Lonely Planet nosti Suomen maailman kolmanneksi parhaaksi matkai­lu­maaksi vuonna 2017 ja matkailumaan yhdeksi vahvuudeksi Hossaan perustettavan kansal­lis­puiston mänty­met­si­neen ja pienine jokineen. Lisäksi National Geographic nosti Suomen luontoarvot esille mainiten myös Hossan.

Nyt juhannuksen alla toimittaja Sarah Gibbons hehkuttaa "piilotettua helmeä", Hossaa BBC:n Travel -sivustolla. Häntä viehättää Hossan hiljaisuus, rauha, mäntymetsät ja peilityynet vedet. Toimittaja ihastelee kaikesta kaukana olevaa aluetta, jossa ihmisen ja luonnon välinen pitkäaikainen suhde ulottuu tuhansien vuosien taakse.

BBC:n jutussa, kuten lähes kaikissa lukemissani Hossan ylis­tys­kir­joi­tuk­sessa juuri ihmisen käden jäljistä kertova Värikallio nousee jutussa ykköseksi.

Piilotetut helmet ovat meidän maise­ma­koh­teita, joiden kauneutta tai kulttuurista arvoa emme ole vielä osanneet tuotteistaa matkai­lu­käyt­töön. On paljon kohteita, joissa käytäisiin, jos niistä tiedettäisiin.

Hieno asia, että vähäväkinen Ylä-Kainuu saa vahvaa vetoapua kansain­vä­li­siltä areenoilta. Puisto tuo elinvoimaa Hossaa laajemmalle alueelle. Onnittelen etelä­kuu­sa­mo­laisia ja yläkai­nuu­laisia laajasta yksi­mie­li­syy­destä. Yksi­mie­li­syyden eli komeasti ilmaistuna alueen sosiaalisen hyväksynnän vuoksi oli hanketta hyvä viedä voimalla eteenpäin.

Hossa on nyt "paketissa", joten katseet muihin vireellä oleviin asioihin. Työn alla on lähes viiden miljoonan tien­kun­nos­tus­hanke Oulangan puistoon vievällä Liika­sen­vaa­ran­tiellä. Huolta aiheuttaa tien korjaus­suun­ni­telma, johon eräät tietä käyttävät ajavat kiivaasti muutoksia. Vali­tet­ta­vasti kaikkia hyviäkin ehdotuksia ei ole mahdollista toteuttaa.

Rahaa on nyt vain se vajaa viisi miljoonaa, mutta tarpeet tuntuvat ainakin kaksin­ker­tai­silta. Lisäksi puiston sisällä ei ole mahdollista tällä rahoi­tu­sai­ka­tau­lulla tehdä tielin­jauk­seen sellaisia muutoksia, joihin vaaditaan laajoja vaikut­ta­vuus­sel­vi­tyksiä jopa lakimuutoksia. Tavoitellaan siis yksi­tuu­mai­suutta ja viedään tien­kun­nos­tus­hanke tällä kertaa maaliin.

Uusien piilotettujen helmien etsimiseen löytyy minulla aikaa vasta kun käsittelyssä oleva Sote - maakun­ta­la­ki­pa­ketti on saatu perus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nassa käsiteltyä. Aikataulun mukaan lausuntomme valmistuu perjantaina. Enteilen työlästä viikkoa. Saa nähdä miksi poliittiseksi myrskyksi tämäkin vielä äityy.

Julkaistu Koillissanomissa  27.6.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Puheenvuoro Keskustanaisten edustajakokouksessa

Maanantai 12.6.2017 klo 17:56

Hyvät aateystävät, Keskustanaiset

kotiini Kuusamon Kurvisenkylälle tuli neljänkymmentä vuotta sitten joukko kyläläisiä äänestysuurna mukaan. Kyseessä oli kiertävä jäsenäänestys kansanedustajaehdokkaan valitsemiseksi. Ikäni riitti juuri ja juuri äänestämiseen. Sain ensimmäisen kokemukseni puoluetoiminnasta.

Vuodet vierivät. Kouluttauduin käsityöläiseksi ja sen jälkeen kasvatustieteen maisteriksi. Kahdeksantoista vuotta olen rehtorina johtanut suurimmillaan viidensadan henkilön yhteisöä, opettajia ja koululaisia. Tässä työssä tarvittiin sovittelukykyä, jämäkkyyttä ja myös läsnäoloa ja kuuntelemisen taitoa. Kokemus on opettanut, että kaikenlaisista tilanteista selvitään. Yhdessä.

Kaksikymmentä vuotta sitten sinnikkäät keskustanaiset saivat houkuteltua minut riveihinsä kuntavaaliehdokkaaksi.
Se oli menoa.  Kuntapolitiikasta ja järjestötoiminnasta tuli minulle rakkaita harrastuksia. Järjestöpuolella olen saanut vaikuttaa omassa yhdistyksessäni, piirijärjestössäni, Keskustanaisissa ja Keskustassa. Mieleenpainuvia kokemuksia, mielekkäitä ja haastavia tehtäviä.

Keskustanaisten puheenjohtajana haluan olla rakentamassa verkostoja. Verkostoja, joissa jokainen voi kokea tekemisen ja politiikassa vaikuttamisen iloa. Haluan vahvistaa järjestön roolia naisten kouluttajana. Kun ihminen kehittyy, myös yhteisö kehittyy.
Me keskustanaiset olemme osa vaikuttavaa ja laajaa Keskusta-perhettä. Meillä tulee olla valmiutta ja rohkeutta ottaa kantaa myös asioihin, jotka poikkeavat perinteisistä naisten vahvuusalueista.

Eilen kokouksessa monissa puheenvuoroissa  kannettiin huolta, miksi keskustanaisia tarvitaan. Tämä sama huoli tuki esille myös monissa illan keskusteluissa. Kysymys on aiheellinen. Se osoittaa, että järjestö on meille rakas. Järjestön tulee toimia ajassa ja kyetä uudistumaan. Haluan olla kehittämässä Suomen Keskustanaisia järjestöksi, joka on avarakatseinen, aktiivinen ja uudistuva. Ja kyllä, keskustanaisia tarvitaan.

Esimerkiksi tasa-arvon saavuttamisessa meillä riittää edelleen töitä. Yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa kuuluvat sekä naisille että miehille. Naisten on rohkeasti ja itseensä luottaen tartuttava eteen tuleviin haasteisiin.

Puheenjohtajana haluan seistä naisten rinnalla tukien ja yhdessä toimien. Tarvittaessa toimin joukon kärkenä. Kurkiauran johtajalinnun lailla johdatellen joukot tuulta halkaisten kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.

Hyvät naiset, olen innolla pyrkimässä puheenjohtajaksi. Te päätätte, mikä Keskustanaisille on parasta. Te päätätte, haluatteko järjestömme johtoon johtamiskokemusta, tahdotteko puheenjohtajaksenne pitkänlinjan keskustanaisen.

Hyvät Keskustanaiset, Tässä olen, koko sydämelläni mukana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustanaiset, puheenjohtajakisa

Kulttuurimatkailu kasvuun

Keskiviikko 24.5.2017

Matkailu kasvaa Suomessa muuta taloutta nopeammin. Erityisesti meillä Pohjois-Suomessa matkailun kasvu on ollut näkyvää. Matkai­lu­a­lalle uskotaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Kasvun ääriä ei näy.

Meillä Koillismaalla talvikausi on vahva, mutta kasvua sopii talveen, mutta vielä enemmän kesään ja syksyyn. Tavoite on ympä­ri­vuo­ti­suus.

Matkailija hakee Suomesta puhdasta luontoa. Hakusanoina Suomesta Internet-palveluissa ovat suojeluun liittyvät haut. Kansain­vä­listen matkai­li­joiden mielikuvat Suomesta painottuvat siis puhtaaseen luontoon. Sitä kuvaa meidän pitää jatkossakin vaalia, mutta vahvistetaan sitä muilla toimilla. Yksi iso mahdollisuus on kult­tuu­ri­mat­kailu.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Hossan kansallispuistolaki ensimmäisessä käsittelyssä

Tiistai 25.4.2017 klo 17:18

Hossa_kp.jpg

 

Ympäristövaliokunnan mietintö Hossan kansallispuistosta on valmistunut. Tänään eduskunnan täysistunnossa asiasta keskusteltiin ensimmäisessä käsittelyssä.

 

Lakia on valmisteltu vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja kuntien kanssa. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi perustettava kansallispuisto jo nyt tuonut paljon aktiivisuutta Hossaan. 

Mietinnössä korostetaan suojelullisten tavoitteiden toteutumisen ohella kansallispuiston merkitystä vetovoimatekijänä. Se lisää erityisesti ulkomaisten kävijöiden määrää alueella. Samalla tuetaan paikallista yrittäjyyttä, työllisyyttä ja aluetalouden kehittymistä.

Puiston perustamisen jälkeen tehtävässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa muut kansallispuiston alueen toiminnat sopeutetaan siten, että suojelutavoitteet toteutuvat pitkällä aikavälillä. Alueen asukkaiden ja yrittäjien on syytä osallistua aktiivisesti myös suunnitelman laatimiseen.

 

Laki tulee voimaan 17. kesäkuuta, jolloin pidetään Hossan kansallispuiston avajaiset.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Dhakan slummikoulussa

Perjantai 7.4.2017 klo 8:00

Dhakan_slummikoulussa

Maailman parlamentaarikkojen (IPU) 136. yleiskokous järjestettiin Bangladeshissa, yhdessä maailman köyhimmistä maista. Matkan tiiviiseen kokousohjelmaan sovitettiin tutustuminen Dhakan slummikouluun. Koulun on Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestön Fidan tukema.  
Dhakan slummeissa elää satojatuhansia ihmisiä erittäin köyhissä olosuhteissa. Vuonna 2010 alkoi Fidan projekti, jonka tavoitteena on parantaa koko yhteisön hyvin vointia lasten koulunkäynnin avulla. 
Slummissa asuvien perheiden lapsilla ei ole mahdollisuutta valtion ylläpitämään kouluun koulupukumaksun vuoksi ja siksi, että lasten työpanosta tarvitaan koko perheen elannon hankkimiseen.
Fidan hankkeessa perustettiin slummin ulkolaidalle koulu.  Dhakaan rakennetaan koko ajan uutta, joten slummi joutuu väistymään rakentaminen alta. Tänä päivänä slummialue jo ympäröi koulua. 
Vuonna 2011 valmistuneen koulun on rahoittanut suomalainen Heikki Salmelan perheen omistama Hesburger Oy. Salmelan perhe myös rahoittaa koulun toimintaa vuosittain.
Kouluun valitaan slummin kaikkein köyhimmät lapset. Halukkaita on enemmän kuin mitä sisään voidaan ottaa. Perheet  lähettävät lapset kouluun mielellään, sillä opetuksen, tarvikkeiden ja koulupuvun lisäksi lapset saavat koulun omassa keittiössä valmistetun lounaan. 
Koulu toteuttaa samaa opetussuunnitelmaa kuin valtion koulut, mutta sen lisäksi opetetaan taito- ja taideaineita, henkilökohtaista hygieniaa, terveyskasvatusta ja ympäristövastuuta. Valtion koulussa koulupäivä voi jäädä pariin kolmeen tuntiin, mutta Fidan koulussa päivä on vähintään neljä tuntia. Koulun jälkeen oppilas voi osallistua koulun kerhoon.
Koulussa huolehditaan erityisen vahvasti lasten terveys- ja hygieniakasvatuksesta. Oppilaan puhtaudesta huolehtiminen kuuluu jokaisen aamun ohjelmaan, sillä kotien hygieniataso on ymmärrettävästi hyvin alhainen. Koulun viikko-ohjelmaan kuuluu myös opettajajohtoisesti tehty hampaiden harjaus.
Koulussa on tänä vuonna koulussa on 430 oppilasta. Koulun johtaja George L Boidya kertoi, että oppilaat ymmärtävät, että he ovat etuoikeutettuja, kun ovat saaneet koulupaikan. Lapset työskentelevät ahkerasti ja siksi koulusta valmistutaankin erinomaisilla arvosanoilla. 
Peruskoulu päättyy Bangladeshissa viidenteen luokkaan. Koska viidenneltä valmistuneiden oppilaiden mahdollisuus jatkaa opiskelua ylemmässä oppilaitoksessa pysähtyisi jälleen varattomuuteen, tänä vuonna koulussa on myös kuudes luokka, jossa on nyt 30 oppilasta.
Koulu opettaa myös lasten vanhempia. Koulussa on oma ompelukoulu lasten äideille. Pääsimme vierailemaan koulun yhteydessä toimivassa ompelimossa, jossa työskentelee ompelukoulusta valmistuneita oppilaiden äitejä palkkatyössä. Ompelimo valmistaa Hesburgerin työntekijöiden työvaatteet. 
Saimme koulussa sydämellisen vastaanoton. Oppilaat ja henkilökunta olivat tehneet meitä varten näyttävän juhlan, jossa esiteltiin sekä oppilaiden että opettajien  laulu- ja tanssitaitoja. 
Kouluvierailua olivat järjestämässä Fidan työntekijät Eija ja Pekka Toivainen. He ovat tulleet Dhakaan viime vuonna hanketyöntekijöiksi. Uuden hankkeen tavoitteena on perustaa kymmenen pientä maaseutukoulua. 
Kirjoitus on julkaistu Koillissanomat -lehdessä 11.4.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Viisas käyttää valtaansa

Keskiviikko 5.4.2017 klo 14:07

Ennakkoäänestys on päättynyt. Puhelimeen on kilahdellut STT:n viestejä edellistä kunnallisvaalia vilkkaammasta ennakkoäänestämisestä. Tämä kertoo hyvää kuntalaisten valveutuneisuudesta.

Varsinaisten äänestyspaikkojen vähentymisen myötä kuntien päättäjät ovat pyrkineet tekemään äänestämisen vaivattomaksi määräämällä ennakkoäänestyspaikkoja sinne missä ihmiset luonnostaan liikkuvat.

Kotikunnassani kirjastoauto muuttui kiertäväksi ennakkoäänestyspaikaksi ja markettien äänestyspaikoissa yritettiin tavoittaa kiireellä kulkevia kaupan asiakkaita.

Kuntakenttä on suuren uudistuksen pyörteissä. Maakuntauudistuksessa siirtyy maakunnille vuoden 2019 alussa nykyisin kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tärkeää on huomata, että hyvin paljon päätettävää edelleen jää kuntiin.

Nämä kuntavaalit ovat tärkeät kuntalaisien arkielämän kannalta. Kuntien vastuulla on edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Valtuutetut ovat ratkaisevassa asemassa päättämässä lähikouluista ja varhaiskasvatuksesta sekä kunnan kulttuuri- ja liikuntapalveluista.

Kunnan menestymisen kannalta tärkeä elinkeinopolitiikka ja maankäytöstä päättäminenkin jäävät kuntaan.

Vaalien alla ovat tietyt tahot turhaan välittäneet viestiä siitä, että kuntavaalit eivät enää olisi tärkeät. Mielestäni jokainen demokratiaa tukeva toimenpide on tärkeä, vaalit niistä kaikkein tärkeimmät.

Vaikka ennakkoäänestäminen on tehty vaivattomaksi, monet äänestävät silti mieluiten varsinaisena vaalipäivänä. Onhan äänestäminen sunnuntaipäivän merkkitapahtuma, joka perinteisesti palkitaan vaalikahvilla.

Ennakkoäänestysvilkkaudesta huolimatta mielessä on huoli, sillä äänestysvilkkaus kuntavaaleissa on ollut pitkään laskussa. Edellisissä kuntavaaleissa Oulun vaalipiirissä äänivaltaansa käytti 56,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Eräät tutkijat ovat ennen ennakkoäänestystä väläytelleet pelkoa siitä, että vain alle puolet äänioikeutetuista äänestäisi meneillään olevissa vaaleissa. Nyt on syytä äänestäjien ryhdistäytyä, kääntää suunta ja osoittaa ennusteet vääriksi. Sunnuntaina ehtii vielä.

Tutkitusti yli kolmannes suomalaista on sitä mieltä, että sekä ehdokas että puolue ovat molemmat yhtä tärkeitä. Henkilöä tukiessaan äänestäjä antaa tukensa myös puolueen linjalle. Ei siis ole aivan sama minkä numeron lappuunsa kirjoittaa.

Ethän sinä halua luovuttaa valtaasi jättämällä äänestämisen muiden huoleksi. Vaaleissa valitaan joka tapauksessa kuntien valtuutetut, oli äänestysprosentti mikä tahansa.

Demokratian ydintä on käyttää valtaansa vaaleissa.

Julkaistu Kalevassa 5.4.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Kukaan ei äänestä yhtä hyvin kuin sinä!

Tiistai 14.3.2017

Hyvä Nuori, kirjoitan juuri Sinulle
Oikeusministeriö on lähettänyt 120 000 kirjettä nuorille, jotka voivat äänestää nyt ensimmäistä kertaa. Kirjeessä kerrotaan yksiselitteisen selvästi mistä kuntavaaleissa on kyse. Kirjeessä on myös nettipolkuja lisätiedon lähteille. 
Toivon, että nuoret äänestäjät kokevat kirjeen iloisena asiana ja avaavat sen. Tosin palautteen mukaan on ollut jopa pelottavaa saada postia oikeusministeriöltä. Kirjeen nähdessään on tullut monelle nuorelle mieleen: ”Apua! Mitä minä nyt olen tehnyt?” Kirjeen sisällä on kuitenkin vaaliterveisiä myös Allianssilta, järjestöltä, jonka tarkoituksena on edistää nuorten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi ja osallistumista päätöksentekoon.  
Poliittiset puolueet ovat ponnistelleet kuukausien ajan saadakseen kaikkia kiinnostavan ehdokasjoukon omalle listalleen. Koillismaalla nuoria onkin mukana lähes kaikkien puolueiden listoilla. Valtakunnallisesti nuorten ehdokkaiden suhteellinen määrä on valitettavasti laskenut edellisistä vaaleista. 
Nuorilta kysyttiin Nuorisobarometrin tutkimuksessa (2013) mielipiteitä siitä, kuinka paljon ei keinoilla voi vaikuttaa. Tehokkain vaikuttamisen keino nuorten mielestä on äänestäminen. Parikymmentä vuotta kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevaa lämmittää tieto, että edustuksellinen demokratia näyttää olevan myös nuorten mielissä vahva vaikuttamisen keino. 
Nuoret näkevät myös asettumisen ehdolle vaaleissa vaikuttavana keinona. Vaalityön tekeminen jonkun toisen puolesta on nuorten mielestä myös suhteellisen tehokkaaksi nähty tapa, mutta vain harva nuori siihen osallistuu. 
Hienoa, että nuoret ovat oivaltaneet sen, että äänestäminen on tehokas keino vaikuttaa, sillä äänestämättä jättäminen on äärimmäisen mitätön keino vastustaa jotakin. 
Nuorisobarometri kertoo, että vain pienelle osalle vaaleissa nukkuneista nuorista kyse on protestista politiikkaa kohtaan ja vain joka kymmenennellä äänestämättä jättäneistä nuorista on periaatteellisia syitä olla äänestämättä vaaleissa. Ei vain tullut lähdettyä äänestämään.
Erityisen huolestuttavaa on, että äänestämättömyys periytyy sukupolvelta toiselle. Miten innostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen saataisiin osaksi kotikasvatusta? Koulujen ohjauksella ja opetuksella voidaan luoda kansalaistaitoja, mutta asenteeseen on vaikeampaa vaikuttaa. 
Kiinnostavaa on, että nuorten äänestyksen motivaationa on se, että äänestäminen on oikea tapa vaikuttaa, mutta vain harva uskoo, että äänestämällä voi todella vaikuttaa. Tämän vuoksi uusien valtuutettujen on syytä käyttää aikaa sen pohdintaan, kuinka jatkossa otetaan nuorten ääni nykyistä voimakkaammin huomioon päätöksenteossa. Mielestäni hölmöä olisi jättää kuulematta heitä, joiden tulevaisuutta rakennetaan. 
Nuori, katso löytyykö listoilta sopivaa ehdokasta! Jos ei sopivaa nuorta löydy, niin mieti, voisitko antaa äänesi varttuneemmalle nuorten asioista kiinnostuneelle ehdokkaalle. ”Kukaan ei äänestä yhtä hyvin kuin sinä!”, kannustan yhdessä Allianssin kanssa.
Julkaistu Koillissanomissa 

Kommentoi kirjoitusta.

Sotea ja maakuntaa

Tiistai 7.3.2017 klo 20:40

Eduskunnassa oli tänään lähetekeskustelussa historiallinen esitys maakuntien perustamiseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tämän kokonaisuuden tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä.

Uudistuksen lähtökohtana on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut kohtuullisella maksurasituksella ja hillitä kustannusten kasvua.

Palvelut pysyvät jatkossakin julkisen sektorin järjestämisvastuulla. Tuottajina voi olla julkisen sektorin rinnalla myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.

Uudistuksen keskeinen tavoite on, että ihmiset pääsevät hoitoon, eivät joudu odottamaan hoitojonossa pitkään ja heillä on mahdollisuus valita mistä he haluavat hakea palvelunsa.

Sote -uudistus on tehtävä.

Tärkeää on huolehtia siitä, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuus toimia tuottajina on hyvä, eikä Suomeen synny muutaman yrityksen monopolimarkkinoita.

Kilpailu haastaa kaikki sote-palveluiden tuottajat pitämään palveluiden laadun ja hinnan iskukykyisinä, jota monopoliasema ei välttämättä kannusta tekemään. Kyse on viime kädessä yhteisten verovarojemme käytöstä: samalla rahalla enemmän palveluita.

Yhtiöittäminen selkeyttää toimintaa ja tuo yksityiset ja julkiset toimijat samalle viivalle. Yksityiset sote-valinnanvapaudessa toimivat yritykset joutuvat toimimaan samoilla säännöillä kuin julkiset yhtiöt ja kantamaan saman vastuun tekemisistään

Tämä uudistus tuo ihmisen palveluiden käyttäjänä ja oman terveystiedon haltijana keskiöön. Tätä tehdään ihmisiä varten.

Moni sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kuntatyöntekijä kantaa huolta omasta tulevaisuudestaan tämän uudistuksen aikana. Uudistuksessa on sovittu, että henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Huoli siitä, että työtä ei jatkossa ammattilaiselle olisi, on mielestäni turhaa. Suomen väestö ikääntyy, joten jatkossa tarvitaan yhä enemmän osaavaa ja itsenäiseen toimintaa kykeneviä ammattilaisia eri puolella Suomea, myös reuna-alueilla kaukana keskuksista.

Nyt on viisasta ottaa jokaisessa maakunnassa henkilöstö mukaan suunnittelemaan palveluja, jotta integraatio saadaan asiakaslähtöiseksi. Ammattilaisilla, jotka tekevät työtään asiakasrajapinnassa, on paljon tietoa, joka kannattaa hyödyntää kokonaisuuden suunnittelussa.

Tästä on tulossa uudistus, joka edistää myös demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista. Maakuntahallinto kokoaa yhteen tällä hetkellä hajanaiset eri organisaatioiden hoitamat tehtävät. Vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut huolehtivat koko maakunnan palvelujen saatavuudesta, eivätkä ole oman kotikunnan edunvalvojia.

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä. Onnistuakseen se vaatii kunnan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Kolmannen sektorin toimijoilla on kunnissa merkittävä ennaltaehkäisevä rooli. Ennaltaehkäisyn avulla on saatavissa aikaan isoja säästöjä.

Tämänkin uudistuksen tekevät ihmiset. Tehdään tästä mahdollisimman hyvä, suomalaisille paras, mutta hyväksytään jo tässä vaiheessa ajatus, että niitä yksityiskohtia, jotka eivät toimi korjataan.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hossan kansallispuistolaki lähetekeskustelussa

Perjantai 10.2.2017 klo 14:06

Kevään täysistuntotyöskentely alkoi minulle erityisen tärkeän lain, Hossan kansallispuistolain lähetekeskustelulla. Voisin jopa sanoa, että laki on minulle rakas. Kyseessä on Kuusamon puolella olevan Julma-Ölkyn kautta osin kotikylääni sijoittuva Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuisto. Suomussalmelaiset ja Hossan kylän yrittäjät ovat määrätietoisesti ajaneet asiaa eteenpäin. On ollut mieluisaa olla hanketta tukemassa.

Tulevan puiston alue ja sen ympäristö on ollut käytössä jo esihistoriallisella ajalla. Tästä kertovat löydöt Iijärvellä Teeriniemen seudulla, jossa on ollut esihistoriallinen asuinpaikka ja josta on löytynyt kiviesineitä, kvartsi-iskoksia ja muinainen hautapaikka. Puisto on siis vanhalla Lapin ja lannan rajalla. Vielä 1700-luvulla on ollut Maaselän lapinkylän muutaman kymmenen kilometrin päässä tulevan puiston pohjoisrajasta

Värikalliolla ja Julma-Ölkyn kallion seinämässä olevat piirrokset kertovat onnistuneiden metsästysretkien tapahtumista 3000-4000 vuoden takaa. Alueen uudisasuttaminen aloitettiin 1600 –luvun puolessa välissä kaskiviljelijöiksi saapuneiden toimesta. Riistaiset metsät ja kalaisat järvet antoivat särvintä isi-isieni perheille. Alueella, myös äitini kotitilan mailla Kurvisenvaarassa poltettiin tervaa, joka uitettiin Hossajoen kautta Ouluun.

Kalastus ja metsästys ovat edelleen tärkeitä harrastuksia ja antavat särvintä alueen ihmisille, sillä asuville ja siellä vapaa-aikaansa viettäville. Porotaloudella on alueella vahva vuosisatainen perinne. Puiston alueella toimii Hossa-Irnin paliskunta. Paliskunnalla on kiinteitä erotusaitoja tulevan puiston alueella. Lakiesityksessä on turvattu, että tulevassa puistossa porot ja poronhoito jatkavat kuten ennekin.

Vaikka tulevaa puistoa ja sen lain valmisteluaika on lyhyt, vain vajaa vuosi, niin voin vain kiittää osallistamisesta. Valmistelussa on otettu erittäin hyvin mukaan alueen toimijat ja heidän näkemyksensä. Lakiluonnoksesta annetut lausunnotkin ovat pääsääntöisesti hyvin myönteisiä.

Yksi lausunnoista on Rukan koulun oppilailta. Nuoret pitävät hyvänä asiana, että Etelä-Kuusamoon tulee uusi kansallispuisto. He toivovat, että kansallispuiston myötä luontomatkailu lisääntyisi.  He kantavat lausunnossaan huolta kalastuksen ja metsästyksen mahdollisuuksien kaventumisesta kansallispuiston alueella. Lisäksi nuoret kiinnittävät huomiota puiston rakenteisiin. Heidän mielestä on tärkeää, että luontomatkailuun käytettävät rakennukset rakennettaisiin materiaaleista, joiden elinkaari on pitkä.

Nostin lähetekeskustelun puheenvuoroissani huomioita, joita olen saanut lausuntoajan päättymisen jälkeen. Lakiesitykseen on kirjattu suurpetojen poisto kuten Hossa-Irnin paliskunta ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet. Tämä kuitenkin muuttaa nykyistä vahinkoa aiheuttavien suurpetojen metsästystä, johon osallistuu myös muita metsästäjiä paliskunnan poromiesten lisäksi. Metsästäjien määrä ja joukon kokoonpano luonnollisestikin vaihtelee eri jahdeissa, mutta saamani arvioiden mukaan jopa yli puolet metsästysseurueesta joutuisi jäämään puiston rajalle odottamaan petojahdin etenemistä. Tämä luonnollisestikin hidastaa ja vaikeuttaa vahinkopetometsästystä.

Lakiesityksessä sallittaisiin ulkopaikkakuntalaisille vain hirvenmetsästys paikallisissa metsästysseuroissa puiston alueella. Paikallisten metsästysseurojen jäsenmäärästä on tällä hetkellä yli puolet ulkopaikkakuntalaisia. Näillä henkilöillä on pitkät sukuperinteet alueen käyttöön. Lapsuuskodin maat, perintömaat ovat puiston välittömässä läheisyydessä. Ymmärrän hyvin huolen, että perinteinen nautintaoikeus häviää. Metsästäjät esittävätkin, että kansallispuistossa on sallittava kaiken riistan metsästys paikallisten metsästysseurojen jäsenille lupaehtojen puitteissa.

Kalastusperinne on huomioitu esityksessä hyvin. Vapaa-ajankalastus seisovilla pyydyksillä on sallittu yhdeksässä puistoon kuuluvassa järvessä ja nuottaaminenkin yhdessä. Tämän lisäksi viehekalastus on sallittua kahdessa järvessä, joihin voidaan istuttaa harjusta ja taimenta.

Näiden mainittujen lisäksi Kuusamon puolella puiston sisään jää noin 100 hehtaaria Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden kalastuskunnan hallinnoimia vesialueita, joiden käyttöä kansallispuisto ei saa rajoittaa. Kaksi näistä järvistä Laukkujärvi ja Somero ulottuvat myös puiston puolelle.

Esitän harkittavaksi, tulisiko kalastaminen mahdollistaa myös puistoon kuuluvalla osalla Laukkujärveä ja Somer-järveä ja tulisiko Selkoskylän osakaskunnan jäsenille heidän esityksensä mukaisesti oikeus perinteiseen pyydyskalastukseen myös Ala- ja Keski-Valkeaiseen sekä Pitkähoiluaan ja Kokalmukseen

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kansallispuistoa on perusteltu luonnonsuojeluarvoijen lisäksi kulttuurilla ja alueen historialla. Puistolla on kulttuurinen rooli ja alueella vahvayhteys Suomen itsenäisyyden historiaan. Yhteiskunnalliset vaikutukset on lakiesityksen perusteluissa esitetty hyvin kauniisti, jopa runollisesti. 

Uskon, että uusi puisto on Ylä-Kainuun ja Koillismaan eteläosan matkailullinen keskus, jonka ympärille muodostuu verkostomainen luontoa ja perinnekulttuuria hyödyntävä yritysrypäs.

Jo viime vuonna Hossan puisto sai myönteistä kansainvälistä julkisuutta, joten uskon kävijämäärän lisääntyvän huikeasti. Toivon, että pystymme tulevina vuosina huolehtimaan myös sekä tulevan puistoalueen että lähialueilla olevien Metsähallituksen luontokohteiden hoidosta.

Kansallispuisto perustetaan luonnonsuojelulain nojalla, joten ymmärrettävää on, että jostain aikaisemmasta pitää pystyä luopumaan saadakseen jotain uutta. Kansallispuisto on upea laatutunnustus alueelle ja sen ainutlaatuiselle luonnolle.

Kommentoi kirjoitusta.

Me huolenpitäjät

Tiistai 7.2.2017 klo 8:00

Keskustan kuntavaaliväki seilasi viikonloppuna Itämeren aalloilla valmistutumassa kuntavaalikisaan. Kuntapäättäjät, nykyiset ja tulevat, saattoivat todeta, että toimet Suomen kuntoon laittamiseksi alkavat purra. On saatu aikaan käänne parempaan.


Sekin todettiin, että tämän ison Suomi -laivan kääntäminen on hidasta. Suomi on ollut liian pitkään uudistamatta. Velaksi elämisen katkaisemiseksi olemme joutuneet tekemään myös kipeitä päätöksiä. Valtuustosalissakin on monta kertaa toistettu vanhaa viisautta ”Terve talous on köyhän paras turva”.

Tällä hallituskaudella kunnilta ei leikata. Se olisi pois päivähoidosta, peruskouluista, terveyskeskuksista, vanhustenhoidosta ja muista peruspalveluista, joista me kunnissa teemme päätökset. 


Eduskuntakampanjassamme lupasimme laittaa Suomen kuntoon. Kuntoon tämän maa saadaan vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Muutoksia tehtäessä päättäjä joutuu kohtaamaan kovaa arvostelua. Tästä selviää, kun tiedostaa sen, että kansalainen pelkää muutosta katsoen vain yksittäistä asiaa. Päättäjän pitää ymmärtää katsoa laajoja kokonaisuuksia.


Meneillään on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Tällä turvataan huolenpito tasa-arvoisesti myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Kuntalaisen näkökulmasta lääkäriin pitää päästä nopeammin ja hoivaa tarvitsevien hoidon on oltava inhimillistä. Jos mitään ei tehdä, tilanne vain pahenee. Silloin kärsijöiksi joutuvat huolenpitoa eniten tarvitsevat ja he, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään tai läheisistään.


Tulevaisuudessa maakunnat järjestävät sote -palvelut ja me kuntapäättäjät turvaamme arkisen huolenpidon. Me huolehdimme, että meillä on edelleen laadukas päivähoito ja koulutus ja saamme kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Tulevaisuudessakin me kuntapäättäjät rakennamme elinvoimaa ja vastaamme kunnan kehittämisestä, maankäytöstä ja kunnallistekniikasta. Kunnille jää myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.


Valtion toimet ja kuntien mahdollisuus vastata omista velvoitteistaan käyvät käsi kädessä. Kuntapolitiikkaan on tehty Sipilän hallituksen aikana selkeä suunnanmuutos edelliseen hallituskauteen verrattuna. Valtion budjettiin tehtyjä menosäästöjä ja talouden elpymisen edistämiseksi tehtyjä veronalennuksia ei ole maksatettu kunnilla. 


Kuntapäättäjien pitää jatkossakin voida luottaa siihen, että heillä on käytössään tarvittavat voimavarat kuntapalvelujen rahoitukseen koko maassa. Maaseutu tarvitsee kaupunkeja ja kaupungit maaseutua.


Kaikki puolueet etsivät nyt listoilleen ehdokkaita huhtikuun alussa pidettäviä kuntavaaleja varten. Mikäli tunnet vetoa vaikuttaa oman kuntasi asioihin, niin vaikuttajan paikkoja on nyt tarjolla. 


Uskon, että jokainen puolueihminen ilahtuu siitä, kun ilmoitat halukkuutesi tulla mukaan. Jokaisella puolueella on tavoitteena parempi huominen, vain keinot ja toimintatavat ovat erilaisia.  Äänestäjät ratkaisevat kehen luottavat. 


Se on varmaa, että huolenpitäjiä tarvitaan – huomennakin.

(julkaistu Koillissanomissa 7.2.2017)

Kommentoi kirjoitusta.

60-vuotiaalle Kuusamon lukiolle

Lauantai 3.12.2016 klo 17:00

Koillissanomien historiasivuilla oli pieni uutinen 60 vuoden takaa. Siinä kerrottiin, että Kuusamon näyttämön kannatusyhdistys on päättänyt liittyä Kuusamon lukion kannatusyhdistyksen jäseneksi ja samalla lahjoittaa yhden ”Lemmin pojan” näytännön nettotulot lukiolle. 
Tämä on yksi esimerkki, joka kertoo, että kuusamolaiset monin tavoin olivat tukemassa kuusamolaisten ja samalla myös lähikuntien nuorten opintietä ja touhuamassa lukiota Kuusamoon. 
Vuonna 1949 oli perustettu Kuusamon kunnallinen keskikoulu, joka aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoululla. Keskikoulun myötä tuli tarve myös yliopistoon johtavan koulun perustamiseen. 
Sivistyksen ja koulun merkityksen yhteiskunnan kehityksen avaintekijänä ymmärtäneet kuusamolaiset ryhtyivät töihin. He perustivat lukion kannatusyhdistyksen ja syksyllä 1956 Kuusamon lukion. 
Minä olen saanut nauttia Kuusamon lukion opeista -70-80 -lukujen vaihteessa, silloin kun lukio toimi vanhalla paikalla Maaseläntien varressa kahdessa rakennuksessa, yksikerroksisessa puutalossa ”navetassa” ja uudella puolella. 
Navetassa oli talvella kylmä. Muistan myös, että keräsimme oppilaskunnassa nimiä aloitteeseen lukion rakennusten saneeraamiseksi. Liekö koskaan vetoomuksemme edennyt päätöksentekijöille, mutta ainakaan peruskorjausta ei koskaan tehty. 
Päättäjänä minulla on ollut ilo olla todistamassa uuden lukiorakennuksen rakentamista Oulangantien varteen. Mielessäni vilisee elokuvan tavoin mukavat muistot lukiosta, sen opettajista, henkilökunnasta ja lukiokavereista. 
Kiitän lämpimästi omasta puolestani ja kaikkien Kuusamon lukion opeista nauttineiden tuhansien nuorten puolesta lukion perustajia ja henkilökuntaa hyvistä opeista ja eväistä elämän teille.
Onnittelen juhlivaa lukiota, lukiolaisia ja kaikkia talossa työskenteleviä. Toivotan mitä parhaimpia tulevia vuosikymmeniä.

Kommentoi kirjoitusta.

Nuoret mukaan päätöksentekoon

Keskiviikko 30.11.2016 klo 6:00

Studio_20161130_234741.png

Oulusta kuului viime viikolla kummia. Kaleva kirjoitti, että Oulun nuorisovaalien ehdokasasetteluaika päättyi, mutta vaalit jäävät pitämättä. Ehdokkaita valtuustoon tuli vain 25. Uutinen kertoi, että uusi Oulun Nuorten edustajisto eli ONE muodostetaan ilmoittautuneista ehdokkaista.    
Viime keskiviikkona eduskunta hyväksyi uuden nuorisolain, joka korvaa voimassa olevan lain vuodelta 2006. Lailla pyritään vahvistamaan nuorten osallisuutta, vaikuttamista ja kuulemista, edistämään nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja.  
Lain valmisteluun on tehty hyvin laajapohjaisesti. Kävimme myös sivistysvaliokunnassa laajan asiantuntijakuulemisen ja saimme hyvän käsityksen nuorten tilanteesta ja vaikuttamismahdollisuuksista.
Nuorten kuuleminen ja osallistaminen on nähtävä laajasti mahdollisuutena parantaa kuntien päätöksentekoa. Hölmöä olisi jättää se ääni kuulematta, jonka tulevaisuutta rakennetaan. Yhtä tärkeää on, että nuoret kasvavat aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka tuntevat osallisuutta ja vastuuta yhteiskunnasta laajasti. 
Kaikkia kuntalaisia eivät valitettavasti kiinnosta oman kunnan asiat. Tämä tulee vastaan juuri nyt kuntien poliittisilla toimijoilla, sillä jokainen taho yrittää kuumeisesti saada ehdokkaita tuleviin kuntavaaleihin. 
Osallisuus niin nuorisovaltuuston kuin valtuustonkin kautta edellyttää paitsi omaehtoista kiinnostusta ja kykyä, myös kokemusta siitä, että voi vaikuttaa. Onko kuntalaisten vaikuttamiskokemukset negatiivisia, kun päätöksentekoon ei näytä olevan kovasti tunkua? 
Kuntien päätöksenteossa osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tulee olla monipuolisia. Nuoret tavoittaa ainakin nuorten jokapäiväisiä kanavia käyttäen esimerkiksi koulujen ja niiden oppilaskuntien kautta. 
Toivon, että nuoret keksivät ja kokeilevat kaikkea uutta ja hyödyntävät myös tekniikan mahdollisuuksia, jotta ääni kuuluisi päätöksenteossa. Meidän aikuisten on syytä muistaa, että nuoret tarvitsevat aikuisten tukea ja he eivät muodosta yhtä heterogeenista ryhmää. Nuorten kuulemisessa on syytä huomiota myös sellaiset nuoret, jotka tavallisesti jäävät sivuun vaikutuskanavista. 
Uskon, että ONE:n ehdokkaiksi ilmoittautuneet oululaiset nuoret ovat innostuneita ja aktiivisia nuoria, jotka haluat tuoda nuorten äänen kuuluviin Oulun päätöksenteossa. Onnea ja menestystä teille - Pitäkää kaupunginvaltuutetut hereillä kaikissa asioissa eikä vain suoraan nuoria koskevissa asioissa!
Julkaistu Kalevassa 30.11.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Töistä kotiin ja takaisin

Tiistai 29.11.2016 klo 6:00

Nykyiseen pestiini pyrkiessäni tiesin, että Suomen hallintopääkaupunki on sijainniltaan hankalassa suhteessa Koillismaahan, kotona haluan käydä viikonloppuisin ja kulkeminen on hankalaa.
Perjantaina istunnon jälkeen nousen hallintojohtajan järjestelemään kimppakyytiin kello 14. Matkaseurana eduskunnasta lentokentälle ovat tavallisimmin edustajat Lohi, Keränen ja Kääriäinen. Olen matkalla oppinut, että Kääriäisellä on poliittista hoks’nokkaa enemmän kuin keskimäärin edustajilla.
Lento Ouluun lähtee kello 16. Mikäli kaikki menee suunnitellusti, on riittävästi aikaa siirtyä Oulun linja-autoasemalle kuuden jälkeen lähtevään linja-autoon. Tavallista kuitenkin on, että kaikki ei mene niin kuin piti. Otan käyttöön suunnitelman B eli taksilla suoraan Hönttämäen pysäkille toiveissa, että ehdin siellä Kuusamoon tulevaan linja-autoon ja kotiin jo yhdeksän uutisten jälkeen.
Mikäli kone myöhästyy reippaasti, kiire loppu siihen. Viimeisellä linja-autovuorolla olen kotona seuraavan vuorokauden puolella. Kerran myöhästyin tästäkin autosta, kun kone ei saanut laskeutumislupaa Ouluun. Silloin sain kyydin Pudasjärvelle ja olin siellä yötä. 
Paluu riippuu maanantain kalenterista. Jos työt ovat Helsingissä, lennän kotikentältä sunnuntai-iltana. Kun maanatain työt sattuvat Ouluun tai lähiympäristöön, kuljen jollakin aamun aikaista bussivuoroista. 
Nykyisin tiistain ensimmäinen kokous alkaa 10.30, sillä sain puhuttua perustuslakivaliokunnan alkamaan puoli tuntia myöhemmin. Se puoli tuntia siirrettiin perjantaiaamuun. Aikaisemmin minulla ei olut muuta vaihtoehtoa kuin ajaa Ouluun tai mennä taksilla. 
Nyt pääsen kotimaanantain jälkeen kello 4.40 lähtevällä linja-autolla suoraan Oulunsaloon yhdeksän koneeseen. Riippuu muiden matkustajien määrästä, kävelenkö suoraan koneeseen vai ehdinkö juomaan kahvikupposen. Ylimääräisiä viivästyksiä ei kestä matkaan tulla.  
Kokousajan siirto helpottaa minun tiistaiaamua ja on valtiolle edullisempi. Äänestäjieni on syytä tietää, että tällä kulkemisjärjestelyllä myöhästyn kokouksesta varttitunnin verran.
Käytän mielelläni julkista liikennettä, sillä voin linja-autossa selvittää ruuhkaista sähköpostiani, lukea, kirjoittaa tai nukkua. Tietoliikenneyhteys pelaa hyvin matkalla.
Nyt Nordic -viikonlopun ansiosta sain luksusluokan viikonloppukyydin. Kuukausi sitten havahduin, että nyt on mahdollista tulla suoraan kotikentälle, josta muutamassa minuutissa kotiin. Mikäli lennän Kuusamoon, jatkokyyti pitää muistaa varata jo Helsingissä. Jos et sitä tee, kentällä voi joutua odottamaan kyytiä vielä silloinkin kun asemarakennus hiljenee. 
Matkalla tärkeintä on, että laukussa on jotain syömistä, puhelimessa virtaa ja vara-akku täynnä. Koskaan ei tiedä mitä sattuu ja milloin lopulta ehdin perille. 
Kun liikennekaari etenee, matkustaminen yhdistäen eri liikennevälineitä helpottuu. Pääsen tulevaisuudessa yhdellä matkajärjestelyllä ja digilipulla työpaikan portailta kotiportaille. Jossain pilvipalvelussa systeemit huolehtivat, että ketjutus sujuu.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää Ahtisaari -päivää!

Torstai 10.11.2016 klo 7:06

Ahtisaari

Presidentti Ahtisaaren rauhansovittelutyön kunniaksi vietetään Ahtisaari-päivää. Päivän tarkoituksena on nostaa Suomen rooli rauhantyössä ja tuoda esiin kouluissa tehtävän kiusaamisen vastaisen työn. Riidoista ja erimielisyyksistähän on pohjimmiltaan kyse niin koululaisten kärhämissä kuin kansainvälisissä konflikteissakin.

Sovittelulla on Suomessa pitkät perinteet. Kuusamossa Nilonkankaan ja Nilon kouluissa olimme Suomessaa ensimmäisinä kouluina ottamassa käyttöön vertaissovittelua jo vuonna 2002. Verso on oppilaiden välisten konfliktien sovittelua, jossa riitapukareiden sovittelijana toimii tehtävään koulutettu vertaissovittelija. 

Tämä koulujen rauhantyö luo uskoa sille, että kun kouluissa syntyneet pienetkin konfliktit opitaan ratkaisemaan, ne eivät pääse etenemään pitkään jatkuvaksi, toista alistavaksi kiusaamiseksi. 

Kiusaaminen on ryhmäilmiö, sillä useat oppilaat, koko luokka ja joskus luokkaa laajempi oppilasjoukko tietävät kiusaamisesta. Kiusaamisen hyväksyvät osallistuvat kiusaamiseen hyväksymällä ikävät teot.

Kaikilla koulussa työskentelevillä aikuisilla ja oppilaiden vanhemmilla, kiusaajan tai kiusatun vanhemmilla, tulee olla herkkyyttä puuttua kiusaamiseen ja ottaa tämä ikävä ilmiö vakavasti. Lapsen pitää pystyä luottamaan siihen, että aikuinen auttaa. 

Eduskunnassa nimiä kerännyt lakialoite, jossa kiusaaja siirrettäisiin toiseen kouluun ei ole oikea ratkaisu. Se vain vahvistaa poislähettämisen kulttuuria eikä kannusta ongelmien käsittelyyn kouluyhteisössä.

Perusopetuslain mukaan määräaikainen erottamien on jo nykyisellään mahdollinen.

Sovitellaan ja sovitaan!

Kommentoi kirjoitusta.

Kuusamon Erä-Veikot 80 vuotta

Sunnuntai 30.10.2016 klo 14:30

kev

Muistini yltää yli puoleen Kuusamon Erä-Veikkojen historiasta. Lapsuudessani Suomen sinivalkoinen, viime viikolla hiljennyt Paavo Noposen ääni selosti Kuusamon luonnon ja sen urheilijat ja sen vahvan urheiluseuran Kuusamon Erä-Veikot suomalaisille tutuiksi. Kuusamon Erä-Veikot lienee yksi tunnetuimmista seurojen nimistä.

 

Muistan hyvin, kun alajaosto Kurvisen Kipinän nuorena urheilijana sain oman punamustan puvun, jonka selässä komeili KEV. Nuorelle hiihtäjälle se oli iso hetki. Olin tullut ison perheen jäseneksi ja tunsin kuuluvani johonkin itseäni suurempaan. Yhteenkuuluvuudentunne syntyi ajatuksesta, että me kaikki saman kirjainyhdistelmän alla urheilevat olemme yhtä joukkoa.

 

Talvella hiihdimme kilpaa, mutta kesäiltoina kokoonnuimme säännöllisesti Kuusamon urheilukentälle kilpailuihin. Päälajini oli juoksu, mutta tietenkin osallistuimme kaikkiin tarjoilla oleviin lajeihin. Ensimmäistä kertaa pitelin oikeaa keihästä kädessäni kilpailupaikalla. Kokeilimme kaikkea, lajivalikoima oli laaja. Kekseliäisyys korvasi puutteelliset harjoitteluolosuhteet.

 

Urheilussa sain ensimmäiset voittoni, mutta myös kirvelevät tappioni. Molemmista kokemuksista on ollut hyötyä elämässä, erityisesti politiikassa.

 

Liikunnalla on merkittävä rooli väestön toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin parantamisessa sekä sairauksien ehkäisemisessä. Liikunnan keinoin voidaan saada aikaan merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten suoria säästöjä, terveydenhuoltomenojen kasvun hillitsemistä ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentymistä. Liikunta on merkittävä väestön terveyden edistäjä.

 

Sipilän hallituksen tavoitteena on, että suomalaiset saadaan liikkumaan. Liikunta on kirjattu kahteen hallitusohjelman kärkihankkeeseen. Toisessa hankkeessa edistetään kansalaisten liikkumista terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja toisessa uudistetaan oppimisympäristöjä takaamalla jokaiselle lapselle tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Koulupäivän liikunnallistaminen on muuta koulupäivän liikuntaa kuin liikuntatunteja.

 

Kuusamon koulut ovat olleet jo vuosia mukana kehittämässä koulupäivän aikaista ja välittömästi koulupäivän jälkeen tapahtuvaa liikkumista. Yksi hyväksi havaittu toimintatapa on urheiluseurojen ja koulujen välisen yhteistyön lisääminen.

 

Kuusamon kaupunki on satsannut erityisen paljon liikuntapaikkoihin. Kuusamossa käytetään liikkumiseen puolitoistakertaisesti keskimääräiseen pohjoispohjalaiseen verrattuna. Viisaat kuntapäättäjät keksivät varmasti tarkoituksenmukaisia toimintatapoja liikunnan edistämiselle jatkossakin maakuntauudistuksen jälkeen.

 

Valtion tehtävänä on edistää osaltaan kilpa- ja huippu-urheilua ja luoda sille menestymisen edellytyksiä. Huippu-urheilu rakentuu kansalaistoiminnalle. Paikalliset urheiluseurat, kuten juhliva Kuusamon Erä-Veikot, vastaavat lasten ja nuorten liikuntaharrastusten järjestämisestä ja ohjauksesta. Valtakunnalliset lajiliitot vastaavat oman lajinsa huippu-urheilun kehittämisestä ja toteuttamisesta. Eli te seuratoimijat olette tärkeä osa Suomen kansainvälisen menestyksen ketjua.

 

Eduskunnan sivistysvaliokunta, oma valiokuntani, nosti nyt omassa tuoreessa talousarviolausunnossaan urheilijoiden aseman kehittämiskohteeksi. Urheilijoiden heikko sosioekonominen asema aiheuttaa suuria haasteita maailman huippua tavoitteleville nuorille aikuisurheilijoille.

 

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on ajankäytöllisesti ja taloudellisesti hyvin haastavaa. Huippua tavoittelevan urheilijan on välttämätöntä ajankäytöllisistä syistä aikatauluttaa opintoja pidemmälle ajalle. Toimeentulon kannalta välttämätön nopea opiskelutahti ei mahdollista huippu-urheilun tavoitteiden mukaista ajankäyttöä urheiluun. Tähän haasteeseen yhteiskunnan on kyettävä vastaamaan, jotta kansainvälinen menestyminen mahdollistuu myös yksilöurheilulajeissa.

 

Kuusamon Erä-Veikot on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä Kuusamon myönteisen imagon rakentaja. Menestyneiden urheilijoiden ja kansainvälisten kisojen kautta Kuusamolle on tullut maailmalla näkyvyyttä, johon ei olisi mitkään korvaavat markkinointirahat riittäneet. Lämmin kiitos siitä seuran urheilijoille, johdolle ja kaikille talkoolaisille.

 

Kuusamon Erä-Veikot on ollut aikaansaava, menestyvä ja näkyvä. Toiminnan laadukkuus, osaavat ja motivoituneet toimijat seuran organisaatiossa, laaja talkoolaisten joukko sekä aktiiviurheilijoiden määrä antavat perustellun syyn olettaa, että KEV tulee tulevaisuudessakin menestymään toiminnassaan erinomaisesti.

 

Esitän lämpimät onnittelut 80-vuotiaalle seuralle ja toivotan mitä parhainta menestymistä Kuusamon Erä-Veikkojen urheilijoille, valmentajille ja seuran toimijoille myös tulevaisuuden uusissa haasteissa.

 

 

(Pidin puheen 30.10. KEV:n 80-vuotisjuhlassa, jossa sain tietää, että kotikyläni Kurvisen oma alaosasto Kurvisen Kipinä on KEV:n vanhin alaosasto)

Kommentoi kirjoitusta.

Pärinää poroista

Tiistai 25.10.2016 klo 20:05

Syksyn aikana on postiin tullut mökkiläisiltä ja omakotitaloasujilta voimakasta kansalaispalautetta poroista. Posteissa on kuvailtu yksityiskohtaisesti ristiriitatilanteita porojen aiheuttamien haittojen selvittelyihin tai aitaamisten ongelmiin liittyen.
Ymmärrän hyvin suuttumuksen, kun kesäkukkaset on tallottu työpäivän aikana tai poron jätökset ovat
ilmestyneet mökkikuistille. Saattaa jotakin iso poro jopa pelottaa. 
Poronhoito on meillä ikiaikainen elinkeino, joka perustuu vapaaseen laiduntamiseen. Poronhoitolaissa tasapainotellaan elinkenovapauden ja omaisuuden suojan täysimääräisen ja samanaikaisen toteuttamisen kanssa. Poronhoito-oikeuden vastapainoksi on säädetty poronomistajille ja paliskunnille velvollisuus
porojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen.
Laki poronhoitoon on olemassa, mutta yksittäisissä tapauksissa lain soveltaminen takkuaa. Saattaa olla, että jossain on laiminlyöntejäkin esimerkiksi nopeudessa puuttua porojen tekemiin haittoihin, mutta toisaalta porottoman vaatimuksetkin saattavat olla kohtuuttomia.
Valtio osallistuu porohaittojen ennaltaehkäisyn kulujen tasaamalla. Vahinkoja estäviä aitoja rakennetaan noin miljoonalla eurolla vuodessa. Vajaan kymmenen vuoden aikana uutta aitaa on tehty noin 800 kilometriä ja kunnostettu noin tuhat kilomeriä.
Ihan kaikkia ongelmia ei kyetä ennaltaehkäisemään ja siksi lailla on luotu järjestelmä vahinkojen arviointia varten. Arvioimislautakunta ratkaisee vahingonkorvausten lisäksi kiistat, jotka koskevat aitaamisvelvollisuutta. Arvioimisprosessin käynnistäminen on pyritty tekemään maanomistajalle mahdollisimman helpoksi, jotta vahingot tulisi nopeasti todettua ja vahingot korvattua. 
On selvää, että tarvitaan parempaa tiedottamista ja parempaa keskusteluyhteyttä porotalouden edustajien ja muiden elinkeinojen ja maanomistajien välillä. Tiedon kanssa pitää mennä juuri niille kanaville, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, joissa suurimmat ylilyönnit tapahtuvat. 
Maa- ja metsätalousministeriö selvittää parasta aikaa alueellisten toimijoiden välisen hyvien käytäntöjen yhteistyöfoorumin luomista. Meneillään on myös laiduninventointihanke, jonka loppuraportti odotetaan valmistuvan vuonna 2018. Kun saadaan uusin ja vertailukelpoinen tieto, voidaan harkita tarvetta poronhoitolain uudistuksen käynnistämiseen. 
Porotalous antaa meillä työtä ja on meille elinkeinona merkittävä. Se on matkailun yksi ohjelmapalvelu ja paikallisen ruuan raaka-aine. Villiruokabrändi tarvitsee paikallista lihaa. Meidän ravintolamme eivät saa paikallista poronlihaa niin paljon kuin tarvitsevat.
Minä olen huolissani poroelinkeinon toimintamahdollisuuksista. Haastetta tuovat erityisesti porotokkia verottavat pedot. Soisi poroelinkeinon olevan nykyistä houkuttelevampi, jotta tämä ikiaikainen ammatti säilyisi vahvana koko poronhoitoalueella, myös täällä Koillismaalla. 
Hyvällä ja avoimella tiedottamisella ja molemmin puolin reilulla pelillä saavutetaan tässäkin asiassa paras lopputulos.

Kolumni on julkaistu Koillissanomissa 25.10.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Onnelliset yrittäjyyspäivät

Torstai 29.9.2016

Rukan koulun Facebook -sivulla on kuva alakoululaista kotitaloustunnilla. – Iloisia ilmeitä, ihana kuva!

Uuden opetussuunnitelman mukaan kotitalouden jalot taidot tulevat opiskeltaviksi jo alaluokilla, sillä alkanut syyslukukausi toi kouluihin uuden opetussuunnitelman myötä myös uuden tuntijaon. Kotitalous on oppiaine, jossa sovelletaan tietoa käytäntöön ja opitaan tekemällä. Kotitalous on ollut kautta aikain myös haluttu valinnaisaine.

Opetus on kokonaisuus, joka rakentaa yleissivistystä ja luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Koulussa opitaan taitoja, joita syvennetään ja sovelletaan elämässä. Uuden opetussuunnitelman mukaan entistä painokkaammin tavoitellaan oppiainerajat ylittävää osaamista.

Rukan koulu on profiloitunut jo kymmenien vuosien ajan oppiainerajat ylittävään yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatus on tuottanut hedelmää tiiviin yrittäjyyteen vihkiytyneen henkilökunnan, ahkerien oppilaiden, lastensa koulutyötä tukevien huoltajien ja paikallisten yritysten yhteistyönä.

Koulun vanhempainryhmän, kehittämistyöryhmä, aloitti opetussuunnitelmatyön jo vuosia sitten. Kun etsimme asioista mitä tulisi säilyttää ja mistä luopua, niin kiitosta saivat juuri laajat, oppiainerajat ylittävät projektit kuten vuosittain toteutettava koko koulun projekti Joululintu ja joka kolmas vuosi pidettävä Rukan koulun messut.

Yrittäjyyttä opiskellaan aidosti, tekemällä luokan yhteisiä projekteja, hankkimalla rahaa luokan yhteiseen kassaan tai toimimalla vuoden ajan yrittäjänä. Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimintatapoja. Oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat näin kokemuksia työnteosta. Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä, kansainvälisyyttä ja verkostoitumista.

Koulun projekteissa oppilaat saavat valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteisiä asenteita työtä ja työelämää kohtaan. Oman tekemisen kautta oppilaat oivaltavat työn ja yritteliäisyyden merkityksen ja yrittäjyyden mahdollisuudet. Kyse on tekemällä oppimisesta.

Kansainvälisisää mittauksissa suomalaisten asenne yrittäjyyttä kohtaan on myönteistä. Suomen ongelmana on, että positiivisista asenteista huolimatta harva ryhtyy yrittäjäksi. Suomalaisen yrittäjyyden kasvu on nuorten varassa. Iloinen asia on, että nuorissa kasvaa yrittäjäaktiivisuus.

Suomi on kansainvälisesti vertaillen maa, jossa olosuhteiden perusteella kannattaisi ryhtyä nykyistä rohkeammin yrittäjäksi. Yrittäjyysaikomuksille löytyy myös toisenlaista tukea. Kun vertaillaan henkilökohtaista hyvinvointia ja työskentelyolosuhteita ovat yrittäjät maailmanlaajuisesti tarkasteltuina onnellisimpien ihmisten joukossa.

Filosofi Demoksikos arvioi sen olevan onnellinen, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. En sure sitä, että en voi tällä kertaa olla mukana jakamassa iloista messutunnelmaa yhdessä teidän kaikkien kanssa, vaan iloitsen siitä, että jälleen kerran Rukan kouluväki saa rikkaan kokemuksen yrittäjyydestä ja tekee yhdessä paikallisten yritysten kanssa Rukan messut.

Toivon kaikille onnellisia päivä ja ikimuistoisia hetkiä Rukan koulun messuilla yrittäjyyden parissa!

Kirjoitus on julkaistu Koillissanomissa 29.9. Rukan koulun messuliitteessä

Kommentoi kirjoitusta.

Sananvapauden juhlaa

Tiistai 20.9.2016 klo 5:00

250 vuotta sitten Suomi oli syrjäinen osa Ruotsia. Päätökset tehtiin Tukholmassa.  Ruotsin säätyvaltiopäivillä säädettiin senhetkisen maailman vapaamielisin painovapausasetus. Se poisti ennakkosensuurin, jolloin vastuu kirjoituksen sisällöstä siirtyi kokonaan sen kirjoittajalle tai painajalle, mikäli tämä ei ilmoittanut kirjoittajan nimeä. 
Asetus teki yhteiskunnallisen keskustelun mahdolliseksi.  Ensimmäistä kertaa hallinnon asiakirjat olivat julkisia ja kansalaisten käytettävissä. Jokaisella oli mahdollisuus keskustella kriittisesti yhteiskunnan asioista.
Asetuksen syntymiseen vaikutti Tukholmassa yksi henkilö enemmän kuin kukaan muu. Hän oli Anders Chydenius, pappi kaukaa valtakunnan itäosasta Suomesta. 
Anders Chydenius oli Kuusamon kirkkoherran Jacob Chydeniuksen poika. Tiedonjanoisena hän oppi suomen kielen ja imi mieleensä kuusamolaisten arkisia taitoja, jota hän myöhemmin hyödynsi akateemisella urallaan. 
Pappiskoulutuksen opinnäytteensä hän teki amerikkalaisista tuohiveneistä.  Tietonsa hän yritti myöhemmin varsin heikoin tuloksin siirtää käytäntöön. Hän ei saanut suomalaisia vaihtamaan raskaita puuveneitä keveisiin tuohiveneisiin.  
1760-luvulla alkupuolella Anders Chydenius ryhtyi vaatimaan elinkeino- ja sananvapautta. Aluksi hän lähti ajamaan tapulioikeuksia Suomen rannikkokaupungeille. Suomalaiset olivat tyytymättömiä, sillä tervasta, puutavarasta ja laivanrakennuksesta sekä elintarvikkeista saatu taloudellinen hyöty valui Tukholman kauppiaille. Chydenius taisteli oikeudet neljälle kaupungille, joista yksi oli Oulu.
Tämän jälkeen hän ryhtyi ajamaan painovapautta. Hän saikin aikaan sen, että kirjoitus- ja painovapausasetus vahvistettiin joulukuussa 1766. 
Anders Chydeniuksen valtiopäivämiesura katkesi kesken kauden. Hän tuli suututtaneeksi puolueensa johdon ja hänet lähetettiin takaisin Suomeen. Myös hänen ajamansa painovapausasetus koki väliaikaisen tappion. Se ehti olla voimassa vain kuusi vuotta, ennen kuin Kustaa III valtaan päästyään hiljalleen vesitti asian. Chydenius oli kuitenkin saanut henkisen mullistuksen aikaiseksi. 
Chydeniuksen junailemalla asetuksella oli perustuslain asema. Siksi onkin luontevaa, että juuri oma valiokuntani perustuslakivaliokunta on mukana pohtimassa sananvapauden ja julkisuusperiaatteen nykytilaa. Tämän viikon torstaina meillä on Ruotsin parlamentin jäseniä vieraanamme ja muistamme Kuusamon Antin aikaansaannoksia juhlaseminaarissamme ”Sananvapauden haasteet tänään”.
Tuskin sananvapauden airut aavisti millainen tilanne on nyt neljännesvuosituhannen jälkeen. Verkossa käydään keskustelua, joka koettelee sananvapauden rajoja. Verkkosivujen kova kielenkäyttö ja keskusteluilmapiiri ovat huolestuttavia. Osa kirjoituksista on vihapuhetta, jota yritetään verhota sanavapauden viittaan. Monelta unohtuu, että sananvapauteen liittyy oleellisena osana vastuu sanomisistaan ja kirjoituksistaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Katse tulevaisuuteen

Perjantai 16.9.2016 klo 12:01

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat 15.9.2016 päättäneet, että Kollaja-altaan rakentaminen ei etene. Päätös oli minulle pettymys, mutta se on nyt tehty ja pulinat pois. Voivotuslaulu ei auta, vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen ja haettava alueen elinvoimaisuuden ja työllisyyden kehittämiseksi uusia keinoja. 
Onkin syytä satsata voimakkaasti alueelle vahvojen elinkeinojen, kuten matkailun, maa-, metsä ja porotalouden, kehittämiseen. Voimakkaasti kehittyvänä alana näen puurakentamisen. Siihen liittyvää monenlaista osaamista on syytä kehittää ja hakea jalansijaa eri markkinoilta.
Alueella on erityisen vahvaa potentiaalia matkailun kehittymiseen. Sitä kuitenkin hidastaa puutteelliset liikenneyhteydet. Koska alueelle ei ole henkilöraideliikennettä, tulee erityisesti etsiä keinoja lentoliikenteen ja sitä tukevien ketjujen myötä. Erityisen tärkeä on lentoliikenteen vuorojen lisäämiseen ja lentolippujen hinnan kohtuullistamiseen. Tarjontaa tulee lisätä etupainotteisesti, jolloin matkailijamäärien kasvattamiseen on todelliset mahdollisuudet.
Uskon, että näiden toimien kautta ja yhteen hiileen puhaltamalla saadaan luotua paljon kaivattuja työpaikkoja ja nujerrettua työttömyyttä.
 

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »