Ammattina poliitikko

Tiistai 23.4.2019 klo 8:26

Neljännesvuosisata sitten kuntavaalien alla jälleen mietittiin, kuten kunnallisjärjestöissä mietitään myös ensi vuonna, kenestä yritetään saada uusi ehdokas listalle. Joka vaaleissa listalta nousee valtuustoon joku uusi. Sillä kertaa se olin minä.

Innostuin todella vaikuttamisesta ja lähdin mukaan poliittiseen järjestötoimintaan. Vastoin isäni ennustuksia, myös omassa puolueessani Keskustassa etenin varsin nopeasti, vaikka eihän sen pitänyt olla nuorelle naiselle mahdollista. 
Pian huomasin harrastavani ”sata lasissa” politiikkaa ja olevani mukana puolueen piirin toiminnassa ja sen jälkeen valtakunnallisessa toiminnassa. Tekevälle aina löytyy tehtäviä järjestötoiminnassa.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.  Politiikka on pitkäjänteistä, pitkänmatkan juoksua, ei pikamatkoja useinkaan. Politiikka on verkostoitumista ja yhteispeliä. Yksin ei kukaan pärjää, vaan tuloksia tehdään yhdessä.

Politiikkaan ryhtyvällä on ainainen tahto saada yhteiskunnassa näkyviä parannuksia ja yhteistä hyvää aikaan. Tämän kaiken kokeneena on kummallista, että politiikkaa päätyökseen tekevät henkilöt kuten kansanedustajat löytyvät vuodesta toiseen ammattien arvostusvertailujen häntäpäästä. 
Tästä maasta ei löydy kovin monta ammattiryhmää, jotka saavat yhtä railakasta palautetta omasta työstään kuin poliitikot.  Poliitikot ovat vapaata riistaa internetin keskustelupalstoilla. Palaute on useimmiten henkilökohtaista ja ilkeää. Julkisuuden paine on jatkuvaa. Kansalaispalaute, olipa se millaista tahansa, kuuluu kansanedustajan luontaisetuihin.

Kansanedustajuus on kaikesta huolimatta kovasti haluttu tehtävä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin asetettiin yhteensä 2 468 ehdokasta, mikä on 322 ehdokasta enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Kansanedustajan status on korkea huolimatta siitä, luottavatko ihmiset yleisesti poliitikkoihin. Periaatteessa ihminen voi siirtyä yhdessä yöstä tavallisuudesta yhteen valtakunnan tavoitelluimpaan tehtävään ja samalla poliittiseen eliittiin kansanedustajan valtakirjan myötä.

Kansanedustajaksi pääseminen maksaa. Monet ehdokkaat ottavat lainaa kymmeniätuhansia euroja. Osa tekee sen jopa monta kertaa pääsemättä tavoitteeseensa. 

Lähdin tavoittelemaan toista edustajakautta saamani kannustavan palautteen ja omankin arvion mukaan onnistuneen ensimmäisen kauden jälkeen. Olin oman arvioni mukaan toiminut tunnollisesti tehtävässä, saanut verkostot kuntoon ja edistettyä meille tärkeitä asioita ja mittavan määrän euroja erilaisiin hankkeisiin omassa kunnassa ja oman vaalipiirin alueella.

Vaalien tulos ei ollut se mitä itse odotin ja mitä tiiminä odotimme. Eduskuntavaalien iltana parin tunnin aikana poliitikon ammatti päättyy. Oulun vaalipiirin äänestäjät ovat tehneet valintansa, eikä riittävän monta kertaa ole äänestyslappuun kirjoitettu numeroa 113. Noina tunteina selviää, että alue menettää kansanedustajan ja minä ammattipoliitikon uran.

Ammattipoliitikon työ vie kaiken ajan. Harrastaessaan politiikkaa voi itse määritellä kuinka paljon käytää aikaa. Nyt minulla alkaa järjestelmällinen irrottautuminen niistä tehtävistä, joihin olin ammattipoliitikkona sidottu. 

Niin on hyvä kuin käy.
Julkaistu kolumnina Koillissanomissa 23.4.

Kommentoi kirjoitusta.

Ulla Parviainen Kerttu Saalastin jalanjäljillä

Tiistai 9.4.2019

Suomen Keskustanaisilla on ollut kaikkiaan kymmenen puheenjohtajaa. Heistä kaksi on ollut Oulun vaalipiiristä.

Kerttu Saalasti toimi puheenjohtajana kaikkiaan 17 vuotta.

Toisen kerran Keskustanaisten puheenjohtajuus tuli Oulun vaalipiiriin, kun kansanedustaja Ulla Parviainen ryhtyi vetämään tuota ansiokasta valtakunnallista järjestöä kaksi vuotta sitten.

Kerttu Saalastin ura oli hyvin kunnioitettava. Hänen aikanaan perustettiin Oulun yliopisto, jota hanketta Saalasti tarmokkaasti tuki. Lisäksi hän toimi ministerinä ja pitkäaikaisena kansanedustajana

Ulla Parviainen on osoittanut taitonsa ja tarmonsa Saalastin lailla jo ensimmäisen vaalikauden aikana tulokselliseen toimintaan.

Tästä on osoituksena Hossan kansallispuiston perustaminen ja Oulangan kansallispuistoon johtavan Liikasenvaarantien kunnostamishanke. Kummassakin näissä Parviainen toimi hyvin tehokkaasti.

 Moni Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja on kohonnut varsin merkittäviin tehtäviin. Saalasti, Marjatta Väänänen, Hannele Pokka, Anneli Jäätteenmäki ja Sirkka-Liisa Anttila ovat olleet ministereinä ja kansanedustajina. Oulun vaalipiirin ja koko maan edun mukaista on, että sama perinne jatkuu. Siksi on tärkeää, että Ulla Parviainen tulisi valituksi eduskuntaan uudelleen. 

Kuusamon Keskustanaiset

Julkaistu Koillissanomissa 9.4.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Ulla - Koillismaan kansanedustaja

Perjantai 5.4.2019

"Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Ulla voisi jatkaa erinomaisesti alkanutta, kaikkien kansanedustajien ja muidenkin puolueiden arvostamaa työtään isänmaan ja Koillismaan parhaaksi."

Kuka sanoo minusta näin? Lue oheinen kirjotus, niin tiedät vastauksen.

 

KOILLISMAAN KANSANEDUSTAJA

Kansanedustajina on erilaisia ihmistyyppejä.

On joitakin, jotka ovat siirtyneet opiskelijapolitiikasta suoraan valtakunnanpolitiikkaan. Eivät ole tehneet montakaan rupeamaa oikeata palkallista tai yrittäjätyötä.

Muutamat ovat eri syistä nousseet julkkiksiksi. Urheilijoita, toimittajia, taiteilijoita. Harvemmin talouselämän huippuja. Heitä on eduskunnassa etenkin pääkaupunkiseudulta, jossa kansanedustajaehdokas ei tapaa kuin murto-osan äänestäjistään, julkisuus hoitaa tunnetuksi tekemisen.

Sitten on oman alansa huippuasiantuntijoita. Yrityksissään tai virka-asemassaan onnistuneita, osaajia, jotka hallitsevat oman alansa, mutta eivät ole edes kiinnostuneita kaikista niistä asioista, joita eduskunnan päätettäväksi tulee.

Valtaosa edustajista on kuitenkin sellaisia, että he ovat tehneet enemmän tai vähemmän aikaa ihan sitä tavallista työtä, mitä muutkin suomalaiset tekevät. Palkkatyössä, yrittäjinä. Edustajista luullakseni he tietävät parhaiten, mitä tavalliselle ihmiselle tässä maassa kuuluu.

Edustajia voisi tyypitellä myös sen mukaan, kuinka he tulevat juttuun muiden edustajien kanssa. Katsovatko kuin halpaa makkaraa vaiko lähestyvät toista aidosti kiinnostuneina ja kuuntelevina.

Tai niinkin, että ovatko pintaliitäjiä, julkisuushakuisia, vain ehkä muutamaan asiaan keskittyviä, vaiko kaikkiin – tai ainakin valtaosaan – asioihin ahkerasti perehtyviä ja oikeaa tietoa etsiviä. Niitä, jotka arkisessa valiokuntatyössä oivaltavat asioiden ytimen ja vaikuttavat kannanotoillaan yhteisen työn lopputulokseen.

Edustajista on kaksi ryhmää, joiden vaikutus asioihin on merkittävä. Toinen ryhmä on pitkään politiikassa olleet, joille tulee eduskunnan sisäisessä hierarkiassa merkittäviä ja vaikuttavia puheenjohtajuuksia tai muita paikkoja.

Toinen ryhmä ovat ahkerat asioihin perehtyjät, oman alansa asiantuntijat ja muiden kanssa yhteistyöhön kykenevät edustajat. He ovat niitä, joilla on todellista vaikutusta eduskunnassa käsiteltäviin asioihin. He pystyvät vaikuttamaan myös oman kotiseutunsa asioihin. Ja heidän kohdallaan on erityisen tärkeää, että he pysyvät parlamentissa useampia kausia.

Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että Ulla voisi jatkaa erinomaisesti alkanutta, kaikkien kansanedustajien ja muidenkin puolueiden arvostamaa työtään isänmaan ja Koillismaan parhaaksi.

Niilo Keränen
kansanedustaja (kesk)
Taivalkosi

 

Kommentoi kirjoitusta.

Edunvalvontaan kuuluu oma kansanedustaja

Perjantai 5.4.2019

Eduskuntavaalien vaalipäivä on huhtikuun 14. päivä. Nämä vaalit ovat meillä merkittävät koska niissä päätetään ketkä edustuksellista valtaa kansallisesti puolestamme käyttävät. On tärkeää, että eduskunnassa on henkilö, joka tuntee tarpeemme, palvelumme, elinkeinomme ja kaiken näihin liittyvän kehittämisen. Vain lyhyitä jaksoja alue on ollut ilman omaa edustajaa. 

Kansanedustaja voi varsinaisen lainsäädäntötyön lisäksi järjestää tapaamisia ministereiden ja virkahenkilöiden kanssa. Samoin hän voi junailla ministeri- ja valiokuntavierailuja alueellemme. Kun hän on myös kunnallinen päättäjä voi hän pikahälytyksellä toimia edustajanamme neuvotteluissa ja tapahtumissa. Istuva edustaja välittää tiedot tuoreina Arkadianmäeltä ja vie terveisemme päättäjille. 

Päättymässä olevalla kaudella hyviä asioita on talouden tasapaino ja työttömyyden laskeminen. Kuusamossakin päästiin alle 10 prosentin tasolle. Elinkeinomme ovat kehittyneet monipuolisesti ja useissa tutkimuksissa on todettu, että Kuusamon vetovoima on hyvä ja kuntalaiset tyytyväisiä palveluihimme. Väestönkehitystä emme harmiksemme ole saaneet myönteiseksi. 

Tuoreimpia hyviä esimerkkejä yhteistyön tuloksista edustajamme ja paikallisten päättäjiemme kesken ovat Liikasenvaarantien kunnostus ja Maaningan tuulipuiston eteneminen. Liikasenvaarantien osalta verkosto toimi pääkaupunkiseudulla ja paikallisesti tehtiin tiivistä yhteistyötä ELY:n kanssa. Kaikki natsasivat ja työt ovat jo käynnissä. Maaningan osalta saimme tiiviillä yhteistyöllä ja sovittelulla maakunnan päättäjät hyväksymään kovasta vihreiden paikallisesta vastustuksesta huolimatta meille tärkeän kohteen. Toivotaan kaiken etenevän edelleen sutjakkaasti.

Meillä on hyviä suunnitelmia kunnan palvelujen toteutuksesta, elinvoiman vahvistamisesta eri aloilla ja muun muassa teollisuusalueen kehittämisestä. Uutta on tulossa lapsista vanhuksiin. Tähän työhön me odotamme myös Sinun tukeasi tulevissa vaaleissa. Vaalikauden kokemuksella Ulla Parviaisella on hyvät valmiudet hoitaa tehtävää. Viedään yhdessä yli puoluerajojen Ulla jatkokaudelle, sillä se tukee myös koko alueen kehittymistä!

 

Keskustan valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestön johtokunta

Ervasti Heino, Heiskanen Hemmo, Hänninen Tuomo, Härkönen Heikki, Juutinen Pertti, Kallunki Heikki, Kemppainen Elina, Mustonen Jouni, Mustonen Markku, Määttä Juhani, Määttä Mika, Määttä Veli, Poussu Hannu, Sahi Salme, Siikaluoma Liisa, Säkkinen Juha,

Tiermas Tiina, Tornberg Marja, Tornberg-Karjalainen Mervi, Tuovila Hannu, Säkkinen Osmo, Pitkänen Liisa, Hummasti Hannu-Pekka, Lehtinen Keijo, Määttä Kauko.

Heikkilä Matti, Haapakoski Raija, Kallunki Janne. Koskenkorva Ulla, Vanttaja Tuija, Voutilainen Ulla

Julkaistu Koillissanomat -lehdessä 5.4.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Ehdokas tien päällä

Keskiviikko 3.4.2019 klo 21:20

Toiseksi viimeinen kampanjaviikko alkoi päivämatkalla Hossaan ja Suomussalmelle. Ei ole mikään yllätys, että tilaisuuksissa puhutti Hossan kansallispuistolaki. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden puistoa kiiteltiin monin tavoin.

Puiston perustaminen on saanut kehityssysäyksen Ylä-Kainuuseen. Suomussalmen elinkeinopäällikkö Hannu Leinonen kävi kertomassa Ämmänsaaressa vaalituvalla, että Hossan alueen kaava etenee. Puiston kylkeen on tulossa mahdollisuus rakentamiseen, joka toisi paljon kaivattua uutta majoituskapasiteettia.

Hossan tunnusluvut näyttävät erinomaisilta. Kokonaistulovaikutus on lähes 7,5 milj. euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 82 henkilötyövuotta. Mikä mainiointa, Hossan juhlavuoden kävijöistä 60% on uusia kävijöitä. Voidaan olettaa, että he löytävät alueelle uudelleen.

Haasteitakin on. Kävijämäärän lisääntyessä tarve ylläpitomäärärahan korotukselle on ilmeinen. Ainakin tauko- ja tulipaikkoja tarvitaan lisää ja saniteettitiloja pitää huoltaa aikaisempaa useammin.

Tiistaina oma tiimini valloitti Rotuaarin. Ilmoitimme oululaisille, että tarjolla on 300 maisteluannosta paistettua Kuusamon muikkua. Jo varttitunti ennen tarjoilun aloittamista ihmiset jonottivat teltalle. Olimme varanneet muikkua neilisenkymmentä kiloa ja tarjoiluastiat 500:lle. Muikkuja riitti ja riitti. Astia loppuivat kesken. Tiimiläiseni tyhjensivät pari lähikauppaa kertakäyttölautasista, -haarukoista ja serveteistä. Illalla laskeskelimme kauppakuiteista, että muikkuja tarjottiin lähes 850 annosta. Muikkuannoksia ojennellessa oli mukava kertoa, että luonnon omalla villiruualla ja lähellä tuotetulla ruualla on pieni hiilijalanjälki.

Illansuussa sain olla vielä Kirjailijaliiton ja Suomen Taiteiljaseuran järjestämässä paneelissa Oulun kirjastolla. Kerroin siellä Keskustan kulttuuriohjelman kärkitavoitteesta: Suomalainen luovuus tarvitsee kokonaan uutta rahoitusta. Keskusta ehdottaa, että valtio perustaa ja pääomittaa uuden kulttuuria ja luovia aloja tukevan rahaston Olympiarahaston tavoin.

Ehdokkaan kampanjointi jatku keskiviikkona isolla Keskusta -joukolla kauppakeskus Valkeassa ja torstaina Iijokilaaksossa Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa yhdessä eurovaaliehdokas Pekka Puskan kanssa.

Kommentoi kirjoitusta.

Päättäjä puun ja kuoren välissä

Tiistai 19.3.2019

Vii­me per­jan­tai­na sei­soim­me edus­kun­ta­ta­lon por­tail­la ot­ta­mas­sa vas­taan nuor­ten il­mas­to­mars­sia, mie­le­nil­mai­sua, jo­hon ot­ti osaa yli 3 000 nuor­ta. Suo­ma­lai­sis­sa kou­luis­sa suh­tau­dut­tiin vaih­te­le­vas­ti il­mas­ton puo­les­ta mars­siin, osas­sa kan­nus­tet­tiin ja osas­sa toi­vot­tiin, et­tä nuo­ret jät­täi­si­vät mars­sin vä­liin.

Per­jan­tain Koil­lis­sa­no­mis­ta luin, et­tä Kuu­sa­mos­sa mars­sit­tiin­kin jo tors­tai­na ”Snou­ka­taan­ko Ru­kal­la vie­lä vuon­na 2080?” -ta­pah­tu­maan.

Nuo­ret sai­vat mah­dol­li­suu­den ol­la kan­taa­ot­ta­via ja mu­ka­na mars­sil­la. Nuo­ria tu­lee­kin kan­nus­taa ker­to­maan mie­li­pi­teen­sä ja toi­mi­maan ak­tii­vi­ses­ti oman nä­ke­myk­sen­sä puo­les­ta.

Sa­moi­hin ai­koi­hin kol­me vuot­ta sit­ten maa­lis­kuus­sa olin Se­naa­tin­to­ril­la kuu­sa­mo­lais­ten vil­je­li­jöi­den mu­ka­na, kun he osoit­ti­vat miel­tään yli 5000 ih­mi­sen ja yli 700 trak­to­rin voi­min. Maa­ta­lous­tuot­ta­jien ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne oli tu­ka­la jo sil­loin, ei­kä kak­si vii­meis­tä sää­o­lo­jen vuok­si poik­keuk­sel­lis­ta sa­to­kaut­ta ole teh­neet ti­lan­net­ta hel­pom­mak­si.

Maa­lis­kuun trak­to­ri­mars­si oli nä­ky­vä ja sa­mal­la esi­mer­kil­li­ses­ti to­teu­tet­tu mie­le­nil­maus ker­to­en tuot­ta­jien ah­din­gos­ta. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä päät­tä­jil­le vä­li­te­tyt use­at hy­vät toi­men­pi­de-eh­do­tuk­set otet­tiin tark­kaan sel­vi­tys­työ­hön.

Jos meil­lä ei hoi­de­ta met­siä te­hok­kaas­ti ja tuo­te­ta puu­poh­jai­sia raa­ka-ai­nei­ta, ne teh­dään vas­tuut­to­mim­mis­sa mais­sa tai fos­sii­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta.

Mo­niin toi­miin ryh­dyt­tiin vä­lit­tö­mäs­ti. Kan­sal­li­sen tuen mää­rä­ra­haa nos­tet­tiin sekä työ­hy­vin­voin­tia ja tuot­ta­jien jak­sa­mis­ta edis­tet­tiin laa­jas­ti eri­lai­sis­sa hank­keis­sa. Yh­te­nä uu­te­na toi­me­na pe­rus­tet­tiin ruo­ka­val­tuu­te­tun vir­ka. Ruo­ka­val­tuu­te­tun teh­tä­vä­nä on neu­voa ja val­voa elin­tar­vi­ke­ket­jun toi­min­taa ta­voit­tee­na oi­keu­den­mu­kai­sem­man tu­lon­ja­on saa­mi­nen ruo­ka­ket­juun.

Päät­tä­jä on mon­ta ker­taa vai­ke­as­sa int­res­sien ris­ti­pai­nees­sa, niin sa­no­tus­ti puun ja kuo­ren vä­lis­sä. Päät­tä­jän pi­täi­si pys­tyä te­ke­mään rat­kai­su­ja, joka ede­saut­taa vas­tak­kais­ten ta­ho­jen toi­vei­ta tai on hyö­dyk­si mo­lem­mil­le ta­hoil­le.

Il­mas­to­muu­tok­sen rat­kai­suk­si on esi­tet­ty met­sien hak­kui­den pie­nen­tä­mis­tä ja mai­to- ja li­ha­tuot­tei­den käy­tön vä­hen­tä­mis­tä. Juu­ri nii­tä asi­oi­ta, jot­ka han­ka­loit­tai­si­vat suo­ma­lai­sen maa- ja met­sä­ta­lou­den ase­maa ja vei­si suo­ma­lai­sil­ta työ­tä ja toi­meen­tu­loa. Ruo­ka­tuo­tan­tom­me hei­ken­tä­mi­nen kan­sal­li­sen il­mas­to­po­li­tii­kan toi­mil­la voi­si joh­taa pääs­tö­jen kas­vuun muu­al­la maa­il­mas­sa.

Jos meil­lä ei hoi­de­ta met­siä te­hok­kaas­ti ja tuo­te­ta puu­poh­jai­sia raa­ka-ai­nei­ta, ne teh­dään vas­tuut­to­mim­mis­sa mais­sa tai fos­sii­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta. Suo­ma­lais­ta puh­das­ta, lä­hel­lä tuo­tet­tua ruo­kaa, uu­siu­tu­vaa ener­gi­aa ja puu­ra­ken­ta­mis­ta tar­vi­taan tu­le­vai­suu­des­sa yhä enem­män.

Nuor­ten il­mas­to­vies­ti pi­tää ot­taa va­ka­vas­ti ja luo­da kes­tä­viä rat­kai­su­ja. Ruo­ka­va­lin­noil­laan ih­mi­set voi­vat pie­nen­tää hii­li­ja­lan­jäl­ke­ään li­sää­mäl­lä lä­hi­ruu­an ja vil­li­ruu­an osuut­ta ja vält­tä­mäl­lä hä­vik­kiä. Re­a­li­teet­ti myös on, et­tä joka puo­lel­le Suo­mea ei saa­da ym­pä­ris­töys­tä­väl­lis­tä rai­de­lii­ken­net­tä, jo­ten mei­dän kai­roil­la pit­kil­lä au­to­mat­koil­la tu­lee suo­sia bi­o­polt­to­ai­nei­ta.

Tär­keim­mät il­mas­ton­muu­tos­ta hil­lit­se­vät va­lin­nat te­kee jo­kai­nen meis­tä ai­van it­se lii­ken­tees­sä, asu­mi­ses­sa ja ruu­as­sa. Kun jo­kai­nen te­kee pie­nen­kin vas­tuul­li­sen muu­tok­sen il­mas­to­ta­voit­teen suun­taan, olem­me mat­kal­la koh­ti pa­rem­paan.

Kolumni julkaistu Koillissanomissa 19.3.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Ilmastotekoja - nyt

Maanantai 18.3.2019

Vii­me per­jan­tai­na sei­soim­me edus­kun­ta­ta­lon por­tail­la ot­ta­mas­sa vas­taan nuor­ten il­mas­to­mars­sia, mie­le­nil­mai­sua, jo­hon ot­ti osaa yli 3000 nuor­ta. Nuo­ret vaa­ti­vat vä­lit­tö­miä il­mas­to­te­ko­ja.

Kol­me vuot­ta sit­ten maa­lis­kuus­sa olim­me Se­naa­tin­to­ril­la vil­je­li­jöi­den mu­ka­na, kun he osoit­ti­vat miel­tään yli 5 000 ih­mi­sen ja yli 700 trak­to­rin voi­min.

Maa­lis­kuun trak­to­ri­mars­si oli nä­ky­vä ja sa­mal­la esi­mer­kil­li­ses­ti to­teu­tet­tu mie­le­nil­maus ker­to­en tuot­ta­jien ah­din­gos­ta. Ti­lai­suu­des­sa päät­tä­jil­le vä­li­te­tyt use­at hy­vät toi­men­pi­de-eh­do­tuk­set otet­tiin pää­tök­sis­sä huo­mi­oon.

Päät­tä­jä on mon­ta ker­taa vai­ke­as­sa int­res­sien ris­ti­pai­nees­sa. Päät­tä­jän pi­täi­si pys­tyä te­ke­mään rat­kai­su­ja, jot­ka ede­saut­ta­vat vas­tak­kais­ten ta­ho­jen toi­vei­ta tai ovat hyö­dyk­si mo­lem­mil­le ta­hoil­le.

Il­mas­ton­muu­tok­sen rat­kai­suk­si on esi­tet­ty met­sien hak­kui­den pie­nen­tä­mis­tä sekä mai­to- ja li­ha­tuot­tei­den käy­tön vä­hen­tä­mis­tä. Juu­ri nii­tä asi­oi­ta, jot­ka han­ka­loit­tai­si­vat suo­ma­lai­sen maa- ja met­sä­ta­lou­den ase­maa ja vei­si­vät suo­ma­lai­sil­ta työ­tä ja toi­meen­tu­loa.

Oman ruo­ka­tuo­tan­tom­me hei­ken­tä­mi­nen voi­si joh­taa pääs­tö­jen kas­vuun muu­al­la maa­il­mas­sa. Jos meil­lä ei hoi­de­ta met­siä te­hok­kaas­ti ja tuo­te­ta puu­poh­jai­sia raa­ka-ai­nei­ta, tuot­teet teh­dään vas­tuut­to­mim­mis­sa mais­sa tai fos­sii­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta.

Suo­ma­lais­ta puh­das­ta, lä­hel­lä tuo­tet­tua ruo­kaa sekä uu­siu­tu­vaa ener­gi­aa ja puu­ra­ken­ta­mis­ta tar­vi­taan tu­le­vai­suu­des­sa yhä enem­män.

Nuor­ten il­mas­to­vies­ti pi­tää ot­taa va­ka­vas­ti. Ruo­ka­va­lin­nois­saan ih­mi­set voi­vat pie­nen­tää hii­li­ja­lan­jäl­ke­ään li­sää­mäl­lä lä­hi­ruu­an ja vil­li­ruu­an osuut­ta ja vält­tä­mäl­lä hä­vik­kiä.

Re­a­li­teet­ti myös on, et­tä joka puo­lel­le Suo­mea ei saa­da ym­pä­ris­töys­tä­väl­lis­tä rai­de­lii­ken­net­tä, jo­ten esi­mer­kik­si Kuu­sa­mon kai­roil­la pit­kil­lä au­to­mat­koil­la voi suo­sia bi­o­polt­to­ai­nei­ta.

Tär­keim­mät il­mas­ton­muu­tos­ta hil­lit­se­vät va­lin­nat te­kee jo­kai­nen meis­tä ai­van it­se lii­ken­tees­sä, asu­mi­ses­sa ja ruu­as­sa. Kun jo­kai­nen te­kee pie­nen­kin vas­tuul­li­sen muu­tok­sen il­mas­to­ta­voit­teen suun­taan, olem­me mat­kal­la pa­rem­paan.

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 18.3.2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmasto, ilmastomarssi, ruoka, uusiutuva energia, puurakentaminen, liikenne

Itkun pullautin

Sunnuntai 17.3.2019 klo 19:15

Minkä verran kampanisuja on tarpeeksi, onko äänentoistolaitteet kunnossa, tuleekohan tänne väkeä?

Vaalijuhlien järjestely vaatii monenlaista pohdintaa. Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin, vaan ihanan, tehokkaan ja toimeliaan tukijoukon kanssa. Meilläpäin on tärkeää, että ehdokkaan ja hänen tukijoukkojen normaalin vaalityöarjen lisäksi pidetään kunnon vaalijuhla.

Sunnuntaina Kuusamon lukiolle kokoontui suuri joukko ihmisiä juttelemaan, kahvittelemaan ja kuulemaan puheita siitä, millaiset asiat ovat tärkeitä ihmisten arjessa. Siitä, millaista politiikkaa pitää tulevina vuosina tehdä. Siitä, miten Suomi saadaan kehittymään ja suomalaisilla on hyvä olla ja elää, tehdä työtä, opiskella ja harrastaa. Sellainen Suomi, jossa jokainen vauvasta vaariin ja mummoon voi kokea kuuluvansa joukkoon ja luottaa siihen, että yhteiskunnan turvaverkot kantavat, jos jotain odottamatonta tapahtuu.  

Juhlissa oli mukana upea joukko entisiä kuusamolaisia kansanedustajia. Heidän vankka kokemus ja viisaat sanat sykähdyttivät varmasti jokaista läsnäolijaa.  

Mauno Manninen hauskuutti yleisöä muistelemalla V.J. Sukselaista ja kuinka hän opasti uutta edustajaa valtakirjantarkastuksessa: "Takarivissä on hyvä paikka aloittaa. Jos joutuisi heti eturiviin, joutuu kohta jäämään pois". On sykähdyttävää, että 85-vuotias konkaripolitikkomme ja Keskustan kunniajäsen on innolla mukana tukenani.  

Pauli Saapunki muisteli lamavuosia, kun meinasivat ottaa Kuusamolta valtionapuja: "Joka ministerin kävin läpi. Ajattelin, että nyt olen tehnyt kaikkeni. Itkun pullautin, kun vielä Esko Aho tuli kysymään. Itkeä piti, että sain pijettyä rahan. Viinasenkin piti taipua. Kaikki perustuu yhteistyöhön”  

Entinen ministeri, kaupunkineuvos Hannes Manninen kuvasi kuusamolaisten kansanedustajien ketjua ja tähdensi: "Ei asiat itsestään ole tullut, kyllä niiden eteen on paljon työtä pitänyt tehdä.  Kun on yhteisestä edusta kysymys, niin siinä punnitaan alueen ihmisten kyky nousta yksittäisten erimielisyyksien yläpuolelle äänestämällä alueen omaa ehdokasta."

Tuomo Hänninen näki kaupunginhallituksen puheenjohtajana ”erittäin tärkeänä, että on edunvalvoja."

Juhlat olivat mukavat, ihmiset leppoisalla tuulella ja täynnä intoa lähteä tekemään vaalityötä. Sellainen viesti, tunne ja tunnelma laittaa ehdokkaan kiitollisen nöyräksi. Sekä kannustaa tekemään kaikkensa, että myös vaalien jälkeen Arkadianmäellä on keskustalainen edustaja Koillismaalta.  

Ai niin, kampanisuja syötiin yli 130 kappaletta, kahvia oli tarpeeksi ja äänentoisto pelasi.  Yhdessä eteenpäin!

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvä työ pitää hyödyntää

Lauantai 16.3.2019 klo 16:49

Kun tapaan ihmisiä vaalitilaisuuksissa, kahviloissa ja toreilla, niin melkein aina esille nousee kaksi asiaa. Toinen niistä on terveyspalveluiden toimivuus. Jopa naapurikunnissa voi olla suuria eroja siinä, miten helposti terveyskeskukseen pääsee. Tämä eriarvoisuus on suuri ongelma. Laadukas ja inhimillinen hoito, esimerkiksi lääkärille pääsy, on turvattava tasa-arvoisesti ja tasa-puolisesti kaikille suomalaisille koko maassa.   

Toinen erityisesti viime aikoina esille noussut ja kysymyksiä herättänyt asia on vanhustenhoito. On pöyristyttävää, miten suorastaan epäinhimillistä kohtelua vanhukset ovat joutuneet pahimmissa tapauksissa kokemaan. Vanhustenhoito on laitettava kuntoon.  

Nyt, kun sote-uudistus loppumetreillä kaatui, on syytä katsoa tosiasioita silmiin. Aika loppui ja kokonaisuuskin oli kohtalaisen kunnianhimoinen. Uudistuksen tarve ei ole hävinnyt mihinkään. On myös tehty paljon hyvää valmistelutyötä ruohonjuuritasolta alkaen. Tätä työtä ei pidä nyt hukata.  

Tehty työ voidaan hyödyntää, kun joka tapauksessa tulevan hallituksen pöydältä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen löytyy. Kaikkein hyödyttömintä olisi tuhlata energiaa syyllisten etsimiseen. Vaalitenttien katsojatkin kiittävät, jos eivät joudu kuuntelemaan turhaa jänkkäämistä siitä, kuka teki mitäkin ja missä vaiheessa. Ratkaisuja kaivataan.  

Keskustan on oman ratkaisunsa esittänyt. Siinä sosiaali- ja terveyspalvelut nivotaan yhteen ja vahvistetaan nimenomaan ihmisiä lähellä olevia peruspalveluja. Lisäksi Keskustan malli antaa suomalaisille valinnanmahdollisuuden palveluihin. Vanhustenhoidon parantamiseksi lakiin pitää kirjata hoitajamitoitus. Sosiaali- ja terveyspalveluratkaisu toteutetaan maakunta-pohjalta. Sen on todettu perustuslain mukaiseksi ja sen kautta on nopein tie edetä ratkaisuihin.  

Katse on nyt luotava tulevaisuuteen. Puolueiden on syytä esitellä omat ratkaisunsa sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamiseksi. Silloin äänestäjän on helppo vertailla, kuinka ihmisten palvelut tulisi eri puolueiden mukaan hoitaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Sotettaako?

Tiistai 12.3.2019 klo 14:56

Viime perjantaina eduskunnassa oli varsin värikäs päivä. Ensin kaatui sote ja sitten hallitus jätti eronpyyntönsä.

Tapahtumat aiheuttivat aikamoisen kuhinan ja käsinkosketeltavan tunnelman eduskunnan käytävillä ja kahvilassa.

Sote-uudistuksessa työtä tehtiin kovasti monella tasolla. Se ei nyt vaan riittänyt. Aika loppui ja tahtotilassakin oli korjaamista.

En kuitenkaan etsi syyllisiä tai kaipaa syyttelyä.

Se ansiokas työ, jota on tehty joka tasolla ei ole mennyt hukkaan. On tunnustettava ja tunnistettava, että isojen uudistusten läpivienti näyttää olevan eduskunnassa erityisen vaikeaa.
Maakuntamalli läpäisi perustuslain, mutta ongelmia oli valinnanvapauslain etenemisessä.

Soten perusajatus on edelleen tärkeä. Se on paremmat palvelut ihmiselle ja leveämmät hartiat palveluiden järjestämiseen.

Tämä hallituskauden valmistelun pohjalta on askel uudistuksen seuraavaan vaiheeseen paljon helpompi. Keskusta tulee esittelemään oman mallinsa tällä viikolla. Siitäkin riittää varmasti vaalikentillä puhumista. Esimakua sain viime viikonloppuna, kun kiersin ympäri Koillismaata. Vaalit tulivat kertaheitolla nyt ihmisten puheisiin ja hyvä niin. Olen innokas ja tarmoa täynnä jatkamaan työtä niin ihmisten parempien sotepalveluiden kuin myös muiden tärkeiden asioiden puolesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, uudistus, maakunta,

Kirjastoautotoiminnan tukemisesta

Perjantai 1.3.2019

Jätin ministerille kirjallisen kysymyksen kirjastoautotoiminnan tukemisesta. Kysyin, miten haja-asutusalueille tärkeää kirjastoautotoimintaa voisi valtion toimesta tukea. Lisäksi kysyin, että tulisiko palauttaa valtion tuki kirjastoautohankintaan.

 

Kirjastoauto on monessa paikassa erittäin odotettu vieras. Haja-asutusalueilla sen palveluita käyttävät eri-ikäiset asukkaat ja yhteistyö koulujen kanssa on ollut erinomaista. Myös päiväkodit ovat käyttäneet kirjastoautojen palveluita yhä enemmän ja autoja hyödynnetään entistä paremmin myös kaupungeissa.

 

Kirjastoautoja käytetään myös muuhun kuin perinteiseen lainaustoimintaan. Eri puolilla Suomea niitä on hyödynnetty ennakkoäänestyspaikkoina, erilaisten palveluiden tarjoajana (esimerkiksi rokotukset, digiopastukset, kierrätyspalvelut). Hyvällä yhteistyöllä on voitu viedä palveluita sinne, mistä monesti on hankala lähteä asioimaan. Erityisesti tämä on ilahduttanut lapsi- ja vanhusväestöä.

 

Monessa kunnassa vanha kirjastoauto alkaa olla käyttöikänsä päässä, tietää Parviainen. Kirjastoautojen hankintaan sai ennen valtiontukea. Tälle tuelle olisi edelleen tarvetta.

 

Lukuharrastuksen tukeminen asuinpaikasta riippumatta on tärkeää. Lisäksi uudet toimintatavat ja palvelut voisivat kehittää myös kirjastoautotoimintaa enemmän monitoimipisteen suuntaan, joista on hyviä esimerkkejä kirjastoissakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti vaaleja

Keskiviikko 13.2.2019

Viikko sitten oma poliittinen järjestöni järjesti vaalistartin ja sen jälkeen perinteisen vaaliristeilyn. Viikonlopun antina oli tuhti paketti koulutusta ehdokkaille ja ehdokkaiden tukiryhmille. Luontoäiti järjesti risteilylle hiukan epävakaata säätä. Siinä tuli muistutus kaikille mukana keikkuville, että politiikan tekeminen ei ole aina helppoa.

Laivan saapuessa Helsinkiin satamaan ensimmäisenä sisään tulivat keltapunaisiin työvaatteisiin pukeutuneet laivan siivoajat. Siinä risteilyväki omin silmin saattoi todeta, että yksikään laivan siivoustyötä tekevistä ei ollut kotoperäinen. Kukahan meillä jatkossa tekee työt?

Syntyvyys on laskenut nopeasti. Kun minä synnyin, minulla oli yli 78 000 ikätoveria. Viime vuonna Suomeen syntyi noin 47 000 lasta. Kun katsomme alueellista kehitystä, voi todeta, että ilman pohjoisen monilapsisia perheitä ja ilman etelän maahanmuuttajaperheitä syntyneiden määrä olisi katastrofaalinen.

Kun työikäisten määrä näyttää rajusti pienenevän ja elinikä koko ajan pitenee, paineet eläkeiän nostamiselle säilyvät. Jo nykysäännöillä eläkeikä on nousemassa. Tänä vuonna syntyvälle odotettu eläkkeelle jäämisen ikä nykyisillä oletuksilla on jo vajaat 69 vuotta.

Tulevaisuudessa 60-vuotialla on vielä lähtökohtaisesti työuraa jäljellä melkein 10 vuotta, siksi koulutukseen ja ammattitaidon ylläpitoon pitää suhtautua nykyistä kunnianhimoisemmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan tulevaisuudessa lisää ammattilaisia. Ajankohtainen keskustelu suomalaisesta vanhustenhoidosta konkretisoi myös tätä kehitystä. Nyt keskustelussa oleva hoitajamitoituksen nosto lisäisi nopeasti hoitajien tarvetta yli 4 000 henkilöllä, kun samaan aikaan monien ongelmien syynä on osaavan henkilökunnan saamisen vaikeus.

Alan houkuttelevuus on yhteinen ongelmamme. Hoito- ja hoivatyö on jo itsessään raskasta. Henkilöstön alimitoitus sekä johtamiseen liittyvät ongelmat hankaloittavat tilannetta työpaikoilla entisestään.

Ikäihmisiä hoivaa naisvaltainen, itsekin ikääntyvä henkilöstö, joista kolme neljästä on lähihoitajia. Noin joka kymmenes hoitajista saavuttaa eläkeiän kolmen vuoden sisällä. Hoitajien määrän rinnalla heidän työhyvinvointinsa, motivoituneisuutensa ja soveltuvuutensa alalle ovat hyvän hoivan lähtökohtia. Hoivatyö ansaitsee sille kuuluvan arvostuksen.

Se, että elämme pidempään ja olemme terveempiä kuin aikaisemmin, on yksi mahdollisuus ratkaista työvoimapulaa. Tämä mahdollistaa pidemmät työurat, mutta tähän tarvitaan myös asennemuutoksia työpaikoilla. Tarvitsemme joustoja ja jatkuvaa oppimista myös työuran loppupäässä. Esimerkiksi osa-aikaeläke tai sairauslomalta palaamisen jälkeiset työajan ja työtehtävien järjestelyt voisivat tukea työssä jaksamista .

Tämän hallituskauden vastuullisen talouspolitiikan ansiosta meillä on tulevalla vaalikaudella mahdollisuus parantaa perusturvaa, pitää huolta koko maan tieverkosta, satsata koulutukseen ja tutkimukseen, puuttua lapsiköyhyyteen sekä tehdä perhevapaauudistus, joka on perheille parannus, ei leikkaus.

Tätä lukiessanne eduskunnassa eletään jännittäviä hetkiä maakunta-sote -lainsäädännön kanssa. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta on paljolti kiinni se, miten työläät viikot meillä on edessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nähtäväksi jää myös se, näkyykö istuvia edustajia lainkaan vaalikentillä vai istutaanko eduskunnassa vaalipäivään saakka.

Kirjoitus on julkaistu Koillissanomissa 12.2.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Byrokratianpurkutalkoissa

Keskiviikko 9.1.2019 klo 7:00

Neljä vuotta sitten vaaliohjelmassamme lupasimme laittaa Suomea kuntoon. Lupauksen mukaisesti on toimittu. Suuret hallitusohjelman tavoitteet on yksi toisensa jälkeen toteutettu.

Vaalikampanjan yhtenä näkyvänä osa-alueena oli norminpurkutalkoot. Vaalikampanjan yhteydessä vahvistui, että ihmiset olivat turhautuneita tilanteeseen. Turhien normien esimerkkejä ei tarvinnut houkutella. Niitä tuli tulvimalla turuilla ja toreilla.

Emme toki olleet asian kanssa yksin liikkeellä, sillä sama teema toistui monen muunkin puolueen vaaliohjelmassa tavalla tai toisella. Siksi olikin selvää, että norminpurku päätyi hallitusohjelmaan ja sen yhdeksi kärkihankkeeksi.

Normit ovat yhteiselämän pelisääntöjä ja ne koskevat eri osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Kun toisen oikeuksista tulee toiselle osapuolelle velvollisuuksia taakaksi saakka, yhteiskunnasta tulee kankea.

Hallituspuolueissa ja ministeriöissä on nyt tehty 3,5 vuoden ajan töitä säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen eteen. Eduskuntaryhmämme on työskennellyt viidessä eri norminpurun teemaryhmässä tehden työtä normien purkamiseksi. Vinkkejä, ideoita ja vaatimuksia on ministereiden johdolla työstetty lainsäädännöksi saakka.

Norminpurun syksyn 2018 tulokset julkaistiin maanantaina. Pari esimerkkiä. Jo aikaisemmin on helpotettu nuorten ajokortin saantia. Nyt joulukuussa hyväksyimme lain, jolla mahdollistetaan nopeusrajoitettujen, enintään 60 km/h kulkevien mopoautoja turvallisempien henkilöautojen käyttö nuorille. Toinen esimerkki lainsäädännön selkeyttämisestä on yrittäjäperheille. Perheen yrityksessä työskentelevä henkilö, jolla ei ole omistusosuutta yrityksessä, määritellään jatkossa työttömyysturvalaissa palkansaajaksi.

Kansalaisten arkea on helpotettu ja on parannettu yritysten toimintaedellytyksiä ja tätä kautta Suomen kilpailukykyä. Kun ihmisten elämä helpottuu, syntyy myös helpommin toimeliaisuutta ja työpaikkoja.

Hallinnollista taakkaa on purettu järjestelmällisesti kaikilla hallinnonaloilla. Tähän mennessä eri ministeriöissä on purettu satoja päällekkäisiä ja elämää ja yrittämistä hankaloittavia lainsäädännön kohtia. Lisäksi jokaista uutta lakia säädettäessä ministeriöissä on tarkasteltu kokonaisuutta ja yritetty karsia turhaa normitusta.

Norminpurkutyöskentely on tuottanut myös asenne ja kulttuurimuutoksen. Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä on testattu niin sanottua Yksi yhdestä –lainsäädäntömallia.

Se tarkoittaa sitä, että mikäli jossakin asiassa sääntelytaakka lisääntyy, niin sitä pitää jostain myös keventää. Samoin, jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle yhden euron kustannusvaikutuksen, pitää jostain keventää vähintään yhden euron verran. Tällaista mallia hiukan eri muotoisena on kokeiltu aiemmin muun muassa Kanadassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa.

Suuri osa kansallisesta lainsäädännöstä on peräisin EU:sta, siksi Suomen tulee sinnikkäästi vaikuttaa myös EU:n norminpurkuun. Byrokratian purkaminen ei tule valmiiksi tällä vaalikaudella, vaan sinnikästä työtä ja oikeaa asennetta tarvitaan jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Anna aikaa lapselle

Keskiviikko 26.12.2018

Joulun kiihkein jännitys on ohi. Perinteisen tavan mukaan tapaninpäivä on perheen yhteistä ulkoilu- ja retkiaikaa. Tapanin pikkupakkanen onkin oikein sopiva ulkoiluun ja sen jälkeen yhdessä kokkaamiseen ja ruokailuun. Ulkona lapset saavat purkaa ylimääräisen energiaansa, joten ulkoilun jälkeen ruokakin maistuu.

Yhteisen ruokailuhetken lomassa on luontevaa herätellä lapsen kiinnostusta ruokaa kohtaan. Ruokapöydässä lapsi voi innostua juttelemaan ruoan mausta ja alkuperästä. Ruokailun lomassa voidaan kerrata päivän mukavat asiat.

Myönteinen ilmapiiri edistää lapsen ruokailutottumuksia, sillä kannustus ja kehut houkuttelevat tarttumaan uusiin ruoka-aineisiin. Nähdessään aikuisen syövän vieressään samaa ruokaa lapsi hyväksyy helpommin uudet maut. Tämä on hyvää harjoittelua kouluruokailuun. Kun lapsi oppii kotona terveellisen ruokailun, kouluruoka maistuu silloin paremmin.

Välipäivät kannattaa hyödyntää yhdessäoloon, mikäli vanhempien työt sen sallivat, sillä nuoret toivovat lisää perheen yhteistä aikaa. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yli kolmannes koululaisista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa.

Perheen yhteinen aika on lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tärkeää. Selvitysten mukaan ne lapset ja nuoret, jotka kokevat perheen yhteisen ajan riittämättömäksi, osallistuvat muita useammin koulukiusaamiseen, kokevat terveydentilansa huonommaksi, pitävät koulunkäynnistä vähemmän ja kokevat yleisemmin yksinäisyyttä.

Perheen merkitys ja rooli eivät vähene lapsen ja nuoren varttuessa. Kriittisissä siirtymävaiheissa vanhempien tuki on erityisen tärkeä.

Aika ei mene hukkaan, jos se käytetään yhdessä harrastaminen, sillä lapsista on mieluisaa harrastaa yhdessä äidin tai isän kanssa. Kolmasosalla perheistä onkin jokin yhteinen harrastus, suosituimpia ovat uinti ja ulkoilu.

Toivoisin jokaisen perheen viettävän yhteistä aikaa myös olemalla tekemättä mitään, ihan vain laiskottelemalla yhdessä. Ehdotan, että vuodenvaihteen yhteistä luppoaikaa käyttää perheen ruutusopimuksen tekoon. Sopimukseen voi kirjata lasten peliajan ja lasten puhelinten yöpymispaikan. Koululaiselle tärkeä unen ei pitäisi kärsiä sosiaalisen median houkutuksista.

Vanhemman tehtävänä on rajojen asettamisen ohella myös määrätietoisesti ja johdonmukaisesti pitää kiinni sovituista säännöistä. Näin lapsi oppii ymmärtämään, että sopimukset on tehty noudatettaviksi.

Julkaistu 26.12.2018 Kalevassa

Kommentoi kirjoitusta.

Pääväyläverkon ulkopuolelle jäävien tieyhteyksien asemasta

Perjantai 21.12.2018

Esitin kirjallisen kysymyksenliikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille huolestaan pääväyläverkon ulkopuolelle jääneiden tieyhteyksien asemasta. 


19.12.2018 antamassaan vastauksessa ministeri Berner toteaa, että Kuusamon alueen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän tarpeita käsitellään osana maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelua.

Maanteiden pääväylien määrittelyn keskeisenä lähtökohtana ovat maantiet, joilla keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa tai raskaan liikenteen osalta 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kokonaisliikennemäärä valtatiellä 5 välillä Kajaani - Sodankylä on keskimäärin 1 400 autoa/vrk ja raskaiden ajoneuvojen määrä on keskimäärin 120 autoa/ vrk. Vastaavat luvut valtatiellä 20 ovat 3 800 autoa/vrk ja 350 raskasta ajoneuvoa/vrk. Kummallakin valtatiellä liikennemäärät ovat pienemmät kuin pääväyläasetuksen valmistelussa käytetyt kriteerit.

Pääväyläverkon laajuutta ja palvelutasoa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa asetusta päivitetään vastaamaan muuttuneita tarpeita. Asetuksella ei päätetä myöskään liikenneverkon investoinneista, eikä pääväylien määrittely lähtökohtaisesti vaikuta pääväyläverkon ulkopuolisten maanteiden rahoitukseen.

Pääväylien että muiden valtion maanteiden kehittämishankkeista ja niille osoitettavista investoinneista päätetään osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Pääväyläasetus ei muuta maanteiden kunnossapitoluokkia.

Lisäksi ministeri toteaa, Kuusamon alueen merkittävimmät tieyhteydet kuuluvat jatkossakin korkeimpaan talvihoitoluokkaan, vaikka niitä ei olekaan nimetty pääväyliksi. Ensi vuoden alusta hoitoluokkia lisäksi korotetaan noin 10 000 tiekilometrillä erityisesti teillä, joilla liikkuu paljon raskasta liikennettä.

Mielestäni valtatie 5:n osuudesta Kajaanista Kemijärvelle ja valtatie 20:n edunvalvonnasta tulee huolehtia jatkossa vahvasti maakunnallisilla tasoilla. Valtakunnallinen edunvalvonnan paikka on seuraavalla eduskuntakaudella tehtävä 12-vuotinen investointisuunnitelma.

Kommentoi kirjoitusta.

Kunniakansalaisten edut paranevat

Keskiviikko 12.12.2018

Puheenjohtaja Viljo Määttä kirjoitti Koillissanomat lehdessä 11.12. Kuusamon Rintamaveteraanien syyskokouksen uutisista ja veteraanien muistamisesta. Hän toi kirjoituksessaan hyvin esille myös kuluvalla viikolla käsittelyssä olevan hallituksen esityksen laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta.

 

Esityksen tarkoitus on saattaa rintamaveteraanit ja sotainvalidit yhdenvertaiseen asemaan kotona asumista tukevien palvelujen saannissa. Tämä on hyvä hallituksen esitys, jota sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tuimme.

 

Lain käsittelyn yhteydessä me valiokunnan jäsenet teimme 4.12.2018 yhteisen lakialoitteen, jonka tarkoituksena on laajentaa laitoksessa annetun huollon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa laskemalla korvattavuuden työkyvyttömyysastetta 20 prosentista 10 prosenttiin.

 

Esityksemme tarkoittaa sitä, että sotainvalidilla, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, on mahdollisuus päästä Valtiokonttorin kustantamaan laitoksessa annettuun huoltoon, jos hän ei terveydentilan heikentymisen vuoksi selviydy kotona.

 

Valiokunta laatii lakialoitteesta erillisen mietinnön ja käsittelee asian kiireellisenä, jotta laki saataisiin voimaan mahdollisimman pian.

 

Ulla Parviainen

kansanedustaja

 

Kommentoi kirjoitusta.

Työtä teiden eteen

Tiistai 4.12.2018

Työtä teiden eteen


Asetus pääväylistä ja niiden hoitotasosta sai Koillismaan some-kansan kuohahtamaan. Ei asia hyvältä näytä, kun katsoo uutisen ohessa olevaa karttaa. Vaikka päätöstä ei tehty eduskunnassa, syyttävät sormet osoittivat Koillismaan kansanedustajia: "Ei ole lyöty nyrkkiä pöytään". 


Aivan mielenkiinnosta selvittelin prosessia, missä ja milloin siihen olisi voinut vaikuttaa. Asialla on pitkät juuret. Se on ollut valmistelussa vuodesta 2004 alkaen. Lopullinen mietintö ehdotuksineen on valmistunut kaksitoista vuotta sitten. Maakuntaliitoissa ehdotus on ollut käsittelyssä kahdeksan vuotta sitten Liikenneolosuhteet 2035 -raportin yhteydessä.


Asetus valmisteltiin normaalissa järjestyksessä kuulemisineen. Pohjana on ollut kaksitoista vuotta sitten tehty työ. Asetuksessa määritellään käytännössä siitä, että liikenne sujuu tietyllä nopeudella ilman hidastavia pieniä risteyksiä ympäri vuoden, satoi tai paistoi. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat kuten satamat ja päärajanylityspaikat.


Valtakunnallinen merkittävyys -vaatimus johti esimerkiksi siihen, että Suomen vilkkain tieosuus Kehä I pääkaupunkiseudulla ei ole asetukseen merkittynä. Se, kuten moni muukin tieosuus muualla Suomessa on tärkeä, mutta alueellisesti. 


Asetuksen ulkopuolelle jääneet tiet eivät jää oman onnensa nojaan ja hoitamatta. Asetuksessa ei määritellä sitä, mitä väyliä valtio jatkossa investoi ja kehittää. Tällä ei myöskään ratkaistu liikenteen digitalisointia. Investointi- ja kehittämislinjaukset tehdään 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka tuodaan eduskuntaan selontekona ensi vaalikaudella. 


Tällä vaalikaudella on korjattu ennätysmäärä huonokuntoisia väyliä ja uusia väyläinvestointeja on toteutettu eri puolilla Suomea. Mekin olemme saaneet paikallisen tärkeän Liikasenvaarantien kunnostuksen. Myös yksityisteiden valtionavustuksia on korotettu huomattavasti viime vaalikauteen verrattuna. Lisäksi kuluvan vuoden toisessa lisäbudjetissa sekä ensi vuoden budjetissa on lisärahaa juuri tiestön talvikunnossapitoon sekä pieniin korjauskohteisiin. Työtä väylien eteen on siis tehty ja tehdään.

Suomalaisen väyläpolitiikan suurin haaste on rahoituksen riittävyys. Vuoteen 2030 mennessä kaikista suomalaisista väylistä johtuvat tarpeet on arvioitu jopa 60 miljardiksi euroksi. Se on enemmän, kuin valtion yhden vuoden koko budjetti. On selvää, että sellaisia rahoja ei ole valtion budjetissa, kun siitä rahoitetaan myös ihmisten peruspalvelut, sosiaaliturva ja koulutus.

Väylärahoitukseen on siis saatava monipuolisuutta. Valtion budjettirahaa pitää ohjata enemmän huonokuntoisten väylien korjausohjelman jatkamiseen sekä hiljaisempien tieosuuksien parantamiseen. Molemmilla on alueellisesti enemmän merkitystä, kun asetuksella pääväylistä ja niiden hoitotasosta. Tulevat hallitukset joutuvat tekemään isoja väyläpäätöksiä. Keskustan lähtökohtana on koko maan tasapainoinen kehittäminen, hiljaisempia väyliä unohtamatta.

Palaan tieasiaan, kun saan käyttööni vastauksen kirjalliseen kysymykseeni huolista pääväyläverkon ulkopuolelle jääviin teiden asemasta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kellojen siirtely loppuu

Tiistai 30.10.2018

Kellojen siirtely loppuu 


Kellon viisareita siirrettiin jälleen tunti taaksepäin sunnuntain vastaisena yönä, jolloin siirryttiin kesäajasta takaisin talviaikaan. Suomi otti kesäajan käyttöön vuonna 1981 noin vuosi muiden Euroopan maiden jälkeen.


Ensimmäisen kerran kesäaika otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmasodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Britannia seurasi perässä vielä saman vuonna. Siirto oli tuolloin iso innovaatio energian säästämiseksi.


Palautteesta päätellen kellojen siirtely on ihmisille riesa. Lopulta tehtiin kansalaisaloite, joka vetosi kesäajasta luopumiseen. Aloite keräsi yli 70 000 kannatusilmoitusta ja eteni eduskunnan käsittelyyn. Lähetekeskustelu oli viime vuoden kesäkuun lopulla. Olin keskustelussa tukemassa kansalaisaloitteen ajatusta kesäajasta luopumiselle.


Eduskunta ei omalla päätöksellään voi asiaa muuttaa, koska kesäaika on säädetty EU-direktiivillä. Eduskunta käsitteli aloitetta liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta uudelleen noin vuosi sitten ja hylkäsi aloitteen, sillä muuta ei voinut.


Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunta kuitenkin korosti, että valtioneuvoston tulee ryhtyä vaikuttamaan voimakkaasti ja aktiivisesti EU-tasolla siten, että kellojen kesäaikaan siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan. Evästimme, että Suomen ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että kellojen kesäaikaan siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella. 


Tämän jälkeen ministeri Anne Berner ryhtyi täysistunnossa antamansa lupauksen mukaisesti ponnekkaasti ajamaan eduskunnan tahtoa. Suomen aloite johti hyvään lopputulokseen. Yllättäen myös muissa EU-maissa halutaan luopua kellojen siirtelystä ja asia eteni nopeasti.


Euroopan komissio esittää nyt tiukkaa aikataulua kellonaikojen siirtämisestä luopumiselle. Jäsenmaiden tulee ilmoittaa komissiolle huhtikuuhun 2019 mennessä, kumpaa aikaa aikovat käyttää jatkossa. Viimeinen pakollinen kesäaikaan siirtyminen olisi maaliskuussa 2019. Tämän jälkeen kellonaikoja siirrettäisiin vielä kerran lokakuussa niissä maissa, jotka haluavat talviajan pysyväksi. 


Nyt sitten pitäisi päästä kansallisesti yksimielisyyteen siitä, siirrymmekö pysyvästi kesäaikaan vai talviaikaan. Kellojen siirrossa on myös ulkopoliittinen ulottuvuutensa. Jäämällä talviaikaan Suomi pysyy lähietäisyydellä Pohjoismaihin. Siirtymällä ikuiseen kesäaikaan Suomi lipsahtaisi Moskovan aikavyöhykkeeseen samaan aikaan Länsi-Venäjän kanssa.


Päätöksen valmistelua varten ministeri kuuli suomalaisia otakantta.fi -sivuston kautta. Kyselyyn tuli lähes 450 000 vastausta ja lisäksi automatisoidut vastaukset, jotka siivottiin pois vääristämästä tulosta. 


Suomi ehtii hyvin komission aikataulussa, sillä meillä on jo tehty pohjatyö kannan muodostamiseksi. Nyt sitten odotamme valtioneuvoston lopullista kantaa aikavyöhykkeeseen ja sen jälkeen vielä eduskunnan käsittely.


Uskon, että kellojen siirtely loppuu viimeistään ensi vuoden jälkeen. 

Kommentoi kirjoitusta.

Vaikenemisen aika on ohi

Torstai 11.10.2018

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11.10. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomio tyttöjen asemaan. Tarvetta on, sillä tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Tämän päivän tytöt ovat tulevien vuosikymmenten naisia.


Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa toiseksi eniten kaikista EU-maista.
Monet naiset ja lapset elävät pelon vallassa. Pelko ei lopu, vaikka parisuhde päättyy. Uutisotsikot kertovat ex-puolisoihin ja samalla lapsiin kohdistuvasta uhasta lähes päivittäin.

On hyvä, että nykyisin on rohkeutta ottaa esiin kipeitäkin asioita. #metoo -kampanja nosti esiin häirinnän. Meeri Koutaniemi on tuonut kuvillaan esiin tyttöjen sukuelinten silpomisen. Kouluterveyskyselyt ovat nostaneet esiin kouluissa piilossa olevan seksuaalisen häirinnän.


Häirintää tapahtuu yhteiskunnassa joka tasolla. Eduskunnassakin, kuten vastavalmistuneessa Tasa-arvoa eduskunnassa -selvityksessä raportoitiin. Häirintää tapahtuu myös julkisissa tiloissa ja kaduilla. 


Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tyttöihin ja naisiin kohdistuva häirintä ja väkivalta ovat syvälle pesiytyneitä ongelmia, jotka pitää ratkaista. 


Ensisijaisen tärkeää on rohkaista tuomaan näkyviksi ikävät asiat, jotta apu löytää perille. 


Surullista on sukupolvelta toiselle siirtyvät väkivallan, häirinnän ja syrjinnän mallit, joita ei rohjeta murtaa. ”Ei kuulu minulle” -asenteesta pitää päästä eroon.

Kommentoi kirjoitusta.

Pitkäikäisyyden yhteiskunta

Perjantai 28.9.2018 klo 9:34

Viime viikonloppu vierähti politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä. Vaikka osaltani olin kantamassa vastuuta ohjelmasta, oli aikaa ja loistava mahdollisuus kuunnella muita ohjelmaosuuksia.

Puhuttelevan puheenvuoron piti Itä-Suomen yliopiston professori Marja Vaarama. Hän tutkijana puhui meille poliitikoille pitkäikäisyyden yhteiskunnasta ja vanhuuden arvostamisesta.

Jo nyt me elämme yhteiskunnassa, jossa on 4-5 sukupolvea. Elämme pitkäikäisyyden yhteiskunnassa, mutta emme vielä kunnolla ymmärrä mitä se tarkoittaa nyt, saatikka kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua.

Tätä taitavaa professoriluennoitsijaa kuunneltuani ajatukset siirtyvät siihen työhön, jota me nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa teemme eli sote-uudistukseen.

Uudistus tarvitaan, sillä ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen saatavuudessa, laadussa ja kustannuksissa on tällä hetkellä suuria eroja kuntien ja alueiden välillä. Tavoitteena on myös luoda maahan nykyistä yhtenäisempi kansanvaltainen maakuntahallinto, joka kantaa vastuun maakuntansa asukkaiden palveluista.

Pitkäikäisyyden yhteiskunnassa hoivan tarve kasvaa. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 60 prosenttia 13 vuodessa. Työikäisiä on jatkossa vähemmän. Tämä yhtälö tuo vuosi vuodelta vähemmän verotuloja. Edes nykyistä palvelutasoa ei pystytä säilyttämään ilman uudistuksia toimintatapoihin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen avulla halutaan tarjota nykyistä yhdenvertaisempia ja kustannustehokkaampia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Kustannuksia ei siis leikata nykyisestä, mutta niiden kasvuvauhtia hillitään. Tällä yritetään vähentää tulevien sukupolvien velkataakkaa.

Sukupolvien ketjussa palvelutarpeemme muuttuu. Lapsena olemme vastaanottamassa yhteiskunnan palveluja, työiässä olemme maksupuolella ja toteuttamassa palveluja ja sitten eliniän loppupuolella jälleen vastaanottavana.

Meidän pitäisi kyetä suunnittelemaan tulevaisuus siten, että emme siirtäisi maksutaakkaa itseämme nuoremmille. Nykyinen 65-vuotias vastaa toimintakyvyltään menneiden vuosikymmenten 40-vuotiasta. Nämä vast’ikään eläkkeelle siirtyneet maailman koulutetuimmat ja vasta parinkymmenen vuoden kuluttua nykynäkemyksen mukaan vanhat ihmiset pitää ottaa mukaan ideoimaan sitä parasta vanhuutta ja sen parhaan vanhuuden parhaita palveluja.

Pitkäikäisyyden yhteiskunnan palvelujen turvaamiseksi eduskunnan päätöksiä vaille valmis sote-uudistus on kiireellinen ja välttämätön. Me suomalaiset tarvitsemme sen.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »