Käsityötaidot ovat yleissivistystä

Share |

Tiistai 15.10.2019 klo 7:13


Viime perjantaina vietettiin tyttöjen päivää. Tyttöjä kannustettiin tänäkin vuonna matematiikan ja luonnontieteen opiskeluun ja teknologia-aloille sekä mietittiin keinoja kuinka tyttöjen tulevaisuus työmarkkinoilla olisi nykyistä tasa-arvoisempaa.

Ilahduttava yllätys oli, että nyt päivän keskusteluun ainakin radiossa nousi peruskoulun käsityö.Käsityönoppiaine on ollut osa suomalaista kouluopetusta 1860-luvulta asti, jolloin Cygnaeus toi käsityönopetuksen pakolliseksi oppiaineeksi kaikille oppilaille.

Suomessa ja Pohjoismaissa käsityön taidot katsotaan kuuluvan yleissivistykseen. Ilman koulussa opetettavia käsityötaitoja harva ihmisen osaisi nykyisin käsitöitä. Siksi on tärkeää, että myös tulevien sukupolvien kädentaidot voidaan turvata laadukkaalla koulukäsityöllä.

Peruskoulun käsityö luo taitopohjaa monille aloille toisen asteen koulutukseen. Myös korkea-asteen ammateissa, esimerkiksi kirurgina, tarvitaan sitä osaamista, joka karttuu käsitöitä tehdessä.

Nykyisin voimassa oleva kansallinen tuntijako pudotti roimasti käsityön tuntimäärää, mutta antoi paikallista liikkumavaraa tuntijakoon. Meillä ymmärrettiin käsityön merkitys ja tuntijaon välys käytettiinkin pääosin käsityön hyväksi.

Uusi syksyllä 2016 voimaan tulleen opetussuunnitelman käsityön opetus on herättänyt paljon kysymyksiä ja pohdintaa opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa.

Opetussuunnitelmaperusteet asiakirjana on luonteeltaan velvoittava. Sen mukaan valinnaiskursseja lukuun ottamatta opiskellaan samanlaiset oppisisällöt ilman, että oppilaat painottuvat valintansa mukaan tekstiilityön tai teknisen sisältöihin. Aikaisemman opetussuunnitelman mukaan oppilas teki painotusvalinnan jo alakoulussa.

Käsityöoppiaineessa irrottaudutaan nyt tietoisesti perinteisestä jaosta tyttöjen ja poikien käsityöhön tai tekstiilityöhön ja tekniseen työhön. Sisältöjen toteuttamisen tulee antaa oppilaalle monipuolisen kokemuksen käsityön alueista ja mahdollisuuden useiden käsityötaitojen omaksumiseen.

Tekstiilityö ja tekninen työ muodostavat omat erilliset kulttuurit, joiden sisältöjen sulauttaminen yhdeksi oppiaineeksi, ilman että molemmat sisältöalueet kärsivät, on haasteellista. Aivan ymmärrettävästi käsityötekniikoiden tuntemus ja aineeseen liittyvien käsitteiden ymmärtäminen jää oppilaalla aikaisempaa vajavaisemmaksi, sillä yhteen aineeseen käytettävä aikakin käytännössä puolittuu.

Opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä tavoitteena oli tuoda tasa-arvoa ja rikkoa perinteistä opetuksen sukupuolijakoa. Miten kävi? Radiosta kuultuna oppilaiden taidot ovat heikenneet ja kiinnostus valita käsityön kursseja kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle on vähentynyt. Tämän lisäksi haastatellut aineenopettajat olivat huolissaan oppilaiden valmiuksista kädentaitoja vaativilla aloilla.

Yleissivistystä pidä heikentää. On koko yhteiskunnan etu, että oppiaine säilyy kiinnostavana, sillä käsitöiden tekeminen kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Se nostaa itsetuntoa ja rakentaa minäkuvaa. Käsityöt voivat auttaa rentoutumaan ja purkamaan stressiä.

Käsitöiden tekemisellä on laajempi merkitys kuin vain yksittäisen tuotoksen valmistaminen tai tekniikan oppiminen.

Kirjoitus on julkaistu vieraskolumnina Koillissanomat -lehdessä 15.10.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini