Kohti vaaleja

Share |

Keskiviikko 13.2.2019


Viikko sitten oma poliittinen järjestöni järjesti vaalistartin ja sen jälkeen perinteisen vaaliristeilyn. Viikonlopun antina oli tuhti paketti koulutusta ehdokkaille ja ehdokkaiden tukiryhmille. Luontoäiti järjesti risteilylle hiukan epävakaata säätä. Siinä tuli muistutus kaikille mukana keikkuville, että politiikan tekeminen ei ole aina helppoa.

Laivan saapuessa Helsinkiin satamaan ensimmäisenä sisään tulivat keltapunaisiin työvaatteisiin pukeutuneet laivan siivoajat. Siinä risteilyväki omin silmin saattoi todeta, että yksikään laivan siivoustyötä tekevistä ei ollut kotoperäinen. Kukahan meillä jatkossa tekee työt?

Syntyvyys on laskenut nopeasti. Kun minä synnyin, minulla oli yli 78 000 ikätoveria. Viime vuonna Suomeen syntyi noin 47 000 lasta. Kun katsomme alueellista kehitystä, voi todeta, että ilman pohjoisen monilapsisia perheitä ja ilman etelän maahanmuuttajaperheitä syntyneiden määrä olisi katastrofaalinen.

Kun työikäisten määrä näyttää rajusti pienenevän ja elinikä koko ajan pitenee, paineet eläkeiän nostamiselle säilyvät. Jo nykysäännöillä eläkeikä on nousemassa. Tänä vuonna syntyvälle odotettu eläkkeelle jäämisen ikä nykyisillä oletuksilla on jo vajaat 69 vuotta.

Tulevaisuudessa 60-vuotialla on vielä lähtökohtaisesti työuraa jäljellä melkein 10 vuotta, siksi koulutukseen ja ammattitaidon ylläpitoon pitää suhtautua nykyistä kunnianhimoisemmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan tulevaisuudessa lisää ammattilaisia. Ajankohtainen keskustelu suomalaisesta vanhustenhoidosta konkretisoi myös tätä kehitystä. Nyt keskustelussa oleva hoitajamitoituksen nosto lisäisi nopeasti hoitajien tarvetta yli 4 000 henkilöllä, kun samaan aikaan monien ongelmien syynä on osaavan henkilökunnan saamisen vaikeus.

Alan houkuttelevuus on yhteinen ongelmamme. Hoito- ja hoivatyö on jo itsessään raskasta. Henkilöstön alimitoitus sekä johtamiseen liittyvät ongelmat hankaloittavat tilannetta työpaikoilla entisestään.

Ikäihmisiä hoivaa naisvaltainen, itsekin ikääntyvä henkilöstö, joista kolme neljästä on lähihoitajia. Noin joka kymmenes hoitajista saavuttaa eläkeiän kolmen vuoden sisällä. Hoitajien määrän rinnalla heidän työhyvinvointinsa, motivoituneisuutensa ja soveltuvuutensa alalle ovat hyvän hoivan lähtökohtia. Hoivatyö ansaitsee sille kuuluvan arvostuksen.

Se, että elämme pidempään ja olemme terveempiä kuin aikaisemmin, on yksi mahdollisuus ratkaista työvoimapulaa. Tämä mahdollistaa pidemmät työurat, mutta tähän tarvitaan myös asennemuutoksia työpaikoilla. Tarvitsemme joustoja ja jatkuvaa oppimista myös työuran loppupäässä. Esimerkiksi osa-aikaeläke tai sairauslomalta palaamisen jälkeiset työajan ja työtehtävien järjestelyt voisivat tukea työssä jaksamista .

Tämän hallituskauden vastuullisen talouspolitiikan ansiosta meillä on tulevalla vaalikaudella mahdollisuus parantaa perusturvaa, pitää huolta koko maan tieverkosta, satsata koulutukseen ja tutkimukseen, puuttua lapsiköyhyyteen sekä tehdä perhevapaauudistus, joka on perheille parannus, ei leikkaus.

Tätä lukiessanne eduskunnassa eletään jännittäviä hetkiä maakunta-sote -lainsäädännön kanssa. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta on paljolti kiinni se, miten työläät viikot meillä on edessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nähtäväksi jää myös se, näkyykö istuvia edustajia lainkaan vaalikentillä vai istutaanko eduskunnassa vaalipäivään saakka.

Kirjoitus on julkaistu Koillissanomissa 12.2.2019


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini