Byrokratianpurkutalkoissa

Share |

Keskiviikko 9.1.2019 klo 7:00


Neljä vuotta sitten vaaliohjelmassamme lupasimme laittaa Suomea kuntoon. Lupauksen mukaisesti on toimittu. Suuret hallitusohjelman tavoitteet on yksi toisensa jälkeen toteutettu.

Vaalikampanjan yhtenä näkyvänä osa-alueena oli norminpurkutalkoot. Vaalikampanjan yhteydessä vahvistui, että ihmiset olivat turhautuneita tilanteeseen. Turhien normien esimerkkejä ei tarvinnut houkutella. Niitä tuli tulvimalla turuilla ja toreilla.

Emme toki olleet asian kanssa yksin liikkeellä, sillä sama teema toistui monen muunkin puolueen vaaliohjelmassa tavalla tai toisella. Siksi olikin selvää, että norminpurku päätyi hallitusohjelmaan ja sen yhdeksi kärkihankkeeksi.

Normit ovat yhteiselämän pelisääntöjä ja ne koskevat eri osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Kun toisen oikeuksista tulee toiselle osapuolelle velvollisuuksia taakaksi saakka, yhteiskunnasta tulee kankea.

Hallituspuolueissa ja ministeriöissä on nyt tehty 3,5 vuoden ajan töitä säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen eteen. Eduskuntaryhmämme on työskennellyt viidessä eri norminpurun teemaryhmässä tehden työtä normien purkamiseksi. Vinkkejä, ideoita ja vaatimuksia on ministereiden johdolla työstetty lainsäädännöksi saakka.

Norminpurun syksyn 2018 tulokset julkaistiin maanantaina. Pari esimerkkiä. Jo aikaisemmin on helpotettu nuorten ajokortin saantia. Nyt joulukuussa hyväksyimme lain, jolla mahdollistetaan nopeusrajoitettujen, enintään 60 km/h kulkevien mopoautoja turvallisempien henkilöautojen käyttö nuorille. Toinen esimerkki lainsäädännön selkeyttämisestä on yrittäjäperheille. Perheen yrityksessä työskentelevä henkilö, jolla ei ole omistusosuutta yrityksessä, määritellään jatkossa työttömyysturvalaissa palkansaajaksi.

Kansalaisten arkea on helpotettu ja on parannettu yritysten toimintaedellytyksiä ja tätä kautta Suomen kilpailukykyä. Kun ihmisten elämä helpottuu, syntyy myös helpommin toimeliaisuutta ja työpaikkoja.

Hallinnollista taakkaa on purettu järjestelmällisesti kaikilla hallinnonaloilla. Tähän mennessä eri ministeriöissä on purettu satoja päällekkäisiä ja elämää ja yrittämistä hankaloittavia lainsäädännön kohtia. Lisäksi jokaista uutta lakia säädettäessä ministeriöissä on tarkasteltu kokonaisuutta ja yritetty karsia turhaa normitusta.

Norminpurkutyöskentely on tuottanut myös asenne ja kulttuurimuutoksen. Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä on testattu niin sanottua Yksi yhdestä –lainsäädäntömallia.

Se tarkoittaa sitä, että mikäli jossakin asiassa sääntelytaakka lisääntyy, niin sitä pitää jostain myös keventää. Samoin, jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle yhden euron kustannusvaikutuksen, pitää jostain keventää vähintään yhden euron verran. Tällaista mallia hiukan eri muotoisena on kokeiltu aiemmin muun muassa Kanadassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa.

Suuri osa kansallisesta lainsäädännöstä on peräisin EU:sta, siksi Suomen tulee sinnikkäästi vaikuttaa myös EU:n norminpurkuun. Byrokratian purkaminen ei tule valmiiksi tällä vaalikaudella, vaan sinnikästä työtä ja oikeaa asennetta tarvitaan jatkossakin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini