Onnea 150-vuotias Kuusamo

Share |

Tiistai 17.4.2018 klo 23:34


Kunnallishallinto perustettiin Suomeen 1865, jolloin kuntien toiminta erotettiin seurakunnista. Kuusamossa ryhdyttiin toimeen hetimmiten ja itsenäinen kunta perustettiinkin jo kolmen vuoden kuluttua. Asukkaita täällä silloin oli vajaa 6000. Tuohon aikaan meillä syntyi vuodessa noin 170 lasta ja kuoli noin 100 kuntalaista. Jo vuonna 1910 oli rikottu 10 000 asukkaan raja. Väestönkasvua oli tukemassa pitäjään suuntautunut voimakas muuttoliike.


Sotavuodet ja sotien jälkeinen rakentamisen aika oli raskasta aikaa Kuusamossa. Jokainen teki oman osuutensa voimiaan säästämättä. Siitä selvittiin ja Kuusamosta rakentui yksi Suomen tunnetuimmista paikkakunnista.


Suomalaisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat tasaisesti parantuneet 1970-luvun puolivälin jälkeen. 2010-luvulla Suomi on ollut yksi maailman menestyneimmistä yhteiskunnista ja Kuusamo on useissa kansallisissa mittauksissa ollut korkealla.


Osa suomalaisista ja osa kuusamolaisista ei ole hyvistä tuloksista huolimatta päässyt mukaan tähän myönteiseen kehitykseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa pidentynyt toimeentulotukiasiakkuus, pysyvät väestöryhmien väliset terveyserot, äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa havaittavat erot, työttömyys, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus ja alueellinen eriytyminen.


Meidän pitää pyrkiä tavoitteeseen, että kaikki Kuusamossa asuvat henkilöt kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevan järjestelmän ja verovaroilla toteutetut palvelut turvallisiksi ja luotettaviksi. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä iästä, elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Tarvitsemme uusia keinoja eriarvoisuuden hillitsemiseksi. Tarvitsemme enemmän tekoja kuin juhlapuheita.


Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja ratkaisujen etsimisessä meillä kuntapäättäjinä on keskeinen rooli. Meidän tehtävämme on mahdollistaa. Kuusamossa on tehty ja edelleen tehdään hyvää työtä lasten ja nuorten hyväksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla. Meillä on omia hyviksi osoittautuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Olemme olleet edelläkävijöitä mm nykyisellään valtakunnalliseksi toiminnaksi levinneen nuorten työpajatoiminnan kehittämisessä.


Olemme nyt tässä kokouksessa tekemässä vahvasti tulevaisuuteen suuntaavaa päätöstä tavoitteena, että meidän nuoret saavat nykyistä paremmin jalansijaa yhteiskunnassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on tutkimusten mukaan syrjäytymisen riskitekijä tuottaen epävarman työmarkkina-aseman. Liian moni nuori pääsee perusopetuksesta puutteellisin jatko-opintotaidoin. Siksi meidän pitää vahvistaa myös lapsen koulupolun alkupäätä. Jo esiopetuksen ja parin ensimmäisen luokan aikana, pienten lasten koulussa, pitää varmistaa, että lapsi saa riittävän hyvän pohjan koulupolun seuraaville vuosille.


Asetamme nyt juhlapäätöksellämme tavoitteeksi, että kaikilla meidän nuorilla on koulutuspaikka tai toisen asteen koulutuksen jälkeinen työpaikka. Tavoite on kunnianhimoinen ja se edellyttää meiltä luovuutta ja uusia toimintatapoja.


Keskustan valtuustoryhmä pitää Kuusamon nuorisotakuu -julistusta erinomaisena tulevaisuuteen katsovana päätöksenä. Uskomme, että juhlavuoden päätös ja julistus kestävät ja tuottavat hedelmää samalla tavoin kuin Kuusamon ympäristöjulistus, joka annettiin valtuuston juhlakokouksessa 25 vuotta sitten.


Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia kuusamolaisia, jo edesmenneitä ja nykyisiä, Kuusamon luottamushenkilöitä, kaupungin viranhaltioita ja toimihenkilöitä sekä Kuusamon ystäviä Kuusamon ja kuusamolaisten eteen tehdystä työstä.

Katsomme luottavaisina tulevaisuuteen.

Ulla Parviainen/Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Kuusamon kaupunginvaltuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa 16.4.2018


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini