Kannettava puhelin ja lentokupla 

Share |

Tiistai 14.11.2017


Neljäkymmentäviisi vuotta sitten meidän neljäsluokkalaisten tehtäväksi tuli kuvitella miltä Suomi näyttää satavuotiaana ja kirjoittaa siitä aine. Vain kolme vuotta aikaisemmin ihminen oli käynyt kävelemässä kuussa ja vuosi aikaisemmin me koululaiset olimme siirtyneet mustekynästä kuivamustekynään. 
Lapsikin sen ymmärsi, että tekninen kehitys oli nopeaa. Kirjoitin aineeseen huiman kehityskulun. Kun Suomi on satavuotias, niin jokaisella meillä olisi liikkuessamme mukana puhelin. Lapsen mielessä en osannut ratkaista mitä tekisin sille valtavan pitkälle johdolle, jota pitäisi kuljettaa mukana. Toinen mielikuvituksen tuote oli lentokupla, kuulennolta tuttu laskeutumiskapseli, johon vain istuisin ja sanoisin mihin pitää lentää. 
Äitini muistutti kirjoituksestani kaksikymmentä vuotta myöhemmin, jolloin opiskelijana sain käyttööni Ericssonin Hotlinen puhelimen, tuon langattoman neljäkiloa painava puhelimen. Koululaisen mielikuvitus ei ollut riittänyt ymmärtämään, että puheääni voisi kulkea langattomasti maailman ääriin ja puhelin olisi käytössä jo niinkin pian. Nyt puhelin painaa sata grammaa ja mahtuu taskuun.
Mitä kuuluu lentokuplalle? Hallituksen kärkihankkeen mukaan Suomi on digitalisoitunut yhteiskunta ja edelläkävijämaa uusien, maailmanlaajuisesti syntyvien teknologisten ratkaisujen käyttöönotossa ja soveltamisessa. 
Vision mukaan vuonna  2025 Suomessa  on  maailman  kärkitasoa  olevaa  älykästä ja  automatisoitua liikennettä, jolloin maalla,  merellä  ja  ilmassa  toimivat  liikkumisrobotit  ovat  arkipäivää. Digitalisaation  avulla  ratkaistaan  monia  liikenteen  haasteita  niin  kaupungeissa  kuin  haja-asutusalueillakin. 
Eduskunta on jo hyväksynyt digitalisaatiota edistävän liikennepalvelulain ensimmäisen vaiheen. Hallituskauden aikana valmistellaan myös toimenpideohjelma satelliittinavigoinnin tehokkaalle hyödyntämiselle. Ohjelman avulla hallitus haluaa turvata automaattisen liikenteen vaatimat satelliittijärjestelmät. 
Suomen edistyksellisyys on huomattu myös maailmalla. Liikenne- ja viestintäministeriö sai vastikään merkittävän tunnustuksen, ITS Hall of Fame -palkinnon ansioistaan älyliikenteen, edistyksellisen liikennepolitiikan ja lainsäädännön edistäjänä.
Automaattiliikenteessä tarvitaan tarkkaa navigointia. Pohjois-Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien alueellisiin haasteisiin on tulossa helpotusta, sillä EU:n komissio on vastikään päättänyt rakentaa uuden EGNOS-järjestelmän maa-aseman Kuusamoon.
Posti kuljettaa jo nyt paketteja robottikopterilla kaupunkiympäristössä ja robottiautot ja -bussit alkavat näkyä yhä useammin katukuvassa. Nyt robottibussi on huristellut jo Tampereella ja Helsingissä.
Sekin, että auto lentää on jo totta. Japanilaiset ovat ottaneet tavoitteekseen, että vuoden 2020 kesäolympialaisissa Tokiossa nähdään lentävä kolmipyöräinen, 100 kilometrin nopeudella lentelevä auto, the SkyDrive. 
Meistä päättäjistä on kiinni se kuinka ennakkoluulottomasti suhtaudumme liikenteen kehittämiseen ja kuinka innostuneesti suhtaudumme yleensäkin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. 
Jos emme kynsin hapain haraa vastaan, vaan edistämme kehitystä, auton lentäminen robotin ohjaamana on ihan kohta mahdollista Koillismaallakin. Lapsuuteni haave lentokuplasta on toteutumassa. 
Julkaistu Koillissanomissa 14.11.2017


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini