Tekemättömien tehtävien lista

Share |

Tiistai 1.8.2017


Viimeinen eduskunnan istuntokuukausi oli hengästyttävä tiivis. Omissa valiokunnissani oli käsittelyssä kaksi suurta lainsäädäntöpakettia: Sote-maakuntalait ja ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö. Istuntotauko tuli tarpeeseen ja se alkoi univelkojen paikkaamisella.
Heinäkuun istuntovapaaviikoille minulla on ollut tekemättömien tehtävien lista. Jo vuosia mielessä on ollut Julma-Ölkyn vaellusreitti. Niin sitten sain lopultakin houkuteltua kaverin päiväretkelle. Emme olleet Ölkyssä kahdestaan. Auton paikoitustila oli hakemisessa. Kanjonin kiertäminen vei aikaa viisi tuntia. Kävelin edestakaisin myös riippusillan ja upeat, osittain vielä teon alla olleet kivirappuset, vaikka väsytti. Ölökyn ähkäsy on nimensä väärti. 
Erämaa-Kuusamon mökkiläisenä olin muutamien päivien ja yhden yön ajan. Mökithän ovat tunnettuja työleirejä, joten minullakin oli halkosavottaa ja pihan raivaamista. Tiettömän taipaleen takana olevan mökin liinavaatehuolto teetti usean reissun kirkolle. Polkukävelyn mausteena oli rupikonna, joka odotti minua joka reissulla suurin piirtein samoilla paikoilla. Se ihmetteli yllättävää häiriötä ja minä sitä. 
Rästitöihin kuului myös järjestelytyöt kotitalossa. Jo edesmenneiden vanhempieni jälkeen talo on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle, joten paljon siivous- ja lajittelutyötä on tehtävänä. Urakka jatkuu.
Toukokuussa kävin työmatkalla Koreassa. Siellä tapaamani suomalainen on nyt tuonut yli 40 henkilön ryhmän juoksemaan Suomeen. Yksi osa Suomi Napapiiri Ultramaratonista juostiin viikonloppuna Karhunkierroksella.  
Pienellä Karhunkierroksella sain nyt vastavuoroisesti emännöidä maratoonariporukan heikompikuntoista osaa, jonka kunto olisi riittänyt maratonin juoksemiseen ihan helposti. Päivän aikana tuli selväksi, että tässä meillä olisi yksi kehitettävä matkailutuote.
Halosen uuni on ollut minulla kohteiden listalla vuosituhannen alusta. Tuskin olen ollut ainoa kuusamolainen, jolle tämä yksi Suomen merkittävin luonnonluola on käymätön paikka. Hiki virtasi, kun romusin Halosenvaaran rinnettä. Sieltä luola lopulta löytyi. Kannatti käydä. 
Istuntotauon lomaosuus päättyy mukavissa merkeissä. Kuluvalla viikolla saan olla mukana Valma Lämsän Suomi100 -tapahtumasarjaan kuuluvan Jyrkäkosken liippatehdasmiljöötä ja rajan taakse jääneitä kohteita valottavan Aikamatka -näyttelyn avauksessa.
Pääsen aloittamaan elokuuksi sovitun kansanedustajat päiväkodeissa -vierailut muista edustajista poiketen pari viikkoa etuajassa jo ensi viikolla. Viimeiset vierailut teen sitten kuun lopulla. 
Päiväkotivierailu on eduskunnan ohjelmaa Suomen itsenäisyyden juhlavuonna, jonka teemana on Yhdessä. Tarkoituksena on tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan lapsia. Samalla saan päivittää tietoni varhaiskasvatuksen arjesta iloineen ja suruineen.
Siinä meni tämä kesätauko ja Jäniksen vuosi on yhä näkemättä. Tekemättömien tehtävien lista lyheni alkupäästä, mutta samalla piteni loppupäästä.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Koillissanomissa 1.8.2017


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini