Pärinää poroista

Share |

Tiistai 25.10.2016 klo 20:05


Syksyn aikana on postiin tullut mökkiläisiltä ja omakotitaloasujilta voimakasta kansalaispalautetta poroista. Posteissa on kuvailtu yksityiskohtaisesti ristiriitatilanteita porojen aiheuttamien haittojen selvittelyihin tai aitaamisten ongelmiin liittyen.
Ymmärrän hyvin suuttumuksen, kun kesäkukkaset on tallottu työpäivän aikana tai poron jätökset ovat
ilmestyneet mökkikuistille. Saattaa jotakin iso poro jopa pelottaa. 
Poronhoito on meillä ikiaikainen elinkeino, joka perustuu vapaaseen laiduntamiseen. Poronhoitolaissa tasapainotellaan elinkenovapauden ja omaisuuden suojan täysimääräisen ja samanaikaisen toteuttamisen kanssa. Poronhoito-oikeuden vastapainoksi on säädetty poronomistajille ja paliskunnille velvollisuus
porojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen.
Laki poronhoitoon on olemassa, mutta yksittäisissä tapauksissa lain soveltaminen takkuaa. Saattaa olla, että jossain on laiminlyöntejäkin esimerkiksi nopeudessa puuttua porojen tekemiin haittoihin, mutta toisaalta porottoman vaatimuksetkin saattavat olla kohtuuttomia.
Valtio osallistuu porohaittojen ennaltaehkäisyn kulujen tasaamalla. Vahinkoja estäviä aitoja rakennetaan noin miljoonalla eurolla vuodessa. Vajaan kymmenen vuoden aikana uutta aitaa on tehty noin 800 kilometriä ja kunnostettu noin tuhat kilomeriä.
Ihan kaikkia ongelmia ei kyetä ennaltaehkäisemään ja siksi lailla on luotu järjestelmä vahinkojen arviointia varten. Arvioimislautakunta ratkaisee vahingonkorvausten lisäksi kiistat, jotka koskevat aitaamisvelvollisuutta. Arvioimisprosessin käynnistäminen on pyritty tekemään maanomistajalle mahdollisimman helpoksi, jotta vahingot tulisi nopeasti todettua ja vahingot korvattua. 
On selvää, että tarvitaan parempaa tiedottamista ja parempaa keskusteluyhteyttä porotalouden edustajien ja muiden elinkeinojen ja maanomistajien välillä. Tiedon kanssa pitää mennä juuri niille kanaville, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, joissa suurimmat ylilyönnit tapahtuvat. 
Maa- ja metsätalousministeriö selvittää parasta aikaa alueellisten toimijoiden välisen hyvien käytäntöjen yhteistyöfoorumin luomista. Meneillään on myös laiduninventointihanke, jonka loppuraportti odotetaan valmistuvan vuonna 2018. Kun saadaan uusin ja vertailukelpoinen tieto, voidaan harkita tarvetta poronhoitolain uudistuksen käynnistämiseen. 
Porotalous antaa meillä työtä ja on meille elinkeinona merkittävä. Se on matkailun yksi ohjelmapalvelu ja paikallisen ruuan raaka-aine. Villiruokabrändi tarvitsee paikallista lihaa. Meidän ravintolamme eivät saa paikallista poronlihaa niin paljon kuin tarvitsevat.
Minä olen huolissani poroelinkeinon toimintamahdollisuuksista. Haastetta tuovat erityisesti porotokkia verottavat pedot. Soisi poroelinkeinon olevan nykyistä houkuttelevampi, jotta tämä ikiaikainen ammatti säilyisi vahvana koko poronhoitoalueella, myös täällä Koillismaalla. 
Hyvällä ja avoimella tiedottamisella ja molemmin puolin reilulla pelillä saavutetaan tässäkin asiassa paras lopputulos.

Kolumni on julkaistu Koillissanomissa 25.10.2016


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini