Nuorten arkea ja osallistumista parannetaan

Torstai 12.10.2017 klo 15:04

Valtioneuvosto linjasi tänään 12.10. periaatepäätöksessään valtakunnallisen nuorisotyön- ja -politiikan ohjelman.

Ohjelmassa linjataan viisi keskeistä tavoitetta, jotka liittyvät niin harrastuksiin, työllistymiseen, asumiseen ja myös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen.

- Pidän tätä ohjelmaa erittäin hyvänä kokonaisuutena. Erityisen iloinen olen siitä, että nuorisopolitiikkaa käsitellään poikkihallinnollisesti

Ohjelman toteutuksessa ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi kuusi muuta ministeriötä.

- Tavoitteena on juurruttaa nuorisopoliittinen ajattelu luontevaksi osaksi eri hallinnonalojen perustoimintaa. Se on oivallinen toimintamalli myös kunnissa ja tulevissa maakunnissa tapahtuvalle nuorisotyölle.

Ohjelma kattaa alle 29-vuotiaat nuoret, mutta erityinen painopiste kohdistetaan 12 - 25 -vuotiaisiin nuoriin.

Linkki valtioneuvoksen päätökseen

http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805648d1

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuoriso, nuorisopolitiikka, opetus- ja kulttuuriministeriö

Vieraslistat syynissä

Tiistai 10.10.2017 klo 5:48

Eduskuntatalossa vierailevat ovat nyt toimittajien erityisen mielenkiinnon kohteena. Menossa on kiista vierailijatietojen luovuttamisesta. Viimeinen käänne vieraslistakiistassa taitaa olla se, kun päätoimittajien yhdistys ja joukko median edustajia ovat kannelleet eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan vierailijatietojen tietopyyntöjen käsittelystä.

Taustaksi kerron, että vieraista toimitetaan sisääntulo-ovelle turvatarkastukseen vieraan nimi ja sisääntuloaika. Tiedot on aikoinaan päätetty säilyttää mahdollisia poliisin tarpeita varten. En tiedä, onko tietoja koskaan siihen käyttöön tarvittu. Nyt niin valppaat vallan vahtikoirat eli toimittajat halusivat vierailijatiedot itselleen, mutta eduskunta ei niitä luovuttanut.

Sen jälkeen, kun oikeus linjasi, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontamerkinnät ovat julkisuuslain tarkoittamia luetteloita, eduskunnassa on päätetty tuhota listat päivittäin.

Eräät edustajat ovat jo ehtineet kuvailla vieraitaan julkisuudessa. Heidän listoiltaan löytyy yrittäjiä, erilaisia luottamushenkilöitä, järjestöjen edustajia, toimittajia, kuvaajia, perheenjäseniä, mutta myös perheväkivallan uhri, omassa maassaan vainon kohteeksi joutunut henkilö, työnantajan mielivallan kokenut työntekijä, lastensuojelun asiakas ja mielenterveysongelmaansa apua etsivä henkilö. Osalle näistä vierailijoista saattaa olla ikävää, jos vierailusta tulee julkinen. Jos vieras tulee tapaamaan tällaisessa arkaluonteisessa, henkilökohtaisessa asiassa, niin onko asialle tai ihmiselle hyväksi, että hänen vierailunsa on julkinen?

Listakohun pyörteissä olen hykerrellyt ajatuksissani mitä seuraisi, jos luettelot pitkän jappasun jälkeen tulevat julkisiksi. Siinä se saattaa toimittajille tulla työmaa, jos taloon tuleekin Ritva Virtanen, joita löytyy Suomesta yli 100 tai vaikkapa Jouni Määttä Kuusamosta. Muistissa on Koillissanomien juttu Jouni Määtistä. Yhteen kuvaan oli löytynyt pelkästään kuusamolaisia nimikaimoja melkoinen katras.

Jatkossa ei enää varmaan riittäisi vieraasta pelkkä nimi ja kellonaika, vaan hänet pitäisi yksilöidä. Olisi nimittäin kohtuutonta, että kaikki vieraan nimikaimat joutuisivat toimittajien syynin kohteeksi. Jos rekisteriin kirjattaisiin nimen lisäksi vain vieraan taustayhteisö, niin jotakin varmaan kiinnostaa, onko talossa käynyt sittenkin kaksoisagentti. Saattaisihan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaupungin asioiden ohella puhua vaikkapa kotitarvekalastajan huolista.

Edustajan työ on mitä suurimassa määrin julkista ja työpaikkani kiinnostaa. Minulla ei ole mitään syytä pimittää tietoja siitä ketä eduskunnassa tapaan. Toivon, että kansliatoimikunta löytää kaikkia tyydyttävän ratkaisua asiaan, jossa tasapainoillaan yksilönsuojan ja julkisuuslain kanssa.

Vieraani kannattaa kuitenkin olla tietoinen, että tapaamisemme jälkeen seuraava soittaja ei olekaan naapuri, jota kiinnostaa miltä pyöröhallin lattiassa olevat Vuotungin liippatehtaalta toimitetut kivet näyttivät, vaan puhelimessa onkin valpas toimittaja, joka tivaa eduskuntavierailun perimmäistä tarkoitusta.

Avoin yhteiskunta muuttuu yhä enemmän valvonnan ja kontrollin yhteiskunnaksi.

Julkaistu Koillissanomissa 10.10.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Ruokavaltuutettu valvomaan ruokaketjua

Tiistai 3.10.2017 klo 8:19

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on asettanut työryhmän valmistelemaan ruokamarkkinoiden oikeudenmukaisuutta.



Ruokaketjun tasapuolisempaa jakoa valvoisi vuoden 2019 alusta uusi virkahenkilö, josta on valmistelussa käytetty työnimeä ”ruoka-asiamies”. Virka on hyvä ja tarpeellinen, ja keskeistä on määritellä tehtävä ja toimivaltuus tarkasti.

Valtion hallinnossa tulee edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä. Erityisesti uusien virkanimikkeiden osalta pitää olla tarkka, jotta kielemme uudistuu tasa-arvoisempaan suuntaan. 

 

Kannustan ministeri Leppää muuttamaan ruoka-asiamiehen viran nimen sukupuolineutraaliin suuntaan ruokavaltuutetun viraksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kasvu kuuluu kaikille

Perjantai 8.9.2017 klo 4:17

Kesä on kääntymässä kiireiseksi syksyksi. Syyskausi vilkastui heti, kun saatiin  valtiovarainministeriltä vuoden 2018 budjettiesitys. Eduskuntakauden ensimmäinen puolikas on viety eteenpäin Suomen selviytymissuunnitelmaa, jonka vuoksi Suomen tilanne on paljon parempi kuin reilu kaksi vuotta sitten. Talous kasvaa euroaluetta nopeammin ja työllisyys paranee.
Tulevana vuonna otetaan velkaa pitkästä aikaa vähemmän kuin edellisenä. Kun hallitusohjelmaa viedään edelleen määrätietoisesti eteenpäin, niin laskujen mukaan yhteiskunnan velaksi eläminen loppuu hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti vuonna 2021. 
Olemme toisenlaisten haasteiden edessä kuin kaksi vuotta sitten. Nyt ei löydy riittävän osaavaa työvoimaa sinne missä työtä on tarjolla. Tärkeätä on myös tästä eteenpäin työllisyyden parantaminen. Sovitut tuloveronalennukset osaltaan ylläpitävät työllisyyttä ja ihmisten ostovoimaa.
Ryhmämme tavoitteiden mukaisesti nuorten työttömyyteen puututaan nyt uudella otteella.
Pienituloiset perheet saivat poikkeuksellisen paljon huomiota. Hallitus esittää korotusta pienimpiin vanhempainpäivärahoihin, lapsilisään yksinhuoltajakorotusta ja alennusta etenkin pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuihin. Lisäksi lähes 7 000 perhettä vapautuu päivähoitomaksuista kokonaan. 
Opintotukeen tehdään huoltajakorotus, joka helpottaa etenkin pienituloisimpien opiskelevien perheiden tilannetta. Heikentyneet Pisa-tuloksetkin on huomioitu. Nyt satsataan koulutuksen laatuun. Budjetissa on peruskoulun tasa-arvoraha ja rahaa opettajien täydennyskoulutukseen.
Budjettiriihessä sovittiin myös perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta. Valmistelu  tehdään tiukalla aikataululla. Ministeriryhmän pitää tuoda oma esityksensä tämän vuoden loppuun mennessä. Uudistus tulee valmistella lapsi- ja perhelähtöisesti. Perhevapaauudistuksen on mahdollistettava perheille erilaiset elämäntilanteet huomioivat valinnat, siksi kotihoidontuesta on myös tulevaisuudessa pidettävä kiinni.
Budjetissa pystyttiin pienestä liikkumavarasta huolimatta kohentamaan kaikkein pienituloisempien tilannetta. Takuueläke on luotu aikanaan Keskustan aloitteesta. Halusimme siihen tasokorotusta.  Keväällä jo päätetty korotus saatiin nyt riihessä lähes kaksinkertaistettua. Nuorten kuntoutusrahaa, ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää ja eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan. Korotukset ovat pieniä, mutta ihan varmasti tarpeellisia. 
Kähinää on ollut solidaarisuusveron ympärillä. On oikeudenmukaista, että suurituloisimpien tuloveroista maksettavan solidaarisuusveron perimistä jatketaan. 
Budjettitaistelu on nyt käyty. Tyytyväinen olen, että kuljetustukitaistelu voitettiin ja hallitus päätti jatkaa alueellista kuljetustukea kaksi seuraavaa vuotta.   
Koko maan ja jokaisen suomalaisen on päästävä osalliseksi Suomen noususta.  
Kirjoitus on julkaistu Koillissanomat lehdessä 5.9.2917

Kommentoi kirjoitusta.

Tekemättömien tehtävien lista

Tiistai 1.8.2017

Viimeinen eduskunnan istuntokuukausi oli hengästyttävä tiivis. Omissa valiokunnissani oli käsittelyssä kaksi suurta lainsäädäntöpakettia: Sote-maakuntalait ja ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö. Istuntotauko tuli tarpeeseen ja se alkoi univelkojen paikkaamisella.
Heinäkuun istuntovapaaviikoille minulla on ollut tekemättömien tehtävien lista. Jo vuosia mielessä on ollut Julma-Ölkyn vaellusreitti. Niin sitten sain lopultakin houkuteltua kaverin päiväretkelle. Emme olleet Ölkyssä kahdestaan. Auton paikoitustila oli hakemisessa. Kanjonin kiertäminen vei aikaa viisi tuntia. Kävelin edestakaisin myös riippusillan ja upeat, osittain vielä teon alla olleet kivirappuset, vaikka väsytti. Ölökyn ähkäsy on nimensä väärti. 
Erämaa-Kuusamon mökkiläisenä olin muutamien päivien ja yhden yön ajan. Mökithän ovat tunnettuja työleirejä, joten minullakin oli halkosavottaa ja pihan raivaamista. Tiettömän taipaleen takana olevan mökin liinavaatehuolto teetti usean reissun kirkolle. Polkukävelyn mausteena oli rupikonna, joka odotti minua joka reissulla suurin piirtein samoilla paikoilla. Se ihmetteli yllättävää häiriötä ja minä sitä. 
Rästitöihin kuului myös järjestelytyöt kotitalossa. Jo edesmenneiden vanhempieni jälkeen talo on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle, joten paljon siivous- ja lajittelutyötä on tehtävänä. Urakka jatkuu.
Toukokuussa kävin työmatkalla Koreassa. Siellä tapaamani suomalainen on nyt tuonut yli 40 henkilön ryhmän juoksemaan Suomeen. Yksi osa Suomi Napapiiri Ultramaratonista juostiin viikonloppuna Karhunkierroksella.  
Pienellä Karhunkierroksella sain nyt vastavuoroisesti emännöidä maratoonariporukan heikompikuntoista osaa, jonka kunto olisi riittänyt maratonin juoksemiseen ihan helposti. Päivän aikana tuli selväksi, että tässä meillä olisi yksi kehitettävä matkailutuote.
Halosen uuni on ollut minulla kohteiden listalla vuosituhannen alusta. Tuskin olen ollut ainoa kuusamolainen, jolle tämä yksi Suomen merkittävin luonnonluola on käymätön paikka. Hiki virtasi, kun romusin Halosenvaaran rinnettä. Sieltä luola lopulta löytyi. Kannatti käydä. 
Istuntotauon lomaosuus päättyy mukavissa merkeissä. Kuluvalla viikolla saan olla mukana Valma Lämsän Suomi100 -tapahtumasarjaan kuuluvan Jyrkäkosken liippatehdasmiljöötä ja rajan taakse jääneitä kohteita valottavan Aikamatka -näyttelyn avauksessa.
Pääsen aloittamaan elokuuksi sovitun kansanedustajat päiväkodeissa -vierailut muista edustajista poiketen pari viikkoa etuajassa jo ensi viikolla. Viimeiset vierailut teen sitten kuun lopulla. 
Päiväkotivierailu on eduskunnan ohjelmaa Suomen itsenäisyyden juhlavuonna, jonka teemana on Yhdessä. Tarkoituksena on tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan lapsia. Samalla saan päivittää tietoni varhaiskasvatuksen arjesta iloineen ja suruineen.
Siinä meni tämä kesätauko ja Jäniksen vuosi on yhä näkemättä. Tekemättömien tehtävien lista lyheni alkupäästä, mutta samalla piteni loppupäästä.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Koillissanomissa 1.8.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Koulu alkaa kohta ja saa hyvää ruokaa

Maanantai 24.7.2017

Nyt heinäkuussa on viritelty keskustelua kouluruuan maksullisuudesta. Keskusteluun innoitti maa- ja metsätalousministeriön saama Ruoka 2030 -selontekoon liittyvä selvitys, josta en löytänyt ehdotusta kouluruuan maksullisuudesta. Keskusteluun toivon kyllä asiallista pohdintaa kouluruokahävikistä. 
Hyvä, että kouluruuasta keskustellaan, toivottavasti pääosin myönteisessä sävyssä. Näin kesäpäivinä lounasaikaan saattaa olla jo ikävä kouluruokaa tai työpaikkaruokaa. Moni perhe on pulassa järjestäessään lomaileville lapsille lounasta ja vielä enemmän mikäli perheen aikuiset ovat töissään.
Kansanterveyden kannalta on tärkeää, että jokainen syö täysipainoisen lounaan joka päivä. Erityisen tärkeää on ohjata ja opettaa meidän lapsia ja nuoria terveellisiin elintapoihin.
Mielestäni kouluruuan edelleenkin tulee olla koululaisille maksutonta, tavallista, terveellistä ja lähellä tuotettua arkiruokaa. Toki kouluun kuuluvat myös vuosikalenterin mukaiset perinteiset juhlat ja niiden ruoka. Kokemusasiantuntijana väitän, että kouluruoka on edullisuudestaan huolimatta maukasta ja ravitsevaa.
Kouluruuan arvostuksessa on kohentamista. Kouluruokailu on koko koulun yhteinen asia, jonka toteuttamiseen ja kehittämiseen voi osallistaa koko kouluyhteisön. 
Kohta alkaa uusi kouluvuosi. Ensimmäisten koulupäivien aikana asetetaan kouluissa tavoitteita uudelle lukuvuodelle. Nyt on hyvä ottaa lasten, heidän vanhempiensa ja kouluväen yhteistyönä kehittämiskohteeksi kouluruokailu ja sen osana myös ruuan hävikin pienentäminen. 
Jokaisen koulun Suomi100 -juhlavuoden tavoitteena voisi olla Kouluruokadiplomin saaminen. Diplomi on Ammattikeittiöosaajat ry:n tunnustus, joka myönnetään koululle ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun tavoitteellisesta edistämisestä. 
Kouluruoka on yksi suomalaisen tasa-arvon jalokivi, jonka hohto ei himmene, kun yhdessä pidämme siitä huolta. 
Kirjoitus on julkaistu Kouvolan Sanomissa ja Pudasjärvi -lehdessä heinäkuussa

Kommentoi kirjoitusta.

Piilotetut helmet

Tiistai 27.6.2017 klo 15:42

Viikko sitten alle neljän­kym­menen talouden erämaakylä Hossa oli ansaitusti huomion kohteena. Lauantaina juhlimme siellä Suomi100 -kansal­lis­puiston avajaisia ja sunnuntaina vietimme Seipiniemessä mehtämessua.

Olemme saamassa Hossasta Oulangan kansal­lis­puiston rinnalle toisen kansain­vä­li­sesti tunnetun kansal­lis­puiston. On ollut upeaa seurata kuinka aikaisemmin lähinnä suomalaisten tuntema retkeilyalue on noteerattu kansain­vä­li­sesti. Ainakin kansain­vä­linen tunnettuus on hyvällä alulla.

Uutta puistoa ylistävät jutut julkaistiin jo vuosi ennen puiston juhlaa. Matkai­luop­paita julkaiseva Lonely Planet nosti Suomen maailman kolmanneksi parhaaksi matkai­lu­maaksi vuonna 2017 ja matkailumaan yhdeksi vahvuudeksi Hossaan perustettavan kansal­lis­puiston mänty­met­si­neen ja pienine jokineen. Lisäksi National Geographic nosti Suomen luontoarvot esille mainiten myös Hossan.

Nyt juhannuksen alla toimittaja Sarah Gibbons hehkuttaa "piilotettua helmeä", Hossaa BBC:n Travel -sivustolla. Häntä viehättää Hossan hiljaisuus, rauha, mäntymetsät ja peilityynet vedet. Toimittaja ihastelee kaikesta kaukana olevaa aluetta, jossa ihmisen ja luonnon välinen pitkäaikainen suhde ulottuu tuhansien vuosien taakse.

BBC:n jutussa, kuten lähes kaikissa lukemissani Hossan ylis­tys­kir­joi­tuk­sessa juuri ihmisen käden jäljistä kertova Värikallio nousee jutussa ykköseksi.

Piilotetut helmet ovat meidän maise­ma­koh­teita, joiden kauneutta tai kulttuurista arvoa emme ole vielä osanneet tuotteistaa matkai­lu­käyt­töön. On paljon kohteita, joissa käytäisiin, jos niistä tiedettäisiin.

Hieno asia, että vähäväkinen Ylä-Kainuu saa vahvaa vetoapua kansain­vä­li­siltä areenoilta. Puisto tuo elinvoimaa Hossaa laajemmalle alueelle. Onnittelen etelä­kuu­sa­mo­laisia ja yläkai­nuu­laisia laajasta yksi­mie­li­syy­destä. Yksi­mie­li­syyden eli komeasti ilmaistuna alueen sosiaalisen hyväksynnän vuoksi oli hanketta hyvä viedä voimalla eteenpäin.

Hossa on nyt "paketissa", joten katseet muihin vireellä oleviin asioihin. Työn alla on lähes viiden miljoonan tien­kun­nos­tus­hanke Oulangan puistoon vievällä Liika­sen­vaa­ran­tiellä. Huolta aiheuttaa tien korjaus­suun­ni­telma, johon eräät tietä käyttävät ajavat kiivaasti muutoksia. Vali­tet­ta­vasti kaikkia hyviäkin ehdotuksia ei ole mahdollista toteuttaa.

Rahaa on nyt vain se vajaa viisi miljoonaa, mutta tarpeet tuntuvat ainakin kaksin­ker­tai­silta. Lisäksi puiston sisällä ei ole mahdollista tällä rahoi­tu­sai­ka­tau­lulla tehdä tielin­jauk­seen sellaisia muutoksia, joihin vaaditaan laajoja vaikut­ta­vuus­sel­vi­tyksiä jopa lakimuutoksia. Tavoitellaan siis yksi­tuu­mai­suutta ja viedään tien­kun­nos­tus­hanke tällä kertaa maaliin.

Uusien piilotettujen helmien etsimiseen löytyy minulla aikaa vasta kun käsittelyssä oleva Sote - maakun­ta­la­ki­pa­ketti on saatu perus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nassa käsiteltyä. Aikataulun mukaan lausuntomme valmistuu perjantaina. Enteilen työlästä viikkoa. Saa nähdä miksi poliittiseksi myrskyksi tämäkin vielä äityy.

Julkaistu Koillissanomissa  27.6.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Puheenvuoro Keskustanaisten edustajakokouksessa

Maanantai 12.6.2017 klo 17:56

Hyvät aateystävät, Keskustanaiset

kotiini Kuusamon Kurvisenkylälle tuli neljänkymmentä vuotta sitten joukko kyläläisiä äänestysuurna mukaan. Kyseessä oli kiertävä jäsenäänestys kansanedustajaehdokkaan valitsemiseksi. Ikäni riitti juuri ja juuri äänestämiseen. Sain ensimmäisen kokemukseni puoluetoiminnasta.

Vuodet vierivät. Kouluttauduin käsityöläiseksi ja sen jälkeen kasvatustieteen maisteriksi. Kahdeksantoista vuotta olen rehtorina johtanut suurimmillaan viidensadan henkilön yhteisöä, opettajia ja koululaisia. Tässä työssä tarvittiin sovittelukykyä, jämäkkyyttä ja myös läsnäoloa ja kuuntelemisen taitoa. Kokemus on opettanut, että kaikenlaisista tilanteista selvitään. Yhdessä.

Kaksikymmentä vuotta sitten sinnikkäät keskustanaiset saivat houkuteltua minut riveihinsä kuntavaaliehdokkaaksi.
Se oli menoa.  Kuntapolitiikasta ja järjestötoiminnasta tuli minulle rakkaita harrastuksia. Järjestöpuolella olen saanut vaikuttaa omassa yhdistyksessäni, piirijärjestössäni, Keskustanaisissa ja Keskustassa. Mieleenpainuvia kokemuksia, mielekkäitä ja haastavia tehtäviä.

Keskustanaisten puheenjohtajana haluan olla rakentamassa verkostoja. Verkostoja, joissa jokainen voi kokea tekemisen ja politiikassa vaikuttamisen iloa. Haluan vahvistaa järjestön roolia naisten kouluttajana. Kun ihminen kehittyy, myös yhteisö kehittyy.
Me keskustanaiset olemme osa vaikuttavaa ja laajaa Keskusta-perhettä. Meillä tulee olla valmiutta ja rohkeutta ottaa kantaa myös asioihin, jotka poikkeavat perinteisistä naisten vahvuusalueista.

Eilen kokouksessa monissa puheenvuoroissa  kannettiin huolta, miksi keskustanaisia tarvitaan. Tämä sama huoli tuki esille myös monissa illan keskusteluissa. Kysymys on aiheellinen. Se osoittaa, että järjestö on meille rakas. Järjestön tulee toimia ajassa ja kyetä uudistumaan. Haluan olla kehittämässä Suomen Keskustanaisia järjestöksi, joka on avarakatseinen, aktiivinen ja uudistuva. Ja kyllä, keskustanaisia tarvitaan.

Esimerkiksi tasa-arvon saavuttamisessa meillä riittää edelleen töitä. Yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa kuuluvat sekä naisille että miehille. Naisten on rohkeasti ja itseensä luottaen tartuttava eteen tuleviin haasteisiin.

Puheenjohtajana haluan seistä naisten rinnalla tukien ja yhdessä toimien. Tarvittaessa toimin joukon kärkenä. Kurkiauran johtajalinnun lailla johdatellen joukot tuulta halkaisten kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.

Hyvät naiset, olen innolla pyrkimässä puheenjohtajaksi. Te päätätte, mikä Keskustanaisille on parasta. Te päätätte, haluatteko järjestömme johtoon johtamiskokemusta, tahdotteko puheenjohtajaksenne pitkänlinjan keskustanaisen.

Hyvät Keskustanaiset, Tässä olen, koko sydämelläni mukana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustanaiset, puheenjohtajakisa

Kulttuurimatkailu kasvuun

Keskiviikko 24.5.2017

Matkailu kasvaa Suomessa muuta taloutta nopeammin. Erityisesti meillä Pohjois-Suomessa matkailun kasvu on ollut näkyvää. Matkai­lu­a­lalle uskotaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Kasvun ääriä ei näy.

Meillä Koillismaalla talvikausi on vahva, mutta kasvua sopii talveen, mutta vielä enemmän kesään ja syksyyn. Tavoite on ympä­ri­vuo­ti­suus.

Matkailija hakee Suomesta puhdasta luontoa. Hakusanoina Suomesta Internet-palveluissa ovat suojeluun liittyvät haut. Kansain­vä­listen matkai­li­joiden mielikuvat Suomesta painottuvat siis puhtaaseen luontoon. Sitä kuvaa meidän pitää jatkossakin vaalia, mutta vahvistetaan sitä muilla toimilla. Yksi iso mahdollisuus on kult­tuu­ri­mat­kailu.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Hossan kansallispuistolaki ensimmäisessä käsittelyssä

Tiistai 25.4.2017 klo 17:18

Hossa_kp.jpg

 

Ympäristövaliokunnan mietintö Hossan kansallispuistosta on valmistunut. Tänään eduskunnan täysistunnossa asiasta keskusteltiin ensimmäisessä käsittelyssä.

 

Lakia on valmisteltu vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja kuntien kanssa. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi perustettava kansallispuisto jo nyt tuonut paljon aktiivisuutta Hossaan. 

Mietinnössä korostetaan suojelullisten tavoitteiden toteutumisen ohella kansallispuiston merkitystä vetovoimatekijänä. Se lisää erityisesti ulkomaisten kävijöiden määrää alueella. Samalla tuetaan paikallista yrittäjyyttä, työllisyyttä ja aluetalouden kehittymistä.

Puiston perustamisen jälkeen tehtävässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa muut kansallispuiston alueen toiminnat sopeutetaan siten, että suojelutavoitteet toteutuvat pitkällä aikavälillä. Alueen asukkaiden ja yrittäjien on syytä osallistua aktiivisesti myös suunnitelman laatimiseen.

 

Laki tulee voimaan 17. kesäkuuta, jolloin pidetään Hossan kansallispuiston avajaiset.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Dhakan slummikoulussa

Perjantai 7.4.2017 klo 8:00

Dhakan_slummikoulussa

Maailman parlamentaarikkojen (IPU) 136. yleiskokous järjestettiin Bangladeshissa, yhdessä maailman köyhimmistä maista. Matkan tiiviiseen kokousohjelmaan sovitettiin tutustuminen Dhakan slummikouluun. Koulun on Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestön Fidan tukema.  
Dhakan slummeissa elää satojatuhansia ihmisiä erittäin köyhissä olosuhteissa. Vuonna 2010 alkoi Fidan projekti, jonka tavoitteena on parantaa koko yhteisön hyvin vointia lasten koulunkäynnin avulla. 
Slummissa asuvien perheiden lapsilla ei ole mahdollisuutta valtion ylläpitämään kouluun koulupukumaksun vuoksi ja siksi, että lasten työpanosta tarvitaan koko perheen elannon hankkimiseen.
Fidan hankkeessa perustettiin slummin ulkolaidalle koulu.  Dhakaan rakennetaan koko ajan uutta, joten slummi joutuu väistymään rakentaminen alta. Tänä päivänä slummialue jo ympäröi koulua. 
Vuonna 2011 valmistuneen koulun on rahoittanut suomalainen Heikki Salmelan perheen omistama Hesburger Oy. Salmelan perhe myös rahoittaa koulun toimintaa vuosittain.
Kouluun valitaan slummin kaikkein köyhimmät lapset. Halukkaita on enemmän kuin mitä sisään voidaan ottaa. Perheet  lähettävät lapset kouluun mielellään, sillä opetuksen, tarvikkeiden ja koulupuvun lisäksi lapset saavat koulun omassa keittiössä valmistetun lounaan. 
Koulu toteuttaa samaa opetussuunnitelmaa kuin valtion koulut, mutta sen lisäksi opetetaan taito- ja taideaineita, henkilökohtaista hygieniaa, terveyskasvatusta ja ympäristövastuuta. Valtion koulussa koulupäivä voi jäädä pariin kolmeen tuntiin, mutta Fidan koulussa päivä on vähintään neljä tuntia. Koulun jälkeen oppilas voi osallistua koulun kerhoon.
Koulussa huolehditaan erityisen vahvasti lasten terveys- ja hygieniakasvatuksesta. Oppilaan puhtaudesta huolehtiminen kuuluu jokaisen aamun ohjelmaan, sillä kotien hygieniataso on ymmärrettävästi hyvin alhainen. Koulun viikko-ohjelmaan kuuluu myös opettajajohtoisesti tehty hampaiden harjaus.
Koulussa on tänä vuonna koulussa on 430 oppilasta. Koulun johtaja George L Boidya kertoi, että oppilaat ymmärtävät, että he ovat etuoikeutettuja, kun ovat saaneet koulupaikan. Lapset työskentelevät ahkerasti ja siksi koulusta valmistutaankin erinomaisilla arvosanoilla. 
Peruskoulu päättyy Bangladeshissa viidenteen luokkaan. Koska viidenneltä valmistuneiden oppilaiden mahdollisuus jatkaa opiskelua ylemmässä oppilaitoksessa pysähtyisi jälleen varattomuuteen, tänä vuonna koulussa on myös kuudes luokka, jossa on nyt 30 oppilasta.
Koulu opettaa myös lasten vanhempia. Koulussa on oma ompelukoulu lasten äideille. Pääsimme vierailemaan koulun yhteydessä toimivassa ompelimossa, jossa työskentelee ompelukoulusta valmistuneita oppilaiden äitejä palkkatyössä. Ompelimo valmistaa Hesburgerin työntekijöiden työvaatteet. 
Saimme koulussa sydämellisen vastaanoton. Oppilaat ja henkilökunta olivat tehneet meitä varten näyttävän juhlan, jossa esiteltiin sekä oppilaiden että opettajien  laulu- ja tanssitaitoja. 
Kouluvierailua olivat järjestämässä Fidan työntekijät Eija ja Pekka Toivainen. He ovat tulleet Dhakaan viime vuonna hanketyöntekijöiksi. Uuden hankkeen tavoitteena on perustaa kymmenen pientä maaseutukoulua. 
Kirjoitus on julkaistu Koillissanomat -lehdessä 11.4.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Viisas käyttää valtaansa

Keskiviikko 5.4.2017 klo 14:07

Ennakkoäänestys on päättynyt. Puhelimeen on kilahdellut STT:n viestejä edellistä kunnallisvaalia vilkkaammasta ennakkoäänestämisestä. Tämä kertoo hyvää kuntalaisten valveutuneisuudesta.

Varsinaisten äänestyspaikkojen vähentymisen myötä kuntien päättäjät ovat pyrkineet tekemään äänestämisen vaivattomaksi määräämällä ennakkoäänestyspaikkoja sinne missä ihmiset luonnostaan liikkuvat.

Kotikunnassani kirjastoauto muuttui kiertäväksi ennakkoäänestyspaikaksi ja markettien äänestyspaikoissa yritettiin tavoittaa kiireellä kulkevia kaupan asiakkaita.

Kuntakenttä on suuren uudistuksen pyörteissä. Maakuntauudistuksessa siirtyy maakunnille vuoden 2019 alussa nykyisin kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tärkeää on huomata, että hyvin paljon päätettävää edelleen jää kuntiin.

Nämä kuntavaalit ovat tärkeät kuntalaisien arkielämän kannalta. Kuntien vastuulla on edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Valtuutetut ovat ratkaisevassa asemassa päättämässä lähikouluista ja varhaiskasvatuksesta sekä kunnan kulttuuri- ja liikuntapalveluista.

Kunnan menestymisen kannalta tärkeä elinkeinopolitiikka ja maankäytöstä päättäminenkin jäävät kuntaan.

Vaalien alla ovat tietyt tahot turhaan välittäneet viestiä siitä, että kuntavaalit eivät enää olisi tärkeät. Mielestäni jokainen demokratiaa tukeva toimenpide on tärkeä, vaalit niistä kaikkein tärkeimmät.

Vaikka ennakkoäänestäminen on tehty vaivattomaksi, monet äänestävät silti mieluiten varsinaisena vaalipäivänä. Onhan äänestäminen sunnuntaipäivän merkkitapahtuma, joka perinteisesti palkitaan vaalikahvilla.

Ennakkoäänestysvilkkaudesta huolimatta mielessä on huoli, sillä äänestysvilkkaus kuntavaaleissa on ollut pitkään laskussa. Edellisissä kuntavaaleissa Oulun vaalipiirissä äänivaltaansa käytti 56,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Eräät tutkijat ovat ennen ennakkoäänestystä väläytelleet pelkoa siitä, että vain alle puolet äänioikeutetuista äänestäisi meneillään olevissa vaaleissa. Nyt on syytä äänestäjien ryhdistäytyä, kääntää suunta ja osoittaa ennusteet vääriksi. Sunnuntaina ehtii vielä.

Tutkitusti yli kolmannes suomalaista on sitä mieltä, että sekä ehdokas että puolue ovat molemmat yhtä tärkeitä. Henkilöä tukiessaan äänestäjä antaa tukensa myös puolueen linjalle. Ei siis ole aivan sama minkä numeron lappuunsa kirjoittaa.

Ethän sinä halua luovuttaa valtaasi jättämällä äänestämisen muiden huoleksi. Vaaleissa valitaan joka tapauksessa kuntien valtuutetut, oli äänestysprosentti mikä tahansa.

Demokratian ydintä on käyttää valtaansa vaaleissa.

Julkaistu Kalevassa 5.4.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Kukaan ei äänestä yhtä hyvin kuin sinä!

Tiistai 14.3.2017

Hyvä Nuori, kirjoitan juuri Sinulle
Oikeusministeriö on lähettänyt 120 000 kirjettä nuorille, jotka voivat äänestää nyt ensimmäistä kertaa. Kirjeessä kerrotaan yksiselitteisen selvästi mistä kuntavaaleissa on kyse. Kirjeessä on myös nettipolkuja lisätiedon lähteille. 
Toivon, että nuoret äänestäjät kokevat kirjeen iloisena asiana ja avaavat sen. Tosin palautteen mukaan on ollut jopa pelottavaa saada postia oikeusministeriöltä. Kirjeen nähdessään on tullut monelle nuorelle mieleen: ”Apua! Mitä minä nyt olen tehnyt?” Kirjeen sisällä on kuitenkin vaaliterveisiä myös Allianssilta, järjestöltä, jonka tarkoituksena on edistää nuorten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi ja osallistumista päätöksentekoon.  
Poliittiset puolueet ovat ponnistelleet kuukausien ajan saadakseen kaikkia kiinnostavan ehdokasjoukon omalle listalleen. Koillismaalla nuoria onkin mukana lähes kaikkien puolueiden listoilla. Valtakunnallisesti nuorten ehdokkaiden suhteellinen määrä on valitettavasti laskenut edellisistä vaaleista. 
Nuorilta kysyttiin Nuorisobarometrin tutkimuksessa (2013) mielipiteitä siitä, kuinka paljon ei keinoilla voi vaikuttaa. Tehokkain vaikuttamisen keino nuorten mielestä on äänestäminen. Parikymmentä vuotta kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevaa lämmittää tieto, että edustuksellinen demokratia näyttää olevan myös nuorten mielissä vahva vaikuttamisen keino. 
Nuoret näkevät myös asettumisen ehdolle vaaleissa vaikuttavana keinona. Vaalityön tekeminen jonkun toisen puolesta on nuorten mielestä myös suhteellisen tehokkaaksi nähty tapa, mutta vain harva nuori siihen osallistuu. 
Hienoa, että nuoret ovat oivaltaneet sen, että äänestäminen on tehokas keino vaikuttaa, sillä äänestämättä jättäminen on äärimmäisen mitätön keino vastustaa jotakin. 
Nuorisobarometri kertoo, että vain pienelle osalle vaaleissa nukkuneista nuorista kyse on protestista politiikkaa kohtaan ja vain joka kymmenennellä äänestämättä jättäneistä nuorista on periaatteellisia syitä olla äänestämättä vaaleissa. Ei vain tullut lähdettyä äänestämään.
Erityisen huolestuttavaa on, että äänestämättömyys periytyy sukupolvelta toiselle. Miten innostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen saataisiin osaksi kotikasvatusta? Koulujen ohjauksella ja opetuksella voidaan luoda kansalaistaitoja, mutta asenteeseen on vaikeampaa vaikuttaa. 
Kiinnostavaa on, että nuorten äänestyksen motivaationa on se, että äänestäminen on oikea tapa vaikuttaa, mutta vain harva uskoo, että äänestämällä voi todella vaikuttaa. Tämän vuoksi uusien valtuutettujen on syytä käyttää aikaa sen pohdintaan, kuinka jatkossa otetaan nuorten ääni nykyistä voimakkaammin huomioon päätöksenteossa. Mielestäni hölmöä olisi jättää kuulematta heitä, joiden tulevaisuutta rakennetaan. 
Nuori, katso löytyykö listoilta sopivaa ehdokasta! Jos ei sopivaa nuorta löydy, niin mieti, voisitko antaa äänesi varttuneemmalle nuorten asioista kiinnostuneelle ehdokkaalle. ”Kukaan ei äänestä yhtä hyvin kuin sinä!”, kannustan yhdessä Allianssin kanssa.
Julkaistu Koillissanomissa 

Kommentoi kirjoitusta.

Sotea ja maakuntaa

Tiistai 7.3.2017 klo 20:40

Eduskunnassa oli tänään lähetekeskustelussa historiallinen esitys maakuntien perustamiseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tämän kokonaisuuden tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä.

Uudistuksen lähtökohtana on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut kohtuullisella maksurasituksella ja hillitä kustannusten kasvua.

Palvelut pysyvät jatkossakin julkisen sektorin järjestämisvastuulla. Tuottajina voi olla julkisen sektorin rinnalla myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.

Uudistuksen keskeinen tavoite on, että ihmiset pääsevät hoitoon, eivät joudu odottamaan hoitojonossa pitkään ja heillä on mahdollisuus valita mistä he haluavat hakea palvelunsa.

Sote -uudistus on tehtävä.

Tärkeää on huolehtia siitä, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuus toimia tuottajina on hyvä, eikä Suomeen synny muutaman yrityksen monopolimarkkinoita.

Kilpailu haastaa kaikki sote-palveluiden tuottajat pitämään palveluiden laadun ja hinnan iskukykyisinä, jota monopoliasema ei välttämättä kannusta tekemään. Kyse on viime kädessä yhteisten verovarojemme käytöstä: samalla rahalla enemmän palveluita.

Yhtiöittäminen selkeyttää toimintaa ja tuo yksityiset ja julkiset toimijat samalle viivalle. Yksityiset sote-valinnanvapaudessa toimivat yritykset joutuvat toimimaan samoilla säännöillä kuin julkiset yhtiöt ja kantamaan saman vastuun tekemisistään

Tämä uudistus tuo ihmisen palveluiden käyttäjänä ja oman terveystiedon haltijana keskiöön. Tätä tehdään ihmisiä varten.

Moni sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kuntatyöntekijä kantaa huolta omasta tulevaisuudestaan tämän uudistuksen aikana. Uudistuksessa on sovittu, että henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Huoli siitä, että työtä ei jatkossa ammattilaiselle olisi, on mielestäni turhaa. Suomen väestö ikääntyy, joten jatkossa tarvitaan yhä enemmän osaavaa ja itsenäiseen toimintaa kykeneviä ammattilaisia eri puolella Suomea, myös reuna-alueilla kaukana keskuksista.

Nyt on viisasta ottaa jokaisessa maakunnassa henkilöstö mukaan suunnittelemaan palveluja, jotta integraatio saadaan asiakaslähtöiseksi. Ammattilaisilla, jotka tekevät työtään asiakasrajapinnassa, on paljon tietoa, joka kannattaa hyödyntää kokonaisuuden suunnittelussa.

Tästä on tulossa uudistus, joka edistää myös demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista. Maakuntahallinto kokoaa yhteen tällä hetkellä hajanaiset eri organisaatioiden hoitamat tehtävät. Vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut huolehtivat koko maakunnan palvelujen saatavuudesta, eivätkä ole oman kotikunnan edunvalvojia.

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä. Onnistuakseen se vaatii kunnan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Kolmannen sektorin toimijoilla on kunnissa merkittävä ennaltaehkäisevä rooli. Ennaltaehkäisyn avulla on saatavissa aikaan isoja säästöjä.

Tämänkin uudistuksen tekevät ihmiset. Tehdään tästä mahdollisimman hyvä, suomalaisille paras, mutta hyväksytään jo tässä vaiheessa ajatus, että niitä yksityiskohtia, jotka eivät toimi korjataan.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hossan kansallispuistolaki lähetekeskustelussa

Perjantai 10.2.2017 klo 14:06

Kevään täysistuntotyöskentely alkoi minulle erityisen tärkeän lain, Hossan kansallispuistolain lähetekeskustelulla. Voisin jopa sanoa, että laki on minulle rakas. Kyseessä on Kuusamon puolella olevan Julma-Ölkyn kautta osin kotikylääni sijoittuva Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuisto. Suomussalmelaiset ja Hossan kylän yrittäjät ovat määrätietoisesti ajaneet asiaa eteenpäin. On ollut mieluisaa olla hanketta tukemassa.

Tulevan puiston alue ja sen ympäristö on ollut käytössä jo esihistoriallisella ajalla. Tästä kertovat löydöt Iijärvellä Teeriniemen seudulla, jossa on ollut esihistoriallinen asuinpaikka ja josta on löytynyt kiviesineitä, kvartsi-iskoksia ja muinainen hautapaikka. Puisto on siis vanhalla Lapin ja lannan rajalla. Vielä 1700-luvulla on ollut Maaselän lapinkylän muutaman kymmenen kilometrin päässä tulevan puiston pohjoisrajasta

Värikalliolla ja Julma-Ölkyn kallion seinämässä olevat piirrokset kertovat onnistuneiden metsästysretkien tapahtumista 3000-4000 vuoden takaa. Alueen uudisasuttaminen aloitettiin 1600 –luvun puolessa välissä kaskiviljelijöiksi saapuneiden toimesta. Riistaiset metsät ja kalaisat järvet antoivat särvintä isi-isieni perheille. Alueella, myös äitini kotitilan mailla Kurvisenvaarassa poltettiin tervaa, joka uitettiin Hossajoen kautta Ouluun.

Kalastus ja metsästys ovat edelleen tärkeitä harrastuksia ja antavat särvintä alueen ihmisille, sillä asuville ja siellä vapaa-aikaansa viettäville. Porotaloudella on alueella vahva vuosisatainen perinne. Puiston alueella toimii Hossa-Irnin paliskunta. Paliskunnalla on kiinteitä erotusaitoja tulevan puiston alueella. Lakiesityksessä on turvattu, että tulevassa puistossa porot ja poronhoito jatkavat kuten ennekin.

Vaikka tulevaa puistoa ja sen lain valmisteluaika on lyhyt, vain vajaa vuosi, niin voin vain kiittää osallistamisesta. Valmistelussa on otettu erittäin hyvin mukaan alueen toimijat ja heidän näkemyksensä. Lakiluonnoksesta annetut lausunnotkin ovat pääsääntöisesti hyvin myönteisiä.

Yksi lausunnoista on Rukan koulun oppilailta. Nuoret pitävät hyvänä asiana, että Etelä-Kuusamoon tulee uusi kansallispuisto. He toivovat, että kansallispuiston myötä luontomatkailu lisääntyisi.  He kantavat lausunnossaan huolta kalastuksen ja metsästyksen mahdollisuuksien kaventumisesta kansallispuiston alueella. Lisäksi nuoret kiinnittävät huomiota puiston rakenteisiin. Heidän mielestä on tärkeää, että luontomatkailuun käytettävät rakennukset rakennettaisiin materiaaleista, joiden elinkaari on pitkä.

Nostin lähetekeskustelun puheenvuoroissani huomioita, joita olen saanut lausuntoajan päättymisen jälkeen. Lakiesitykseen on kirjattu suurpetojen poisto kuten Hossa-Irnin paliskunta ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet. Tämä kuitenkin muuttaa nykyistä vahinkoa aiheuttavien suurpetojen metsästystä, johon osallistuu myös muita metsästäjiä paliskunnan poromiesten lisäksi. Metsästäjien määrä ja joukon kokoonpano luonnollisestikin vaihtelee eri jahdeissa, mutta saamani arvioiden mukaan jopa yli puolet metsästysseurueesta joutuisi jäämään puiston rajalle odottamaan petojahdin etenemistä. Tämä luonnollisestikin hidastaa ja vaikeuttaa vahinkopetometsästystä.

Lakiesityksessä sallittaisiin ulkopaikkakuntalaisille vain hirvenmetsästys paikallisissa metsästysseuroissa puiston alueella. Paikallisten metsästysseurojen jäsenmäärästä on tällä hetkellä yli puolet ulkopaikkakuntalaisia. Näillä henkilöillä on pitkät sukuperinteet alueen käyttöön. Lapsuuskodin maat, perintömaat ovat puiston välittömässä läheisyydessä. Ymmärrän hyvin huolen, että perinteinen nautintaoikeus häviää. Metsästäjät esittävätkin, että kansallispuistossa on sallittava kaiken riistan metsästys paikallisten metsästysseurojen jäsenille lupaehtojen puitteissa.

Kalastusperinne on huomioitu esityksessä hyvin. Vapaa-ajankalastus seisovilla pyydyksillä on sallittu yhdeksässä puistoon kuuluvassa järvessä ja nuottaaminenkin yhdessä. Tämän lisäksi viehekalastus on sallittua kahdessa järvessä, joihin voidaan istuttaa harjusta ja taimenta.

Näiden mainittujen lisäksi Kuusamon puolella puiston sisään jää noin 100 hehtaaria Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden kalastuskunnan hallinnoimia vesialueita, joiden käyttöä kansallispuisto ei saa rajoittaa. Kaksi näistä järvistä Laukkujärvi ja Somero ulottuvat myös puiston puolelle.

Esitän harkittavaksi, tulisiko kalastaminen mahdollistaa myös puistoon kuuluvalla osalla Laukkujärveä ja Somer-järveä ja tulisiko Selkoskylän osakaskunnan jäsenille heidän esityksensä mukaisesti oikeus perinteiseen pyydyskalastukseen myös Ala- ja Keski-Valkeaiseen sekä Pitkähoiluaan ja Kokalmukseen

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kansallispuistoa on perusteltu luonnonsuojeluarvoijen lisäksi kulttuurilla ja alueen historialla. Puistolla on kulttuurinen rooli ja alueella vahvayhteys Suomen itsenäisyyden historiaan. Yhteiskunnalliset vaikutukset on lakiesityksen perusteluissa esitetty hyvin kauniisti, jopa runollisesti. 

Uskon, että uusi puisto on Ylä-Kainuun ja Koillismaan eteläosan matkailullinen keskus, jonka ympärille muodostuu verkostomainen luontoa ja perinnekulttuuria hyödyntävä yritysrypäs.

Jo viime vuonna Hossan puisto sai myönteistä kansainvälistä julkisuutta, joten uskon kävijämäärän lisääntyvän huikeasti. Toivon, että pystymme tulevina vuosina huolehtimaan myös sekä tulevan puistoalueen että lähialueilla olevien Metsähallituksen luontokohteiden hoidosta.

Kansallispuisto perustetaan luonnonsuojelulain nojalla, joten ymmärrettävää on, että jostain aikaisemmasta pitää pystyä luopumaan saadakseen jotain uutta. Kansallispuisto on upea laatutunnustus alueelle ja sen ainutlaatuiselle luonnolle.

Kommentoi kirjoitusta.

Me huolenpitäjät

Tiistai 7.2.2017 klo 8:00

Keskustan kuntavaaliväki seilasi viikonloppuna Itämeren aalloilla valmistutumassa kuntavaalikisaan. Kuntapäättäjät, nykyiset ja tulevat, saattoivat todeta, että toimet Suomen kuntoon laittamiseksi alkavat purra. On saatu aikaan käänne parempaan.


Sekin todettiin, että tämän ison Suomi -laivan kääntäminen on hidasta. Suomi on ollut liian pitkään uudistamatta. Velaksi elämisen katkaisemiseksi olemme joutuneet tekemään myös kipeitä päätöksiä. Valtuustosalissakin on monta kertaa toistettu vanhaa viisautta ”Terve talous on köyhän paras turva”.

Tällä hallituskaudella kunnilta ei leikata. Se olisi pois päivähoidosta, peruskouluista, terveyskeskuksista, vanhustenhoidosta ja muista peruspalveluista, joista me kunnissa teemme päätökset. 


Eduskuntakampanjassamme lupasimme laittaa Suomen kuntoon. Kuntoon tämän maa saadaan vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Muutoksia tehtäessä päättäjä joutuu kohtaamaan kovaa arvostelua. Tästä selviää, kun tiedostaa sen, että kansalainen pelkää muutosta katsoen vain yksittäistä asiaa. Päättäjän pitää ymmärtää katsoa laajoja kokonaisuuksia.


Meneillään on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Tällä turvataan huolenpito tasa-arvoisesti myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Kuntalaisen näkökulmasta lääkäriin pitää päästä nopeammin ja hoivaa tarvitsevien hoidon on oltava inhimillistä. Jos mitään ei tehdä, tilanne vain pahenee. Silloin kärsijöiksi joutuvat huolenpitoa eniten tarvitsevat ja he, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään tai läheisistään.


Tulevaisuudessa maakunnat järjestävät sote -palvelut ja me kuntapäättäjät turvaamme arkisen huolenpidon. Me huolehdimme, että meillä on edelleen laadukas päivähoito ja koulutus ja saamme kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Tulevaisuudessakin me kuntapäättäjät rakennamme elinvoimaa ja vastaamme kunnan kehittämisestä, maankäytöstä ja kunnallistekniikasta. Kunnille jää myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.


Valtion toimet ja kuntien mahdollisuus vastata omista velvoitteistaan käyvät käsi kädessä. Kuntapolitiikkaan on tehty Sipilän hallituksen aikana selkeä suunnanmuutos edelliseen hallituskauteen verrattuna. Valtion budjettiin tehtyjä menosäästöjä ja talouden elpymisen edistämiseksi tehtyjä veronalennuksia ei ole maksatettu kunnilla. 


Kuntapäättäjien pitää jatkossakin voida luottaa siihen, että heillä on käytössään tarvittavat voimavarat kuntapalvelujen rahoitukseen koko maassa. Maaseutu tarvitsee kaupunkeja ja kaupungit maaseutua.


Kaikki puolueet etsivät nyt listoilleen ehdokkaita huhtikuun alussa pidettäviä kuntavaaleja varten. Mikäli tunnet vetoa vaikuttaa oman kuntasi asioihin, niin vaikuttajan paikkoja on nyt tarjolla. 


Uskon, että jokainen puolueihminen ilahtuu siitä, kun ilmoitat halukkuutesi tulla mukaan. Jokaisella puolueella on tavoitteena parempi huominen, vain keinot ja toimintatavat ovat erilaisia.  Äänestäjät ratkaisevat kehen luottavat. 


Se on varmaa, että huolenpitäjiä tarvitaan – huomennakin.

(julkaistu Koillissanomissa 7.2.2017)

Kommentoi kirjoitusta.

60-vuotiaalle Kuusamon lukiolle

Lauantai 3.12.2016 klo 17:00

Koillissanomien historiasivuilla oli pieni uutinen 60 vuoden takaa. Siinä kerrottiin, että Kuusamon näyttämön kannatusyhdistys on päättänyt liittyä Kuusamon lukion kannatusyhdistyksen jäseneksi ja samalla lahjoittaa yhden ”Lemmin pojan” näytännön nettotulot lukiolle. 
Tämä on yksi esimerkki, joka kertoo, että kuusamolaiset monin tavoin olivat tukemassa kuusamolaisten ja samalla myös lähikuntien nuorten opintietä ja touhuamassa lukiota Kuusamoon. 
Vuonna 1949 oli perustettu Kuusamon kunnallinen keskikoulu, joka aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoululla. Keskikoulun myötä tuli tarve myös yliopistoon johtavan koulun perustamiseen. 
Sivistyksen ja koulun merkityksen yhteiskunnan kehityksen avaintekijänä ymmärtäneet kuusamolaiset ryhtyivät töihin. He perustivat lukion kannatusyhdistyksen ja syksyllä 1956 Kuusamon lukion. 
Minä olen saanut nauttia Kuusamon lukion opeista -70-80 -lukujen vaihteessa, silloin kun lukio toimi vanhalla paikalla Maaseläntien varressa kahdessa rakennuksessa, yksikerroksisessa puutalossa ”navetassa” ja uudella puolella. 
Navetassa oli talvella kylmä. Muistan myös, että keräsimme oppilaskunnassa nimiä aloitteeseen lukion rakennusten saneeraamiseksi. Liekö koskaan vetoomuksemme edennyt päätöksentekijöille, mutta ainakaan peruskorjausta ei koskaan tehty. 
Päättäjänä minulla on ollut ilo olla todistamassa uuden lukiorakennuksen rakentamista Oulangantien varteen. Mielessäni vilisee elokuvan tavoin mukavat muistot lukiosta, sen opettajista, henkilökunnasta ja lukiokavereista. 
Kiitän lämpimästi omasta puolestani ja kaikkien Kuusamon lukion opeista nauttineiden tuhansien nuorten puolesta lukion perustajia ja henkilökuntaa hyvistä opeista ja eväistä elämän teille.
Onnittelen juhlivaa lukiota, lukiolaisia ja kaikkia talossa työskenteleviä. Toivotan mitä parhaimpia tulevia vuosikymmeniä.

Kommentoi kirjoitusta.

Nuoret mukaan päätöksentekoon

Keskiviikko 30.11.2016 klo 6:00

Studio_20161130_234741.png

Oulusta kuului viime viikolla kummia. Kaleva kirjoitti, että Oulun nuorisovaalien ehdokasasetteluaika päättyi, mutta vaalit jäävät pitämättä. Ehdokkaita valtuustoon tuli vain 25. Uutinen kertoi, että uusi Oulun Nuorten edustajisto eli ONE muodostetaan ilmoittautuneista ehdokkaista.    
Viime keskiviikkona eduskunta hyväksyi uuden nuorisolain, joka korvaa voimassa olevan lain vuodelta 2006. Lailla pyritään vahvistamaan nuorten osallisuutta, vaikuttamista ja kuulemista, edistämään nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja.  
Lain valmisteluun on tehty hyvin laajapohjaisesti. Kävimme myös sivistysvaliokunnassa laajan asiantuntijakuulemisen ja saimme hyvän käsityksen nuorten tilanteesta ja vaikuttamismahdollisuuksista.
Nuorten kuuleminen ja osallistaminen on nähtävä laajasti mahdollisuutena parantaa kuntien päätöksentekoa. Hölmöä olisi jättää se ääni kuulematta, jonka tulevaisuutta rakennetaan. Yhtä tärkeää on, että nuoret kasvavat aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka tuntevat osallisuutta ja vastuuta yhteiskunnasta laajasti. 
Kaikkia kuntalaisia eivät valitettavasti kiinnosta oman kunnan asiat. Tämä tulee vastaan juuri nyt kuntien poliittisilla toimijoilla, sillä jokainen taho yrittää kuumeisesti saada ehdokkaita tuleviin kuntavaaleihin. 
Osallisuus niin nuorisovaltuuston kuin valtuustonkin kautta edellyttää paitsi omaehtoista kiinnostusta ja kykyä, myös kokemusta siitä, että voi vaikuttaa. Onko kuntalaisten vaikuttamiskokemukset negatiivisia, kun päätöksentekoon ei näytä olevan kovasti tunkua? 
Kuntien päätöksenteossa osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tulee olla monipuolisia. Nuoret tavoittaa ainakin nuorten jokapäiväisiä kanavia käyttäen esimerkiksi koulujen ja niiden oppilaskuntien kautta. 
Toivon, että nuoret keksivät ja kokeilevat kaikkea uutta ja hyödyntävät myös tekniikan mahdollisuuksia, jotta ääni kuuluisi päätöksenteossa. Meidän aikuisten on syytä muistaa, että nuoret tarvitsevat aikuisten tukea ja he eivät muodosta yhtä heterogeenista ryhmää. Nuorten kuulemisessa on syytä huomiota myös sellaiset nuoret, jotka tavallisesti jäävät sivuun vaikutuskanavista. 
Uskon, että ONE:n ehdokkaiksi ilmoittautuneet oululaiset nuoret ovat innostuneita ja aktiivisia nuoria, jotka haluat tuoda nuorten äänen kuuluviin Oulun päätöksenteossa. Onnea ja menestystä teille - Pitäkää kaupunginvaltuutetut hereillä kaikissa asioissa eikä vain suoraan nuoria koskevissa asioissa!
Julkaistu Kalevassa 30.11.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Töistä kotiin ja takaisin

Tiistai 29.11.2016 klo 6:00

Nykyiseen pestiini pyrkiessäni tiesin, että Suomen hallintopääkaupunki on sijainniltaan hankalassa suhteessa Koillismaahan, kotona haluan käydä viikonloppuisin ja kulkeminen on hankalaa.
Perjantaina istunnon jälkeen nousen hallintojohtajan järjestelemään kimppakyytiin kello 14. Matkaseurana eduskunnasta lentokentälle ovat tavallisimmin edustajat Lohi, Keränen ja Kääriäinen. Olen matkalla oppinut, että Kääriäisellä on poliittista hoks’nokkaa enemmän kuin keskimäärin edustajilla.
Lento Ouluun lähtee kello 16. Mikäli kaikki menee suunnitellusti, on riittävästi aikaa siirtyä Oulun linja-autoasemalle kuuden jälkeen lähtevään linja-autoon. Tavallista kuitenkin on, että kaikki ei mene niin kuin piti. Otan käyttöön suunnitelman B eli taksilla suoraan Hönttämäen pysäkille toiveissa, että ehdin siellä Kuusamoon tulevaan linja-autoon ja kotiin jo yhdeksän uutisten jälkeen.
Mikäli kone myöhästyy reippaasti, kiire loppu siihen. Viimeisellä linja-autovuorolla olen kotona seuraavan vuorokauden puolella. Kerran myöhästyin tästäkin autosta, kun kone ei saanut laskeutumislupaa Ouluun. Silloin sain kyydin Pudasjärvelle ja olin siellä yötä. 
Paluu riippuu maanantain kalenterista. Jos työt ovat Helsingissä, lennän kotikentältä sunnuntai-iltana. Kun maanatain työt sattuvat Ouluun tai lähiympäristöön, kuljen jollakin aamun aikaista bussivuoroista. 
Nykyisin tiistain ensimmäinen kokous alkaa 10.30, sillä sain puhuttua perustuslakivaliokunnan alkamaan puoli tuntia myöhemmin. Se puoli tuntia siirrettiin perjantaiaamuun. Aikaisemmin minulla ei olut muuta vaihtoehtoa kuin ajaa Ouluun tai mennä taksilla. 
Nyt pääsen kotimaanantain jälkeen kello 4.40 lähtevällä linja-autolla suoraan Oulunsaloon yhdeksän koneeseen. Riippuu muiden matkustajien määrästä, kävelenkö suoraan koneeseen vai ehdinkö juomaan kahvikupposen. Ylimääräisiä viivästyksiä ei kestä matkaan tulla.  
Kokousajan siirto helpottaa minun tiistaiaamua ja on valtiolle edullisempi. Äänestäjieni on syytä tietää, että tällä kulkemisjärjestelyllä myöhästyn kokouksesta varttitunnin verran.
Käytän mielelläni julkista liikennettä, sillä voin linja-autossa selvittää ruuhkaista sähköpostiani, lukea, kirjoittaa tai nukkua. Tietoliikenneyhteys pelaa hyvin matkalla.
Nyt Nordic -viikonlopun ansiosta sain luksusluokan viikonloppukyydin. Kuukausi sitten havahduin, että nyt on mahdollista tulla suoraan kotikentälle, josta muutamassa minuutissa kotiin. Mikäli lennän Kuusamoon, jatkokyyti pitää muistaa varata jo Helsingissä. Jos et sitä tee, kentällä voi joutua odottamaan kyytiä vielä silloinkin kun asemarakennus hiljenee. 
Matkalla tärkeintä on, että laukussa on jotain syömistä, puhelimessa virtaa ja vara-akku täynnä. Koskaan ei tiedä mitä sattuu ja milloin lopulta ehdin perille. 
Kun liikennekaari etenee, matkustaminen yhdistäen eri liikennevälineitä helpottuu. Pääsen tulevaisuudessa yhdellä matkajärjestelyllä ja digilipulla työpaikan portailta kotiportaille. Jossain pilvipalvelussa systeemit huolehtivat, että ketjutus sujuu.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää Ahtisaari -päivää!

Torstai 10.11.2016 klo 7:06

Ahtisaari

Presidentti Ahtisaaren rauhansovittelutyön kunniaksi vietetään Ahtisaari-päivää. Päivän tarkoituksena on nostaa Suomen rooli rauhantyössä ja tuoda esiin kouluissa tehtävän kiusaamisen vastaisen työn. Riidoista ja erimielisyyksistähän on pohjimmiltaan kyse niin koululaisten kärhämissä kuin kansainvälisissä konflikteissakin.

Sovittelulla on Suomessa pitkät perinteet. Kuusamossa Nilonkankaan ja Nilon kouluissa olimme Suomessaa ensimmäisinä kouluina ottamassa käyttöön vertaissovittelua jo vuonna 2002. Verso on oppilaiden välisten konfliktien sovittelua, jossa riitapukareiden sovittelijana toimii tehtävään koulutettu vertaissovittelija. 

Tämä koulujen rauhantyö luo uskoa sille, että kun kouluissa syntyneet pienetkin konfliktit opitaan ratkaisemaan, ne eivät pääse etenemään pitkään jatkuvaksi, toista alistavaksi kiusaamiseksi. 

Kiusaaminen on ryhmäilmiö, sillä useat oppilaat, koko luokka ja joskus luokkaa laajempi oppilasjoukko tietävät kiusaamisesta. Kiusaamisen hyväksyvät osallistuvat kiusaamiseen hyväksymällä ikävät teot.

Kaikilla koulussa työskentelevillä aikuisilla ja oppilaiden vanhemmilla, kiusaajan tai kiusatun vanhemmilla, tulee olla herkkyyttä puuttua kiusaamiseen ja ottaa tämä ikävä ilmiö vakavasti. Lapsen pitää pystyä luottamaan siihen, että aikuinen auttaa. 

Eduskunnassa nimiä kerännyt lakialoite, jossa kiusaaja siirrettäisiin toiseen kouluun ei ole oikea ratkaisu. Se vain vahvistaa poislähettämisen kulttuuria eikä kannusta ongelmien käsittelyyn kouluyhteisössä.

Perusopetuslain mukaan määräaikainen erottamien on jo nykyisellään mahdollinen.

Sovitellaan ja sovitaan!

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »