Päättäjä puun ja kuoren välissä

Tiistai 19.3.2019

Vii­me per­jan­tai­na sei­soim­me edus­kun­ta­ta­lon por­tail­la ot­ta­mas­sa vas­taan nuor­ten il­mas­to­mars­sia, mie­le­nil­mai­sua, jo­hon ot­ti osaa yli 3 000 nuor­ta. Suo­ma­lai­sis­sa kou­luis­sa suh­tau­dut­tiin vaih­te­le­vas­ti il­mas­ton puo­les­ta mars­siin, osas­sa kan­nus­tet­tiin ja osas­sa toi­vot­tiin, et­tä nuo­ret jät­täi­si­vät mars­sin vä­liin.

Per­jan­tain Koil­lis­sa­no­mis­ta luin, et­tä Kuu­sa­mos­sa mars­sit­tiin­kin jo tors­tai­na ”Snou­ka­taan­ko Ru­kal­la vie­lä vuon­na 2080?” -ta­pah­tu­maan.

Nuo­ret sai­vat mah­dol­li­suu­den ol­la kan­taa­ot­ta­via ja mu­ka­na mars­sil­la. Nuo­ria tu­lee­kin kan­nus­taa ker­to­maan mie­li­pi­teen­sä ja toi­mi­maan ak­tii­vi­ses­ti oman nä­ke­myk­sen­sä puo­les­ta.

Sa­moi­hin ai­koi­hin kol­me vuot­ta sit­ten maa­lis­kuus­sa olin Se­naa­tin­to­ril­la kuu­sa­mo­lais­ten vil­je­li­jöi­den mu­ka­na, kun he osoit­ti­vat miel­tään yli 5000 ih­mi­sen ja yli 700 trak­to­rin voi­min. Maa­ta­lous­tuot­ta­jien ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne oli tu­ka­la jo sil­loin, ei­kä kak­si vii­meis­tä sää­o­lo­jen vuok­si poik­keuk­sel­lis­ta sa­to­kaut­ta ole teh­neet ti­lan­net­ta hel­pom­mak­si.

Maa­lis­kuun trak­to­ri­mars­si oli nä­ky­vä ja sa­mal­la esi­mer­kil­li­ses­ti to­teu­tet­tu mie­le­nil­maus ker­to­en tuot­ta­jien ah­din­gos­ta. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä päät­tä­jil­le vä­li­te­tyt use­at hy­vät toi­men­pi­de-eh­do­tuk­set otet­tiin tark­kaan sel­vi­tys­työ­hön.

Jos meil­lä ei hoi­de­ta met­siä te­hok­kaas­ti ja tuo­te­ta puu­poh­jai­sia raa­ka-ai­nei­ta, ne teh­dään vas­tuut­to­mim­mis­sa mais­sa tai fos­sii­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta.

Mo­niin toi­miin ryh­dyt­tiin vä­lit­tö­mäs­ti. Kan­sal­li­sen tuen mää­rä­ra­haa nos­tet­tiin sekä työ­hy­vin­voin­tia ja tuot­ta­jien jak­sa­mis­ta edis­tet­tiin laa­jas­ti eri­lai­sis­sa hank­keis­sa. Yh­te­nä uu­te­na toi­me­na pe­rus­tet­tiin ruo­ka­val­tuu­te­tun vir­ka. Ruo­ka­val­tuu­te­tun teh­tä­vä­nä on neu­voa ja val­voa elin­tar­vi­ke­ket­jun toi­min­taa ta­voit­tee­na oi­keu­den­mu­kai­sem­man tu­lon­ja­on saa­mi­nen ruo­ka­ket­juun.

Päät­tä­jä on mon­ta ker­taa vai­ke­as­sa int­res­sien ris­ti­pai­nees­sa, niin sa­no­tus­ti puun ja kuo­ren vä­lis­sä. Päät­tä­jän pi­täi­si pys­tyä te­ke­mään rat­kai­su­ja, joka ede­saut­taa vas­tak­kais­ten ta­ho­jen toi­vei­ta tai on hyö­dyk­si mo­lem­mil­le ta­hoil­le.

Il­mas­to­muu­tok­sen rat­kai­suk­si on esi­tet­ty met­sien hak­kui­den pie­nen­tä­mis­tä ja mai­to- ja li­ha­tuot­tei­den käy­tön vä­hen­tä­mis­tä. Juu­ri nii­tä asi­oi­ta, jot­ka han­ka­loit­tai­si­vat suo­ma­lai­sen maa- ja met­sä­ta­lou­den ase­maa ja vei­si suo­ma­lai­sil­ta työ­tä ja toi­meen­tu­loa. Ruo­ka­tuo­tan­tom­me hei­ken­tä­mi­nen kan­sal­li­sen il­mas­to­po­li­tii­kan toi­mil­la voi­si joh­taa pääs­tö­jen kas­vuun muu­al­la maa­il­mas­sa.

Jos meil­lä ei hoi­de­ta met­siä te­hok­kaas­ti ja tuo­te­ta puu­poh­jai­sia raa­ka-ai­nei­ta, ne teh­dään vas­tuut­to­mim­mis­sa mais­sa tai fos­sii­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta. Suo­ma­lais­ta puh­das­ta, lä­hel­lä tuo­tet­tua ruo­kaa, uu­siu­tu­vaa ener­gi­aa ja puu­ra­ken­ta­mis­ta tar­vi­taan tu­le­vai­suu­des­sa yhä enem­män.

Nuor­ten il­mas­to­vies­ti pi­tää ot­taa va­ka­vas­ti ja luo­da kes­tä­viä rat­kai­su­ja. Ruo­ka­va­lin­noil­laan ih­mi­set voi­vat pie­nen­tää hii­li­ja­lan­jäl­ke­ään li­sää­mäl­lä lä­hi­ruu­an ja vil­li­ruu­an osuut­ta ja vält­tä­mäl­lä hä­vik­kiä. Re­a­li­teet­ti myös on, et­tä joka puo­lel­le Suo­mea ei saa­da ym­pä­ris­töys­tä­väl­lis­tä rai­de­lii­ken­net­tä, jo­ten mei­dän kai­roil­la pit­kil­lä au­to­mat­koil­la tu­lee suo­sia bi­o­polt­to­ai­nei­ta.

Tär­keim­mät il­mas­ton­muu­tos­ta hil­lit­se­vät va­lin­nat te­kee jo­kai­nen meis­tä ai­van it­se lii­ken­tees­sä, asu­mi­ses­sa ja ruu­as­sa. Kun jo­kai­nen te­kee pie­nen­kin vas­tuul­li­sen muu­tok­sen il­mas­to­ta­voit­teen suun­taan, olem­me mat­kal­la koh­ti pa­rem­paan.

Kolumni julkaistu Koillissanomissa 19.3.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Ilmastotekoja - nyt

Maanantai 18.3.2019

Vii­me per­jan­tai­na sei­soim­me edus­kun­ta­ta­lon por­tail­la ot­ta­mas­sa vas­taan nuor­ten il­mas­to­mars­sia, mie­le­nil­mai­sua, jo­hon ot­ti osaa yli 3000 nuor­ta. Nuo­ret vaa­ti­vat vä­lit­tö­miä il­mas­to­te­ko­ja.

Kol­me vuot­ta sit­ten maa­lis­kuus­sa olim­me Se­naa­tin­to­ril­la vil­je­li­jöi­den mu­ka­na, kun he osoit­ti­vat miel­tään yli 5 000 ih­mi­sen ja yli 700 trak­to­rin voi­min.

Maa­lis­kuun trak­to­ri­mars­si oli nä­ky­vä ja sa­mal­la esi­mer­kil­li­ses­ti to­teu­tet­tu mie­le­nil­maus ker­to­en tuot­ta­jien ah­din­gos­ta. Ti­lai­suu­des­sa päät­tä­jil­le vä­li­te­tyt use­at hy­vät toi­men­pi­de-eh­do­tuk­set otet­tiin pää­tök­sis­sä huo­mi­oon.

Päät­tä­jä on mon­ta ker­taa vai­ke­as­sa int­res­sien ris­ti­pai­nees­sa. Päät­tä­jän pi­täi­si pys­tyä te­ke­mään rat­kai­su­ja, jot­ka ede­saut­ta­vat vas­tak­kais­ten ta­ho­jen toi­vei­ta tai ovat hyö­dyk­si mo­lem­mil­le ta­hoil­le.

Il­mas­ton­muu­tok­sen rat­kai­suk­si on esi­tet­ty met­sien hak­kui­den pie­nen­tä­mis­tä sekä mai­to- ja li­ha­tuot­tei­den käy­tön vä­hen­tä­mis­tä. Juu­ri nii­tä asi­oi­ta, jot­ka han­ka­loit­tai­si­vat suo­ma­lai­sen maa- ja met­sä­ta­lou­den ase­maa ja vei­si­vät suo­ma­lai­sil­ta työ­tä ja toi­meen­tu­loa.

Oman ruo­ka­tuo­tan­tom­me hei­ken­tä­mi­nen voi­si joh­taa pääs­tö­jen kas­vuun muu­al­la maa­il­mas­sa. Jos meil­lä ei hoi­de­ta met­siä te­hok­kaas­ti ja tuo­te­ta puu­poh­jai­sia raa­ka-ai­nei­ta, tuot­teet teh­dään vas­tuut­to­mim­mis­sa mais­sa tai fos­sii­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta.

Suo­ma­lais­ta puh­das­ta, lä­hel­lä tuo­tet­tua ruo­kaa sekä uu­siu­tu­vaa ener­gi­aa ja puu­ra­ken­ta­mis­ta tar­vi­taan tu­le­vai­suu­des­sa yhä enem­män.

Nuor­ten il­mas­to­vies­ti pi­tää ot­taa va­ka­vas­ti. Ruo­ka­va­lin­nois­saan ih­mi­set voi­vat pie­nen­tää hii­li­ja­lan­jäl­ke­ään li­sää­mäl­lä lä­hi­ruu­an ja vil­li­ruu­an osuut­ta ja vält­tä­mäl­lä hä­vik­kiä.

Re­a­li­teet­ti myös on, et­tä joka puo­lel­le Suo­mea ei saa­da ym­pä­ris­töys­tä­väl­lis­tä rai­de­lii­ken­net­tä, jo­ten esi­mer­kik­si Kuu­sa­mon kai­roil­la pit­kil­lä au­to­mat­koil­la voi suo­sia bi­o­polt­to­ai­nei­ta.

Tär­keim­mät il­mas­ton­muu­tos­ta hil­lit­se­vät va­lin­nat te­kee jo­kai­nen meis­tä ai­van it­se lii­ken­tees­sä, asu­mi­ses­sa ja ruu­as­sa. Kun jo­kai­nen te­kee pie­nen­kin vas­tuul­li­sen muu­tok­sen il­mas­to­ta­voit­teen suun­taan, olem­me mat­kal­la pa­rem­paan.

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 18.3.2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmasto, ilmastomarssi, ruoka, uusiutuva energia, puurakentaminen, liikenne

Itkun pullautin

Sunnuntai 17.3.2019 klo 19:15

Minkä verran kampanisuja on tarpeeksi, onko äänentoistolaitteet kunnossa, tuleekohan tänne väkeä?

Vaalijuhlien järjestely vaatii monenlaista pohdintaa. Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin, vaan ihanan, tehokkaan ja toimeliaan tukijoukon kanssa. Meilläpäin on tärkeää, että ehdokkaan ja hänen tukijoukkojen normaalin vaalityöarjen lisäksi pidetään kunnon vaalijuhla.

Sunnuntaina Kuusamon lukiolle kokoontui suuri joukko ihmisiä juttelemaan, kahvittelemaan ja kuulemaan puheita siitä, millaiset asiat ovat tärkeitä ihmisten arjessa. Siitä, millaista politiikkaa pitää tulevina vuosina tehdä. Siitä, miten Suomi saadaan kehittymään ja suomalaisilla on hyvä olla ja elää, tehdä työtä, opiskella ja harrastaa. Sellainen Suomi, jossa jokainen vauvasta vaariin ja mummoon voi kokea kuuluvansa joukkoon ja luottaa siihen, että yhteiskunnan turvaverkot kantavat, jos jotain odottamatonta tapahtuu.  

Juhlissa oli mukana upea joukko entisiä kuusamolaisia kansanedustajia. Heidän vankka kokemus ja viisaat sanat sykähdyttivät varmasti jokaista läsnäolijaa.  

Mauno Manninen hauskuutti yleisöä muistelemalla V.J. Sukselaista ja kuinka hän opasti uutta edustajaa valtakirjantarkastuksessa: "Takarivissä on hyvä paikka aloittaa. Jos joutuisi heti eturiviin, joutuu kohta jäämään pois". On sykähdyttävää, että 85-vuotias konkaripolitikkomme ja Keskustan kunniajäsen on innolla mukana tukenani.  

Pauli Saapunki muisteli lamavuosia, kun meinasivat ottaa Kuusamolta valtionapuja: "Joka ministerin kävin läpi. Ajattelin, että nyt olen tehnyt kaikkeni. Itkun pullautin, kun vielä Esko Aho tuli kysymään. Itkeä piti, että sain pijettyä rahan. Viinasenkin piti taipua. Kaikki perustuu yhteistyöhön”  

Entinen ministeri, kaupunkineuvos Hannes Manninen kuvasi kuusamolaisten kansanedustajien ketjua ja tähdensi: "Ei asiat itsestään ole tullut, kyllä niiden eteen on paljon työtä pitänyt tehdä.  Kun on yhteisestä edusta kysymys, niin siinä punnitaan alueen ihmisten kyky nousta yksittäisten erimielisyyksien yläpuolelle äänestämällä alueen omaa ehdokasta."

Tuomo Hänninen näki kaupunginhallituksen puheenjohtajana ”erittäin tärkeänä, että on edunvalvoja."

Juhlat olivat mukavat, ihmiset leppoisalla tuulella ja täynnä intoa lähteä tekemään vaalityötä. Sellainen viesti, tunne ja tunnelma laittaa ehdokkaan kiitollisen nöyräksi. Sekä kannustaa tekemään kaikkensa, että myös vaalien jälkeen Arkadianmäellä on keskustalainen edustaja Koillismaalta.  

Ai niin, kampanisuja syötiin yli 130 kappaletta, kahvia oli tarpeeksi ja äänentoisto pelasi.  Yhdessä eteenpäin!

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvä työ pitää hyödyntää

Lauantai 16.3.2019 klo 16:49

Kun tapaan ihmisiä vaalitilaisuuksissa, kahviloissa ja toreilla, niin melkein aina esille nousee kaksi asiaa. Toinen niistä on terveyspalveluiden toimivuus. Jopa naapurikunnissa voi olla suuria eroja siinä, miten helposti terveyskeskukseen pääsee. Tämä eriarvoisuus on suuri ongelma. Laadukas ja inhimillinen hoito, esimerkiksi lääkärille pääsy, on turvattava tasa-arvoisesti ja tasa-puolisesti kaikille suomalaisille koko maassa.   

Toinen erityisesti viime aikoina esille noussut ja kysymyksiä herättänyt asia on vanhustenhoito. On pöyristyttävää, miten suorastaan epäinhimillistä kohtelua vanhukset ovat joutuneet pahimmissa tapauksissa kokemaan. Vanhustenhoito on laitettava kuntoon.  

Nyt, kun sote-uudistus loppumetreillä kaatui, on syytä katsoa tosiasioita silmiin. Aika loppui ja kokonaisuuskin oli kohtalaisen kunnianhimoinen. Uudistuksen tarve ei ole hävinnyt mihinkään. On myös tehty paljon hyvää valmistelutyötä ruohonjuuritasolta alkaen. Tätä työtä ei pidä nyt hukata.  

Tehty työ voidaan hyödyntää, kun joka tapauksessa tulevan hallituksen pöydältä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen löytyy. Kaikkein hyödyttömintä olisi tuhlata energiaa syyllisten etsimiseen. Vaalitenttien katsojatkin kiittävät, jos eivät joudu kuuntelemaan turhaa jänkkäämistä siitä, kuka teki mitäkin ja missä vaiheessa. Ratkaisuja kaivataan.  

Keskustan on oman ratkaisunsa esittänyt. Siinä sosiaali- ja terveyspalvelut nivotaan yhteen ja vahvistetaan nimenomaan ihmisiä lähellä olevia peruspalveluja. Lisäksi Keskustan malli antaa suomalaisille valinnanmahdollisuuden palveluihin. Vanhustenhoidon parantamiseksi lakiin pitää kirjata hoitajamitoitus. Sosiaali- ja terveyspalveluratkaisu toteutetaan maakunta-pohjalta. Sen on todettu perustuslain mukaiseksi ja sen kautta on nopein tie edetä ratkaisuihin.  

Katse on nyt luotava tulevaisuuteen. Puolueiden on syytä esitellä omat ratkaisunsa sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamiseksi. Silloin äänestäjän on helppo vertailla, kuinka ihmisten palvelut tulisi eri puolueiden mukaan hoitaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Sotettaako?

Tiistai 12.3.2019 klo 14:56

Viime perjantaina eduskunnassa oli varsin värikäs päivä. Ensin kaatui sote ja sitten hallitus jätti eronpyyntönsä.

Tapahtumat aiheuttivat aikamoisen kuhinan ja käsinkosketeltavan tunnelman eduskunnan käytävillä ja kahvilassa.

Sote-uudistuksessa työtä tehtiin kovasti monella tasolla. Se ei nyt vaan riittänyt. Aika loppui ja tahtotilassakin oli korjaamista.

En kuitenkaan etsi syyllisiä tai kaipaa syyttelyä.

Se ansiokas työ, jota on tehty joka tasolla ei ole mennyt hukkaan. On tunnustettava ja tunnistettava, että isojen uudistusten läpivienti näyttää olevan eduskunnassa erityisen vaikeaa.
Maakuntamalli läpäisi perustuslain, mutta ongelmia oli valinnanvapauslain etenemisessä.

Soten perusajatus on edelleen tärkeä. Se on paremmat palvelut ihmiselle ja leveämmät hartiat palveluiden järjestämiseen.

Tämä hallituskauden valmistelun pohjalta on askel uudistuksen seuraavaan vaiheeseen paljon helpompi. Keskusta tulee esittelemään oman mallinsa tällä viikolla. Siitäkin riittää varmasti vaalikentillä puhumista. Esimakua sain viime viikonloppuna, kun kiersin ympäri Koillismaata. Vaalit tulivat kertaheitolla nyt ihmisten puheisiin ja hyvä niin. Olen innokas ja tarmoa täynnä jatkamaan työtä niin ihmisten parempien sotepalveluiden kuin myös muiden tärkeiden asioiden puolesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, uudistus, maakunta,

Kirjastoautotoiminnan tukemisesta

Perjantai 1.3.2019

Jätin ministerille kirjallisen kysymyksen kirjastoautotoiminnan tukemisesta. Kysyin, miten haja-asutusalueille tärkeää kirjastoautotoimintaa voisi valtion toimesta tukea. Lisäksi kysyin, että tulisiko palauttaa valtion tuki kirjastoautohankintaan.

 

Kirjastoauto on monessa paikassa erittäin odotettu vieras. Haja-asutusalueilla sen palveluita käyttävät eri-ikäiset asukkaat ja yhteistyö koulujen kanssa on ollut erinomaista. Myös päiväkodit ovat käyttäneet kirjastoautojen palveluita yhä enemmän ja autoja hyödynnetään entistä paremmin myös kaupungeissa.

 

Kirjastoautoja käytetään myös muuhun kuin perinteiseen lainaustoimintaan. Eri puolilla Suomea niitä on hyödynnetty ennakkoäänestyspaikkoina, erilaisten palveluiden tarjoajana (esimerkiksi rokotukset, digiopastukset, kierrätyspalvelut). Hyvällä yhteistyöllä on voitu viedä palveluita sinne, mistä monesti on hankala lähteä asioimaan. Erityisesti tämä on ilahduttanut lapsi- ja vanhusväestöä.

 

Monessa kunnassa vanha kirjastoauto alkaa olla käyttöikänsä päässä, tietää Parviainen. Kirjastoautojen hankintaan sai ennen valtiontukea. Tälle tuelle olisi edelleen tarvetta.

 

Lukuharrastuksen tukeminen asuinpaikasta riippumatta on tärkeää. Lisäksi uudet toimintatavat ja palvelut voisivat kehittää myös kirjastoautotoimintaa enemmän monitoimipisteen suuntaan, joista on hyviä esimerkkejä kirjastoissakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti vaaleja

Keskiviikko 13.2.2019

Viikko sitten oma poliittinen järjestöni järjesti vaalistartin ja sen jälkeen perinteisen vaaliristeilyn. Viikonlopun antina oli tuhti paketti koulutusta ehdokkaille ja ehdokkaiden tukiryhmille. Luontoäiti järjesti risteilylle hiukan epävakaata säätä. Siinä tuli muistutus kaikille mukana keikkuville, että politiikan tekeminen ei ole aina helppoa.

Laivan saapuessa Helsinkiin satamaan ensimmäisenä sisään tulivat keltapunaisiin työvaatteisiin pukeutuneet laivan siivoajat. Siinä risteilyväki omin silmin saattoi todeta, että yksikään laivan siivoustyötä tekevistä ei ollut kotoperäinen. Kukahan meillä jatkossa tekee työt?

Syntyvyys on laskenut nopeasti. Kun minä synnyin, minulla oli yli 78 000 ikätoveria. Viime vuonna Suomeen syntyi noin 47 000 lasta. Kun katsomme alueellista kehitystä, voi todeta, että ilman pohjoisen monilapsisia perheitä ja ilman etelän maahanmuuttajaperheitä syntyneiden määrä olisi katastrofaalinen.

Kun työikäisten määrä näyttää rajusti pienenevän ja elinikä koko ajan pitenee, paineet eläkeiän nostamiselle säilyvät. Jo nykysäännöillä eläkeikä on nousemassa. Tänä vuonna syntyvälle odotettu eläkkeelle jäämisen ikä nykyisillä oletuksilla on jo vajaat 69 vuotta.

Tulevaisuudessa 60-vuotialla on vielä lähtökohtaisesti työuraa jäljellä melkein 10 vuotta, siksi koulutukseen ja ammattitaidon ylläpitoon pitää suhtautua nykyistä kunnianhimoisemmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan tulevaisuudessa lisää ammattilaisia. Ajankohtainen keskustelu suomalaisesta vanhustenhoidosta konkretisoi myös tätä kehitystä. Nyt keskustelussa oleva hoitajamitoituksen nosto lisäisi nopeasti hoitajien tarvetta yli 4 000 henkilöllä, kun samaan aikaan monien ongelmien syynä on osaavan henkilökunnan saamisen vaikeus.

Alan houkuttelevuus on yhteinen ongelmamme. Hoito- ja hoivatyö on jo itsessään raskasta. Henkilöstön alimitoitus sekä johtamiseen liittyvät ongelmat hankaloittavat tilannetta työpaikoilla entisestään.

Ikäihmisiä hoivaa naisvaltainen, itsekin ikääntyvä henkilöstö, joista kolme neljästä on lähihoitajia. Noin joka kymmenes hoitajista saavuttaa eläkeiän kolmen vuoden sisällä. Hoitajien määrän rinnalla heidän työhyvinvointinsa, motivoituneisuutensa ja soveltuvuutensa alalle ovat hyvän hoivan lähtökohtia. Hoivatyö ansaitsee sille kuuluvan arvostuksen.

Se, että elämme pidempään ja olemme terveempiä kuin aikaisemmin, on yksi mahdollisuus ratkaista työvoimapulaa. Tämä mahdollistaa pidemmät työurat, mutta tähän tarvitaan myös asennemuutoksia työpaikoilla. Tarvitsemme joustoja ja jatkuvaa oppimista myös työuran loppupäässä. Esimerkiksi osa-aikaeläke tai sairauslomalta palaamisen jälkeiset työajan ja työtehtävien järjestelyt voisivat tukea työssä jaksamista .

Tämän hallituskauden vastuullisen talouspolitiikan ansiosta meillä on tulevalla vaalikaudella mahdollisuus parantaa perusturvaa, pitää huolta koko maan tieverkosta, satsata koulutukseen ja tutkimukseen, puuttua lapsiköyhyyteen sekä tehdä perhevapaauudistus, joka on perheille parannus, ei leikkaus.

Tätä lukiessanne eduskunnassa eletään jännittäviä hetkiä maakunta-sote -lainsäädännön kanssa. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta on paljolti kiinni se, miten työläät viikot meillä on edessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nähtäväksi jää myös se, näkyykö istuvia edustajia lainkaan vaalikentillä vai istutaanko eduskunnassa vaalipäivään saakka.

Kirjoitus on julkaistu Koillissanomissa 12.2.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Byrokratianpurkutalkoissa

Keskiviikko 9.1.2019 klo 7:00

Neljä vuotta sitten vaaliohjelmassamme lupasimme laittaa Suomea kuntoon. Lupauksen mukaisesti on toimittu. Suuret hallitusohjelman tavoitteet on yksi toisensa jälkeen toteutettu.

Vaalikampanjan yhtenä näkyvänä osa-alueena oli norminpurkutalkoot. Vaalikampanjan yhteydessä vahvistui, että ihmiset olivat turhautuneita tilanteeseen. Turhien normien esimerkkejä ei tarvinnut houkutella. Niitä tuli tulvimalla turuilla ja toreilla.

Emme toki olleet asian kanssa yksin liikkeellä, sillä sama teema toistui monen muunkin puolueen vaaliohjelmassa tavalla tai toisella. Siksi olikin selvää, että norminpurku päätyi hallitusohjelmaan ja sen yhdeksi kärkihankkeeksi.

Normit ovat yhteiselämän pelisääntöjä ja ne koskevat eri osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Kun toisen oikeuksista tulee toiselle osapuolelle velvollisuuksia taakaksi saakka, yhteiskunnasta tulee kankea.

Hallituspuolueissa ja ministeriöissä on nyt tehty 3,5 vuoden ajan töitä säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen eteen. Eduskuntaryhmämme on työskennellyt viidessä eri norminpurun teemaryhmässä tehden työtä normien purkamiseksi. Vinkkejä, ideoita ja vaatimuksia on ministereiden johdolla työstetty lainsäädännöksi saakka.

Norminpurun syksyn 2018 tulokset julkaistiin maanantaina. Pari esimerkkiä. Jo aikaisemmin on helpotettu nuorten ajokortin saantia. Nyt joulukuussa hyväksyimme lain, jolla mahdollistetaan nopeusrajoitettujen, enintään 60 km/h kulkevien mopoautoja turvallisempien henkilöautojen käyttö nuorille. Toinen esimerkki lainsäädännön selkeyttämisestä on yrittäjäperheille. Perheen yrityksessä työskentelevä henkilö, jolla ei ole omistusosuutta yrityksessä, määritellään jatkossa työttömyysturvalaissa palkansaajaksi.

Kansalaisten arkea on helpotettu ja on parannettu yritysten toimintaedellytyksiä ja tätä kautta Suomen kilpailukykyä. Kun ihmisten elämä helpottuu, syntyy myös helpommin toimeliaisuutta ja työpaikkoja.

Hallinnollista taakkaa on purettu järjestelmällisesti kaikilla hallinnonaloilla. Tähän mennessä eri ministeriöissä on purettu satoja päällekkäisiä ja elämää ja yrittämistä hankaloittavia lainsäädännön kohtia. Lisäksi jokaista uutta lakia säädettäessä ministeriöissä on tarkasteltu kokonaisuutta ja yritetty karsia turhaa normitusta.

Norminpurkutyöskentely on tuottanut myös asenne ja kulttuurimuutoksen. Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä on testattu niin sanottua Yksi yhdestä –lainsäädäntömallia.

Se tarkoittaa sitä, että mikäli jossakin asiassa sääntelytaakka lisääntyy, niin sitä pitää jostain myös keventää. Samoin, jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle yhden euron kustannusvaikutuksen, pitää jostain keventää vähintään yhden euron verran. Tällaista mallia hiukan eri muotoisena on kokeiltu aiemmin muun muassa Kanadassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa.

Suuri osa kansallisesta lainsäädännöstä on peräisin EU:sta, siksi Suomen tulee sinnikkäästi vaikuttaa myös EU:n norminpurkuun. Byrokratian purkaminen ei tule valmiiksi tällä vaalikaudella, vaan sinnikästä työtä ja oikeaa asennetta tarvitaan jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Anna aikaa lapselle

Keskiviikko 26.12.2018

Joulun kiihkein jännitys on ohi. Perinteisen tavan mukaan tapaninpäivä on perheen yhteistä ulkoilu- ja retkiaikaa. Tapanin pikkupakkanen onkin oikein sopiva ulkoiluun ja sen jälkeen yhdessä kokkaamiseen ja ruokailuun. Ulkona lapset saavat purkaa ylimääräisen energiaansa, joten ulkoilun jälkeen ruokakin maistuu.

Yhteisen ruokailuhetken lomassa on luontevaa herätellä lapsen kiinnostusta ruokaa kohtaan. Ruokapöydässä lapsi voi innostua juttelemaan ruoan mausta ja alkuperästä. Ruokailun lomassa voidaan kerrata päivän mukavat asiat.

Myönteinen ilmapiiri edistää lapsen ruokailutottumuksia, sillä kannustus ja kehut houkuttelevat tarttumaan uusiin ruoka-aineisiin. Nähdessään aikuisen syövän vieressään samaa ruokaa lapsi hyväksyy helpommin uudet maut. Tämä on hyvää harjoittelua kouluruokailuun. Kun lapsi oppii kotona terveellisen ruokailun, kouluruoka maistuu silloin paremmin.

Välipäivät kannattaa hyödyntää yhdessäoloon, mikäli vanhempien työt sen sallivat, sillä nuoret toivovat lisää perheen yhteistä aikaa. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yli kolmannes koululaisista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa.

Perheen yhteinen aika on lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tärkeää. Selvitysten mukaan ne lapset ja nuoret, jotka kokevat perheen yhteisen ajan riittämättömäksi, osallistuvat muita useammin koulukiusaamiseen, kokevat terveydentilansa huonommaksi, pitävät koulunkäynnistä vähemmän ja kokevat yleisemmin yksinäisyyttä.

Perheen merkitys ja rooli eivät vähene lapsen ja nuoren varttuessa. Kriittisissä siirtymävaiheissa vanhempien tuki on erityisen tärkeä.

Aika ei mene hukkaan, jos se käytetään yhdessä harrastaminen, sillä lapsista on mieluisaa harrastaa yhdessä äidin tai isän kanssa. Kolmasosalla perheistä onkin jokin yhteinen harrastus, suosituimpia ovat uinti ja ulkoilu.

Toivoisin jokaisen perheen viettävän yhteistä aikaa myös olemalla tekemättä mitään, ihan vain laiskottelemalla yhdessä. Ehdotan, että vuodenvaihteen yhteistä luppoaikaa käyttää perheen ruutusopimuksen tekoon. Sopimukseen voi kirjata lasten peliajan ja lasten puhelinten yöpymispaikan. Koululaiselle tärkeä unen ei pitäisi kärsiä sosiaalisen median houkutuksista.

Vanhemman tehtävänä on rajojen asettamisen ohella myös määrätietoisesti ja johdonmukaisesti pitää kiinni sovituista säännöistä. Näin lapsi oppii ymmärtämään, että sopimukset on tehty noudatettaviksi.

Julkaistu 26.12.2018 Kalevassa

Kommentoi kirjoitusta.

Pääväyläverkon ulkopuolelle jäävien tieyhteyksien asemasta

Perjantai 21.12.2018

Esitin kirjallisen kysymyksenliikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille huolestaan pääväyläverkon ulkopuolelle jääneiden tieyhteyksien asemasta. 


19.12.2018 antamassaan vastauksessa ministeri Berner toteaa, että Kuusamon alueen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän tarpeita käsitellään osana maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelua.

Maanteiden pääväylien määrittelyn keskeisenä lähtökohtana ovat maantiet, joilla keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa tai raskaan liikenteen osalta 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kokonaisliikennemäärä valtatiellä 5 välillä Kajaani - Sodankylä on keskimäärin 1 400 autoa/vrk ja raskaiden ajoneuvojen määrä on keskimäärin 120 autoa/ vrk. Vastaavat luvut valtatiellä 20 ovat 3 800 autoa/vrk ja 350 raskasta ajoneuvoa/vrk. Kummallakin valtatiellä liikennemäärät ovat pienemmät kuin pääväyläasetuksen valmistelussa käytetyt kriteerit.

Pääväyläverkon laajuutta ja palvelutasoa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa asetusta päivitetään vastaamaan muuttuneita tarpeita. Asetuksella ei päätetä myöskään liikenneverkon investoinneista, eikä pääväylien määrittely lähtökohtaisesti vaikuta pääväyläverkon ulkopuolisten maanteiden rahoitukseen.

Pääväylien että muiden valtion maanteiden kehittämishankkeista ja niille osoitettavista investoinneista päätetään osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Pääväyläasetus ei muuta maanteiden kunnossapitoluokkia.

Lisäksi ministeri toteaa, Kuusamon alueen merkittävimmät tieyhteydet kuuluvat jatkossakin korkeimpaan talvihoitoluokkaan, vaikka niitä ei olekaan nimetty pääväyliksi. Ensi vuoden alusta hoitoluokkia lisäksi korotetaan noin 10 000 tiekilometrillä erityisesti teillä, joilla liikkuu paljon raskasta liikennettä.

Mielestäni valtatie 5:n osuudesta Kajaanista Kemijärvelle ja valtatie 20:n edunvalvonnasta tulee huolehtia jatkossa vahvasti maakunnallisilla tasoilla. Valtakunnallinen edunvalvonnan paikka on seuraavalla eduskuntakaudella tehtävä 12-vuotinen investointisuunnitelma.

Kommentoi kirjoitusta.

Kunniakansalaisten edut paranevat

Keskiviikko 12.12.2018

Puheenjohtaja Viljo Määttä kirjoitti Koillissanomat lehdessä 11.12. Kuusamon Rintamaveteraanien syyskokouksen uutisista ja veteraanien muistamisesta. Hän toi kirjoituksessaan hyvin esille myös kuluvalla viikolla käsittelyssä olevan hallituksen esityksen laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta.

 

Esityksen tarkoitus on saattaa rintamaveteraanit ja sotainvalidit yhdenvertaiseen asemaan kotona asumista tukevien palvelujen saannissa. Tämä on hyvä hallituksen esitys, jota sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tuimme.

 

Lain käsittelyn yhteydessä me valiokunnan jäsenet teimme 4.12.2018 yhteisen lakialoitteen, jonka tarkoituksena on laajentaa laitoksessa annetun huollon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa laskemalla korvattavuuden työkyvyttömyysastetta 20 prosentista 10 prosenttiin.

 

Esityksemme tarkoittaa sitä, että sotainvalidilla, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, on mahdollisuus päästä Valtiokonttorin kustantamaan laitoksessa annettuun huoltoon, jos hän ei terveydentilan heikentymisen vuoksi selviydy kotona.

 

Valiokunta laatii lakialoitteesta erillisen mietinnön ja käsittelee asian kiireellisenä, jotta laki saataisiin voimaan mahdollisimman pian.

 

Ulla Parviainen

kansanedustaja

 

Kommentoi kirjoitusta.

Työtä teiden eteen

Tiistai 4.12.2018

Työtä teiden eteen


Asetus pääväylistä ja niiden hoitotasosta sai Koillismaan some-kansan kuohahtamaan. Ei asia hyvältä näytä, kun katsoo uutisen ohessa olevaa karttaa. Vaikka päätöstä ei tehty eduskunnassa, syyttävät sormet osoittivat Koillismaan kansanedustajia: "Ei ole lyöty nyrkkiä pöytään". 


Aivan mielenkiinnosta selvittelin prosessia, missä ja milloin siihen olisi voinut vaikuttaa. Asialla on pitkät juuret. Se on ollut valmistelussa vuodesta 2004 alkaen. Lopullinen mietintö ehdotuksineen on valmistunut kaksitoista vuotta sitten. Maakuntaliitoissa ehdotus on ollut käsittelyssä kahdeksan vuotta sitten Liikenneolosuhteet 2035 -raportin yhteydessä.


Asetus valmisteltiin normaalissa järjestyksessä kuulemisineen. Pohjana on ollut kaksitoista vuotta sitten tehty työ. Asetuksessa määritellään käytännössä siitä, että liikenne sujuu tietyllä nopeudella ilman hidastavia pieniä risteyksiä ympäri vuoden, satoi tai paistoi. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat kuten satamat ja päärajanylityspaikat.


Valtakunnallinen merkittävyys -vaatimus johti esimerkiksi siihen, että Suomen vilkkain tieosuus Kehä I pääkaupunkiseudulla ei ole asetukseen merkittynä. Se, kuten moni muukin tieosuus muualla Suomessa on tärkeä, mutta alueellisesti. 


Asetuksen ulkopuolelle jääneet tiet eivät jää oman onnensa nojaan ja hoitamatta. Asetuksessa ei määritellä sitä, mitä väyliä valtio jatkossa investoi ja kehittää. Tällä ei myöskään ratkaistu liikenteen digitalisointia. Investointi- ja kehittämislinjaukset tehdään 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka tuodaan eduskuntaan selontekona ensi vaalikaudella. 


Tällä vaalikaudella on korjattu ennätysmäärä huonokuntoisia väyliä ja uusia väyläinvestointeja on toteutettu eri puolilla Suomea. Mekin olemme saaneet paikallisen tärkeän Liikasenvaarantien kunnostuksen. Myös yksityisteiden valtionavustuksia on korotettu huomattavasti viime vaalikauteen verrattuna. Lisäksi kuluvan vuoden toisessa lisäbudjetissa sekä ensi vuoden budjetissa on lisärahaa juuri tiestön talvikunnossapitoon sekä pieniin korjauskohteisiin. Työtä väylien eteen on siis tehty ja tehdään.

Suomalaisen väyläpolitiikan suurin haaste on rahoituksen riittävyys. Vuoteen 2030 mennessä kaikista suomalaisista väylistä johtuvat tarpeet on arvioitu jopa 60 miljardiksi euroksi. Se on enemmän, kuin valtion yhden vuoden koko budjetti. On selvää, että sellaisia rahoja ei ole valtion budjetissa, kun siitä rahoitetaan myös ihmisten peruspalvelut, sosiaaliturva ja koulutus.

Väylärahoitukseen on siis saatava monipuolisuutta. Valtion budjettirahaa pitää ohjata enemmän huonokuntoisten väylien korjausohjelman jatkamiseen sekä hiljaisempien tieosuuksien parantamiseen. Molemmilla on alueellisesti enemmän merkitystä, kun asetuksella pääväylistä ja niiden hoitotasosta. Tulevat hallitukset joutuvat tekemään isoja väyläpäätöksiä. Keskustan lähtökohtana on koko maan tasapainoinen kehittäminen, hiljaisempia väyliä unohtamatta.

Palaan tieasiaan, kun saan käyttööni vastauksen kirjalliseen kysymykseeni huolista pääväyläverkon ulkopuolelle jääviin teiden asemasta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kellojen siirtely loppuu

Tiistai 30.10.2018

Kellojen siirtely loppuu 


Kellon viisareita siirrettiin jälleen tunti taaksepäin sunnuntain vastaisena yönä, jolloin siirryttiin kesäajasta takaisin talviaikaan. Suomi otti kesäajan käyttöön vuonna 1981 noin vuosi muiden Euroopan maiden jälkeen.


Ensimmäisen kerran kesäaika otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmasodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Britannia seurasi perässä vielä saman vuonna. Siirto oli tuolloin iso innovaatio energian säästämiseksi.


Palautteesta päätellen kellojen siirtely on ihmisille riesa. Lopulta tehtiin kansalaisaloite, joka vetosi kesäajasta luopumiseen. Aloite keräsi yli 70 000 kannatusilmoitusta ja eteni eduskunnan käsittelyyn. Lähetekeskustelu oli viime vuoden kesäkuun lopulla. Olin keskustelussa tukemassa kansalaisaloitteen ajatusta kesäajasta luopumiselle.


Eduskunta ei omalla päätöksellään voi asiaa muuttaa, koska kesäaika on säädetty EU-direktiivillä. Eduskunta käsitteli aloitetta liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta uudelleen noin vuosi sitten ja hylkäsi aloitteen, sillä muuta ei voinut.


Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunta kuitenkin korosti, että valtioneuvoston tulee ryhtyä vaikuttamaan voimakkaasti ja aktiivisesti EU-tasolla siten, että kellojen kesäaikaan siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan. Evästimme, että Suomen ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että kellojen kesäaikaan siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella. 


Tämän jälkeen ministeri Anne Berner ryhtyi täysistunnossa antamansa lupauksen mukaisesti ponnekkaasti ajamaan eduskunnan tahtoa. Suomen aloite johti hyvään lopputulokseen. Yllättäen myös muissa EU-maissa halutaan luopua kellojen siirtelystä ja asia eteni nopeasti.


Euroopan komissio esittää nyt tiukkaa aikataulua kellonaikojen siirtämisestä luopumiselle. Jäsenmaiden tulee ilmoittaa komissiolle huhtikuuhun 2019 mennessä, kumpaa aikaa aikovat käyttää jatkossa. Viimeinen pakollinen kesäaikaan siirtyminen olisi maaliskuussa 2019. Tämän jälkeen kellonaikoja siirrettäisiin vielä kerran lokakuussa niissä maissa, jotka haluavat talviajan pysyväksi. 


Nyt sitten pitäisi päästä kansallisesti yksimielisyyteen siitä, siirrymmekö pysyvästi kesäaikaan vai talviaikaan. Kellojen siirrossa on myös ulkopoliittinen ulottuvuutensa. Jäämällä talviaikaan Suomi pysyy lähietäisyydellä Pohjoismaihin. Siirtymällä ikuiseen kesäaikaan Suomi lipsahtaisi Moskovan aikavyöhykkeeseen samaan aikaan Länsi-Venäjän kanssa.


Päätöksen valmistelua varten ministeri kuuli suomalaisia otakantta.fi -sivuston kautta. Kyselyyn tuli lähes 450 000 vastausta ja lisäksi automatisoidut vastaukset, jotka siivottiin pois vääristämästä tulosta. 


Suomi ehtii hyvin komission aikataulussa, sillä meillä on jo tehty pohjatyö kannan muodostamiseksi. Nyt sitten odotamme valtioneuvoston lopullista kantaa aikavyöhykkeeseen ja sen jälkeen vielä eduskunnan käsittely.


Uskon, että kellojen siirtely loppuu viimeistään ensi vuoden jälkeen. 

Kommentoi kirjoitusta.

Vaikenemisen aika on ohi

Torstai 11.10.2018

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11.10. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomio tyttöjen asemaan. Tarvetta on, sillä tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Tämän päivän tytöt ovat tulevien vuosikymmenten naisia.


Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa toiseksi eniten kaikista EU-maista.
Monet naiset ja lapset elävät pelon vallassa. Pelko ei lopu, vaikka parisuhde päättyy. Uutisotsikot kertovat ex-puolisoihin ja samalla lapsiin kohdistuvasta uhasta lähes päivittäin.

On hyvä, että nykyisin on rohkeutta ottaa esiin kipeitäkin asioita. #metoo -kampanja nosti esiin häirinnän. Meeri Koutaniemi on tuonut kuvillaan esiin tyttöjen sukuelinten silpomisen. Kouluterveyskyselyt ovat nostaneet esiin kouluissa piilossa olevan seksuaalisen häirinnän.


Häirintää tapahtuu yhteiskunnassa joka tasolla. Eduskunnassakin, kuten vastavalmistuneessa Tasa-arvoa eduskunnassa -selvityksessä raportoitiin. Häirintää tapahtuu myös julkisissa tiloissa ja kaduilla. 


Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tyttöihin ja naisiin kohdistuva häirintä ja väkivalta ovat syvälle pesiytyneitä ongelmia, jotka pitää ratkaista. 


Ensisijaisen tärkeää on rohkaista tuomaan näkyviksi ikävät asiat, jotta apu löytää perille. 


Surullista on sukupolvelta toiselle siirtyvät väkivallan, häirinnän ja syrjinnän mallit, joita ei rohjeta murtaa. ”Ei kuulu minulle” -asenteesta pitää päästä eroon.

Kommentoi kirjoitusta.

Pitkäikäisyyden yhteiskunta

Perjantai 28.9.2018 klo 9:34

Viime viikonloppu vierähti politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä. Vaikka osaltani olin kantamassa vastuuta ohjelmasta, oli aikaa ja loistava mahdollisuus kuunnella muita ohjelmaosuuksia.

Puhuttelevan puheenvuoron piti Itä-Suomen yliopiston professori Marja Vaarama. Hän tutkijana puhui meille poliitikoille pitkäikäisyyden yhteiskunnasta ja vanhuuden arvostamisesta.

Jo nyt me elämme yhteiskunnassa, jossa on 4-5 sukupolvea. Elämme pitkäikäisyyden yhteiskunnassa, mutta emme vielä kunnolla ymmärrä mitä se tarkoittaa nyt, saatikka kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua.

Tätä taitavaa professoriluennoitsijaa kuunneltuani ajatukset siirtyvät siihen työhön, jota me nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa teemme eli sote-uudistukseen.

Uudistus tarvitaan, sillä ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen saatavuudessa, laadussa ja kustannuksissa on tällä hetkellä suuria eroja kuntien ja alueiden välillä. Tavoitteena on myös luoda maahan nykyistä yhtenäisempi kansanvaltainen maakuntahallinto, joka kantaa vastuun maakuntansa asukkaiden palveluista.

Pitkäikäisyyden yhteiskunnassa hoivan tarve kasvaa. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 60 prosenttia 13 vuodessa. Työikäisiä on jatkossa vähemmän. Tämä yhtälö tuo vuosi vuodelta vähemmän verotuloja. Edes nykyistä palvelutasoa ei pystytä säilyttämään ilman uudistuksia toimintatapoihin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen avulla halutaan tarjota nykyistä yhdenvertaisempia ja kustannustehokkaampia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Kustannuksia ei siis leikata nykyisestä, mutta niiden kasvuvauhtia hillitään. Tällä yritetään vähentää tulevien sukupolvien velkataakkaa.

Sukupolvien ketjussa palvelutarpeemme muuttuu. Lapsena olemme vastaanottamassa yhteiskunnan palveluja, työiässä olemme maksupuolella ja toteuttamassa palveluja ja sitten eliniän loppupuolella jälleen vastaanottavana.

Meidän pitäisi kyetä suunnittelemaan tulevaisuus siten, että emme siirtäisi maksutaakkaa itseämme nuoremmille. Nykyinen 65-vuotias vastaa toimintakyvyltään menneiden vuosikymmenten 40-vuotiasta. Nämä vast’ikään eläkkeelle siirtyneet maailman koulutetuimmat ja vasta parinkymmenen vuoden kuluttua nykynäkemyksen mukaan vanhat ihmiset pitää ottaa mukaan ideoimaan sitä parasta vanhuutta ja sen parhaan vanhuuden parhaita palveluja.

Pitkäikäisyyden yhteiskunnan palvelujen turvaamiseksi eduskunnan päätöksiä vaille valmis sote-uudistus on kiireellinen ja välttämätön. Me suomalaiset tarvitsemme sen.

Kommentoi kirjoitusta.

Foorumista uutta potkua rajakuntiin

Keskiviikko 22.8.2018 klo 10:35

Suomalaiset eivät halua, että maaseutu tyhjenee. Tämä tuli todistetuksi, kun Yle teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa neljä viidestä katsoi, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Sama tahto on sekä kaupunkilaisilla että maalla asuvilla.


Huolestuttavalta näyttää väestönkehitys erityisesti itärajan tuntumassa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee kaikissa rajapitäjissä merkittävästi tai erittäin merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.


Näyttää siltä, että liian usein rajakunnat painivat ongelmiensa kanssa yksin. Maakuntarajat ylittäen, yhdessä hyviä käytänteitä jakamalla moni asia voisi saada uudenlaisen näkökulman. Ilolla otin vastaan tiedon, että kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen perustaa rajakunnille oman foorumin yhteistyön tueksi.


Rajaseutujen kehittäminen vaatii nykyistä vahvempia elinkeinopoliittisia toimia, satsauksia infraan ja koulutukseen. Se vaatii pitkien etäisyyksien haitan kompensointia yrityksille. Etäisyyshaittaa tulee sekä pienelle että isolle yritykselle, joten on syytä pohtia millä keinoin nykyisin kuljetustuen nimellä kulkeva kompensaatio saadaan palvelemaan tehokkaammin koko yrityskenttää. Kooltaan tuki on riittämätön verrattuna esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin.

Yritystoiminnalle ja ihmisten liikkuvuudelle nopeat ja riittävän tiheät liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Pohjois-Pohjanmaan ainoa rajakunta Kuusamo tekee työtä lentoliikenteen kehittämiseksi. Samaan aikaan osa meistä kuusamolaisista unelmoi junayhteydestä. Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti valtio luovutti meiltä junaradan itänaapurille. Olisiko nyt aika ottaa käsittelyyn hyllyissä pölyttyvät rautatiesuunnitelmat itäradan jatkamiseksi Kajaanista Taivalkosken kautta Kuusamoon?

Kansainvälisten raja-asemien kehittäminen kasvattaa yritys- ja matkailutuloja ja parantaa työllisyyttä. Ennen kuin uusia asemia suunnitellaan avattavaksi, on syytä huolehtia siitä, että nykyisillä asemilla on riittävät resurssit. Kuusamon ja Vartiuksen rajanylityspaikkojen aukiolon supistaminen maaliskuusta alkaen ei ole toivottavaa kehitystä.


Nyt on aika kaivaa naftaliinista myös vuosikymmenen alussa kovasti puhuttu 72 tun¬nin vii¬su¬mi¬va-paus ainakin niihin Venäjän matkoihin, jossa on vastuullinen matkanjärjestäjä. Tämä toisi uuden mahdollisuuden rajanpinnan ohjelmapalveluyrityksille ja matkailijoille. Esteiden rakentamisen sijasta kanssakäymisen ja kaupan edistäminen on monella tapaa viisaampaa.


Rajaseudut tarvitsevat uusia kehityspanoksia.

Kommentoi kirjoitusta.

Politiikan syksy on pyörähtänyt käyntiin

Tiistai 21.8.2018 klo 6:20

Kaksi edellistä viikkoa on ollut politiikan syksyn käynnistelyä. Toissa viikolla olin kolme päivää huoltoauton pyörillä Pyörät pyörimään -tapahtumassa. Tämä Keskustan perinteinen pyöräily kulki nyt omassa maakunnassamme Ylivieskasta Raahen ja Muhoksen kautta Ouluun.

Kalajoella pysähdyimme modernin robottinavetan käyttöönottojuhlaan. Juhlassa tapasin myös kuusamolaisia maanviljelijöitä. Uutisena kuulin heiltä, että ainakin yksi iso navetta nousee Kuusamoon parin vuoden sisällä.

Viime viikolla kokoustimme ministeriryhmän ja työvaliokuntien kesken. Kyseessä oli syksyä valmisteleva ja poliittisia suuntalinjoja luotsaava hyvähenkinen ja vahvasti eteenpäin katsova kokous. Kokouksessa päätettiin ministeri Anu Vehviläisen esityksestä kutsua kokoon rajakuntafoorumi. Foorumi on tarpeen, sillä haasteita itärajan kunnissa piisaa. Huolestuttavalta näyttää erityisesti väestönkehitys. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee kaikissa rajapitäjissä merkittävästi tai erittäin merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaiset eivät halua, että maaseutu tyhjenee. Tämä tuli todistetuksi, kun Yle teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa neljä viidestä katsoi, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Sama tahto on sekä kaupunkilaisilla että maalla asuvilla. Rajaseutujen kehittäminen vaatii nykyistä vahvempia elinkeinopoliittisia toimia, satsauksia infraan ja koulutukseen.

Maanantaina alkoi jo valiokuntatyö. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa siitä mihin heinäkuussa jäimme. Hallitus on tehnyt oman osuutensa sotesta ja lain eteneminen on nyt eduskunnan käsissä.

Kansanedustajat ovat kertoneet omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Lähin edustajakollegani Niilo Keränen kertoi omasta tahdostaan jättävänsä eduskunnan rankan kauden jälkeen. Savon suuri aatteellinen pohdiskelija, Kääriälän isäntä Seppo Kääriäinen jättäytyy pois vuodesta 1970 jatkuneen poliittisen uran jälkeen. Keväällä 2019 pidettävät eduskuntavaalit saavat näistäkin ilmoituksista uutta vipinää aikaan niin jatkokautta hakeville kuin uusillekin ehdokkaille.

Elokuun aikana selviää myös Keskustan eduskuntavaaliehdokastilanne Pohjois-Pohjanmaalla Ensimmäinen eduskuntakauteni on mennyt kuin siivillä. Paljon olen päässyt vaikuttamaan, monissa asioissa olen kokenut onnistumisia ja on myös asioita, joiden olisin halunnut menevän hieman toisella tavalla. Sellaista on politiikka.  Olen innolla ja täynnä tarmoa tavoittelemassa uutta eduskuntakautta. Toivon, että saan edelleenkin palautetta, toiveita, ruusuja ja risuja siitä, mihin suuntaan kotiseutuamme, maakuntaamme ja Suomea on kehitettävä.

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaa kahdeksan kuukautta, joten monenlaista jännitystä on tulevaan syksyyn ja talveen.

Kirjoitus on julkaistu Koillissanomissa 21.8.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Terveisiä Sotkamosta

Keskiviikko 13.6.2018 klo 17:37

Yli 4000 kes­kus­ta­lais­ta viet­ti vii­kon­lo­pun Kes­kus­tan puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa Sot­ka­mos­sa. Poh­jois-Poh­jan­maan pii­ris­tä pai­kal­la oli yli 400 vi­ral­li­sen edus­ta­jan li­säk­si sa­to­ja har­ras­ta­jia. Mi­nul­la oli tänä vuon­na oma hen­ki­lö­koh­tai­nen juh­la­vuo­si, sil­lä en­sim­mäi­ses­tä puo­lu­e­ko­kouk­ses­ta tuli 20 vuot­ta täy­teen.

Kat­seem­me on nyt siir­ret­ty tu­le­vai­suu­teen. Ko­kouk­ses­sa hy­väk­syt­tiin uu­si pe­ri­aa­te­oh­jel­ma, jota on työs­tet­ty koko ken­tän voi­min vuo­des­ta 2015. Ta­sa­pai­nos­sa, eteen­päin -ni­meä kan­ta­va pe­ri­aa­te­oh­jel­ma si­säl­tää 101 pe­ri­aa­tet­ta, jos­sa joh­ta­va­na lan­ka­na on ih­mi­sen hy­vän elä­män edel­ly­tyk­set. Puo­lu­et­ta ku­va­taan sau­na­na, jon­ka lau­teil­le jo­kai­nen saa tul­la sa­ma­nar­voi­se­na ja kel­paa juu­ri sel­lai­se­na kuin on.

Pu­heen­joh­ta­ja Si­pi­lä oli omin kä­sin ra­ken­nel­lut vers­taal­laan näyt­tä­vän pari met­riä kor­ke­an Luot­ta­muk­sen api­lan, jol­la hän ha­vain­nol­lis­ti kes­kus­tan pää­vies­tin. Luot­ta­muk­sen api­lan leh­dil­le tii­vis­tyy kes­kus­tan po­li­tii­kan ydin. Ne ovat osaa­va kas­vu, huo­len­pi­to, re­a­lis­ti­nen vih­reys ja vas­tuun­kan­to.

Ko­kouk­ses­sa kä­si­tel­tiin myös sään­tö­uu­dis­tus, jota on val­mis­tel­tu vuo­des­ta 2016 läh­tien. Jul­ki­suu­des­sa nä­ky­vim­pä­nä ol­lut eh­do­tus puo­lu­e­sih­tee­rin va­lin­ta­ta­van muut­ta­mi­ses­ta kaa­tui va­li­o­kun­ta­kä­sit­te­lyn ai­ka­na. Nuo­ret pu­heen­joh­ta­jat yrit­ti­vät muu­tos­ta asi­aan vie­lä isos­sa sa­lis­sa, mut­ta ko­kous­vä­ki ei läm­men­nyt asi­al­le.

Ko­kouk­ses­sa kä­si­tel­tiin en­nä­tys­mää­rä aloit­tei­ta. Kuu­sa­mo­lais­ten jä­sen­mak­su­a­loi­tet­ta ei hy­väk­syt­ty, mut­ta po­ron­hoi­to­lain päi­vit­tä­mis­tä kos­ke­vaan aloit­tee­seen puo­lu­e­ko­kous yh­tyi. Ko­kous to­te­si, et­tä po­ron­hoi­to­la­ki on jo van­ha ja sen ko­ko­nai­suu­dis­tus on rat­kais­ta­va seu­raa­vas­sa hal­li­tu­soh­jel­mas­sa.

Ko­kouk­sen jän­nit­tä­vin osuus on eit­tä­mät­tä hen­ki­lö­va­lin­nat. Eh­dok­kaat ovat kam­pan­joi­neet koko pii­ri­ko­kous­ke­vään. Pit­kä kier­tä­mi­nen oli hi­o­nut eh­do­kas­po­ru­kan hy­vin yh­te­näi­sek­si. Vii­mei­set kier­rok­set käy­tiin lau­an­tai­na, kun he kier­si­vät jo­kai­sen pii­rin ryh­mä­ko­kouk­ses­sa.

Kes­kus­tan puo­lu­e­joh­don su­ku­puo­li­ja­kau­tu­ma muut­tui reip­paas­ti edel­li­seen ver­rat­tu­na. Hen­ki­lö­va­lin­nat oli­vat osaa­vien ja ak­tii­vis­ten nais­ten esiin­mars­si. En­sim­mäi­sen ker­ran puo­lu­een 112-vuo­ti­ses­sa his­to­ri­as­sa puo­lu­e­joh­dos­sa on nyt nai­se­nem­mis­tö. Puo­lu­e­sih­tee­rik­si va­lit­tu Riik­ka Pirk­ka­lai­nen on vas­ta toi­nen nai­nen teh­tä­väs­sään. Er­ja Ti­kan puo­lu­e­sih­tee­ri­kau­des­ta on jo nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta ai­kaa.

Help­poon paik­kaan uu­si joh­to­vii­sik­ko ei pää­se. Uu­del­la puo­lu­e­joh­dol­la on kova pai­ne on­nis­tua kään­tä­mään puo­lu­een kan­na­tus nou­suun en­nen en­si ke­vään vaa­le­ja.

Kes­kus­ta­nais­ten pu­heen­joh­ta­ja­na mi­nul­la oli kun­ni­a­teh­tä­vä yh­des­sä nuor­ten pu­heen­joh­ta­jan kans­sa toi­mia pää­juh­lan juon­ta­ja­na. Ko­ke­mus oli hie­no. Oh­jel­maa oli mu­ka­va teh­dä osaa­vien am­mat­ti­lais­ten kans­sa.

Ko­kou­sa­si­oi­den ja juh­lien ohes­sa kat­sot­tiin pe­rä­pal­lo-ot­te­lua, tans­sit­tiin Naa­pu­ri­vaa­ran la­val­la, tu­tus­tut­tiin mes­suo­sas­ton esit­te­lyi­hin ja mars­sit­tiin vih­re­ät li­put hul­mu­ten. Kyl­lä Kai­nuun pii­ri oli teh­nyt upe­an oh­jel­man koko vii­kon­lo­puk­si.

Vuon­na 2020 Kes­kus­ta val­loit­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun. Seu­raa­va puo­lu­e­ko­kous pi­de­tään Van­taal­la.

Kommentoi kirjoitusta.

Kyösti Kallion viitoittamalla sovinnon tiellä

Keskiviikko 9.5.2018

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä.”  Senaattori Kyösti Kallio 5.5.1918 

Suomi oli ollut juuri sisällissodassa. Senaatin asevoimina olivat taistelleet valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti eli punaiset. 

Maalaisliiton senaattori Kyösti Kallio oli joutunut Helsingissä ollessaan viikkojen ajan piileskelemään punaisia. Kirjeet eivät kulkeneet. Suuri huoli oli ollut kotona Nivalassa olleesta perheestään. Toukokuun lopussa hän oli kirjoittanut jännittyneenä odottavansa Nivalasta tietoa, että vieläkö perhe elää. 
 
Sisällissota ratkesi valkoisen voittaessa. On ymmärrettävää, että heti kun tilanne salli, senaattori Kallio matkusti kotiseudulleen perheensä luo.

Nivalalaiset olivat odottaneet senaattorinsa paluuta ja hänen kantaansa kaoottisessa tilanteessa. Ääriään myöten täynnä olevassa Nivalan kirkossa Kallio piti vaikuttavan puheensa.

Puheen sanoma oli, että sota on nyt sodittu ja on ryhdyttävä rakentamaan yhdessä uutta itsenäisyyttä ja eheää Suomea. Kaikki eivät puheesta pitäneet. Heidän mielestä senaattorin olisi pitänyt tuomita punaisten teot. 

Tuolla rohkealla puheella Kyösti Kallio aloitti pitkän sovintotyönsä, jonka hän tietyllä tavalla sai maaliin vasta vuonna 1937, kun juuri presidentiksi valittuaan hän nimitti Suomeen hallituksen, jossa sisällissodan osapuolet istuivat yhdessä. 

Nivalassa muisteltiin viime lauantaina sadan vuoden takaisia tapahtumia hienossa sovinnonpuheen juhlassa. Kyösti ja Kalervo Kallion museossa käynnin jälkeen oli seppeleenlasku Nivalan kirkon viereisellä hautausmaalla ja sen jälkeen varsinainen juhla Kyösti Kallion koululla. Saimme olla todistamassa harvinaista tilannetta, sillä juhlassa puhuivat sekä presidentti että pääministeri.

Erilaisuuden hyväksymisessä meillä on paljon opittavaa sata vuotta sitten tapahtuneista. Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen on tänään voimakasta. Se korostuu erityisesti sosiaalisessa mediassa. 

Avoimesti omalla nimellään toimivia ihmisiä painostetaan ja uhkaillaan. Häirintä on lisääntynyt ja muuttunut järjestelmälliseksi ja joissakin tapauksissa myös masinoiduksi. Osa häiritsijöistä toimii nimimerkin suojista tai tekaistuilla nimillä. 

Nettiaikana saadaan hetkessä ryöpsähtämään massiivinenkin mustamaalauskampanja, johon puuttuminen on vaikeaa ja oikean tiedon levittäminen liki mahdotonta. Uhrin ja hänen läheisten elämään tämä voi pahimmillaan vaikuttaa erittäin paljon.

Suomalaisen yhteiskunnan pitää huolehtia siitä, että työtään voi tehdä ilman pelkoa kiusanteosta, häirinnästä tai vainoamisesta.
Presidentti Sauli Niinistön sanoin, ”vuoden 1918 opetus on, että kaikkein tärkein tehtävä kansakunnalle on huolehtia omasta eheydestään ja vakaudestaan.”

Erilaisista arvoista ja mielipiteistä huolimatta meidän pitää kyetä elämään sovinnollisesti yhdessä.
Julkaistu Koillissanomissa  8.5.2018

 

Kommentoi kirjoitusta.

Puoluevaltuuston kokouksessa mietittyä

Lauantai 21.4.2018 klo 14:36

”Puolueiden organisaatiorakenne ja sääntöperusteinen toimintatapa rakentuu muuttumattomuuden itsesuojelumekanismille. Toisaalta muuttumattomuuden keskeinen syy on kyvyttömyys löytää ja ottaa käyttöön nykyaikaisia rakenteita ja toimintatapoja.” (Kansanvallan peruskorjaus, Hyssälä-Backman, Sitra)


Maalaisliitto aloittaessa 112 vuotta sitten oli moderni toimija. Yhteiskunta ympärillä on muuttunut, mutta me puolueena olemme vanhan järjestörakenteen vankeja.


Jäsenen näkökulmasta vaikutuskanava ja reitti päätöksiin on pitkä:
paikallisyhdistyksen kokous,
yhdistyksen johtokunta,
kunnallisjärjestön johtokunta,
kunnallisjärjestön yleinen kokous,
piirin työvaliokunta,
piirihallitus,
piirikokous,
puolueen työvaliokunta,
puoluehallitus,
puoluevaltuusto
puoluekokous.
Keskustanaisilla lisäksi
piirin työvaliokunta,
piirihallitus,
piirikokous,
työvaliokunta,
hallitus ja
edustajakokous.

17 porrasta. Unohtuiko minulta jotain?


Puolueiden kyvyttömyyden ja hitaan reagoinnin vuoksi pelitilan ottavat yhdenasianliikkeet, joissa yksittäinen ihminen nostaa esiin itseään kiinnostavan asian. Ympärille kerääntyy somessa verkosto, jossa organisoidusti tuodaan asialle julkisuutta median kautta ja ajetaan asiaa eteenpäin.


Keskustan järjestökoneisto, tämä 2360 jäsenyhdistyksen kokonaisuus ei enää palvele tehokkaasti tulevaisuuden vaikuttamistyötä. Järjestöuudistus ja sääntöuudistus ovat vain laastari tämän hoitamiseksi.


Meidän pitää puhaltaa Keskusta-organisaatio sisarjärjestöineen atomeiksi ja muodostaa uusi rakenne, suora jäsenyys puolueeseen ja nykyistä matalampi organisaatio, joka on notkeampi liikkeissään ja palvelee paremmin jäsentä ja yhteiskuntaa sekä vie eteenpäin hyviä ohjelmia.


Mitä saisimmekaan aikaan, jos tämä upea joukko, innostavine ohjelmineen, rohkenisi uudistaa organisaatiorakennetta.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »