Pitkäikäisyyden yhteiskunta

Perjantai 28.9.2018 klo 9:34

Viime viikonloppu vierähti politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä. Vaikka osaltani olin kantamassa vastuuta ohjelmasta, oli aikaa ja loistava mahdollisuus kuunnella muita ohjelmaosuuksia.

Puhuttelevan puheenvuoron piti Itä-Suomen yliopiston professori Marja Vaarama. Hän tutkijana puhui meille poliitikoille pitkäikäisyyden yhteiskunnasta ja vanhuuden arvostamisesta.

Jo nyt me elämme yhteiskunnassa, jossa on 4-5 sukupolvea. Elämme pitkäikäisyyden yhteiskunnassa, mutta emme vielä kunnolla ymmärrä mitä se tarkoittaa nyt, saatikka kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua.

Tätä taitavaa professoriluennoitsijaa kuunneltuani ajatukset siirtyvät siihen työhön, jota me nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa teemme eli sote-uudistukseen.

Uudistus tarvitaan, sillä ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen saatavuudessa, laadussa ja kustannuksissa on tällä hetkellä suuria eroja kuntien ja alueiden välillä. Tavoitteena on myös luoda maahan nykyistä yhtenäisempi kansanvaltainen maakuntahallinto, joka kantaa vastuun maakuntansa asukkaiden palveluista.

Pitkäikäisyyden yhteiskunnassa hoivan tarve kasvaa. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 60 prosenttia 13 vuodessa. Työikäisiä on jatkossa vähemmän. Tämä yhtälö tuo vuosi vuodelta vähemmän verotuloja. Edes nykyistä palvelutasoa ei pystytä säilyttämään ilman uudistuksia toimintatapoihin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen avulla halutaan tarjota nykyistä yhdenvertaisempia ja kustannustehokkaampia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Kustannuksia ei siis leikata nykyisestä, mutta niiden kasvuvauhtia hillitään. Tällä yritetään vähentää tulevien sukupolvien velkataakkaa.

Sukupolvien ketjussa palvelutarpeemme muuttuu. Lapsena olemme vastaanottamassa yhteiskunnan palveluja, työiässä olemme maksupuolella ja toteuttamassa palveluja ja sitten eliniän loppupuolella jälleen vastaanottavana.

Meidän pitäisi kyetä suunnittelemaan tulevaisuus siten, että emme siirtäisi maksutaakkaa itseämme nuoremmille. Nykyinen 65-vuotias vastaa toimintakyvyltään menneiden vuosikymmenten 40-vuotiasta. Nämä vast’ikään eläkkeelle siirtyneet maailman koulutetuimmat ja vasta parinkymmenen vuoden kuluttua nykynäkemyksen mukaan vanhat ihmiset pitää ottaa mukaan ideoimaan sitä parasta vanhuutta ja sen parhaan vanhuuden parhaita palveluja.

Pitkäikäisyyden yhteiskunnan palvelujen turvaamiseksi eduskunnan päätöksiä vaille valmis sote-uudistus on kiireellinen ja välttämätön. Me suomalaiset tarvitsemme sen.

Kommentoi kirjoitusta.

Foorumista uutta potkua rajakuntiin

Keskiviikko 22.8.2018 klo 10:35

Suomalaiset eivät halua, että maaseutu tyhjenee. Tämä tuli todistetuksi, kun Yle teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa neljä viidestä katsoi, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Sama tahto on sekä kaupunkilaisilla että maalla asuvilla.


Huolestuttavalta näyttää väestönkehitys erityisesti itärajan tuntumassa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee kaikissa rajapitäjissä merkittävästi tai erittäin merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.


Näyttää siltä, että liian usein rajakunnat painivat ongelmiensa kanssa yksin. Maakuntarajat ylittäen, yhdessä hyviä käytänteitä jakamalla moni asia voisi saada uudenlaisen näkökulman. Ilolla otin vastaan tiedon, että kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen perustaa rajakunnille oman foorumin yhteistyön tueksi.


Rajaseutujen kehittäminen vaatii nykyistä vahvempia elinkeinopoliittisia toimia, satsauksia infraan ja koulutukseen. Se vaatii pitkien etäisyyksien haitan kompensointia yrityksille. Etäisyyshaittaa tulee sekä pienelle että isolle yritykselle, joten on syytä pohtia millä keinoin nykyisin kuljetustuen nimellä kulkeva kompensaatio saadaan palvelemaan tehokkaammin koko yrityskenttää. Kooltaan tuki on riittämätön verrattuna esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin.

Yritystoiminnalle ja ihmisten liikkuvuudelle nopeat ja riittävän tiheät liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Pohjois-Pohjanmaan ainoa rajakunta Kuusamo tekee työtä lentoliikenteen kehittämiseksi. Samaan aikaan osa meistä kuusamolaisista unelmoi junayhteydestä. Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti valtio luovutti meiltä junaradan itänaapurille. Olisiko nyt aika ottaa käsittelyyn hyllyissä pölyttyvät rautatiesuunnitelmat itäradan jatkamiseksi Kajaanista Taivalkosken kautta Kuusamoon?

Kansainvälisten raja-asemien kehittäminen kasvattaa yritys- ja matkailutuloja ja parantaa työllisyyttä. Ennen kuin uusia asemia suunnitellaan avattavaksi, on syytä huolehtia siitä, että nykyisillä asemilla on riittävät resurssit. Kuusamon ja Vartiuksen rajanylityspaikkojen aukiolon supistaminen maaliskuusta alkaen ei ole toivottavaa kehitystä.


Nyt on aika kaivaa naftaliinista myös vuosikymmenen alussa kovasti puhuttu 72 tun¬nin vii¬su¬mi¬va-paus ainakin niihin Venäjän matkoihin, jossa on vastuullinen matkanjärjestäjä. Tämä toisi uuden mahdollisuuden rajanpinnan ohjelmapalveluyrityksille ja matkailijoille. Esteiden rakentamisen sijasta kanssakäymisen ja kaupan edistäminen on monella tapaa viisaampaa.


Rajaseudut tarvitsevat uusia kehityspanoksia.

Kommentoi kirjoitusta.

Politiikan syksy on pyörähtänyt käyntiin

Tiistai 21.8.2018 klo 6:20

Kaksi edellistä viikkoa on ollut politiikan syksyn käynnistelyä. Toissa viikolla olin kolme päivää huoltoauton pyörillä Pyörät pyörimään -tapahtumassa. Tämä Keskustan perinteinen pyöräily kulki nyt omassa maakunnassamme Ylivieskasta Raahen ja Muhoksen kautta Ouluun.

Kalajoella pysähdyimme modernin robottinavetan käyttöönottojuhlaan. Juhlassa tapasin myös kuusamolaisia maanviljelijöitä. Uutisena kuulin heiltä, että ainakin yksi iso navetta nousee Kuusamoon parin vuoden sisällä.

Viime viikolla kokoustimme ministeriryhmän ja työvaliokuntien kesken. Kyseessä oli syksyä valmisteleva ja poliittisia suuntalinjoja luotsaava hyvähenkinen ja vahvasti eteenpäin katsova kokous. Kokouksessa päätettiin ministeri Anu Vehviläisen esityksestä kutsua kokoon rajakuntafoorumi. Foorumi on tarpeen, sillä haasteita itärajan kunnissa piisaa. Huolestuttavalta näyttää erityisesti väestönkehitys. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee kaikissa rajapitäjissä merkittävästi tai erittäin merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaiset eivät halua, että maaseutu tyhjenee. Tämä tuli todistetuksi, kun Yle teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jossa neljä viidestä katsoi, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi. Sama tahto on sekä kaupunkilaisilla että maalla asuvilla. Rajaseutujen kehittäminen vaatii nykyistä vahvempia elinkeinopoliittisia toimia, satsauksia infraan ja koulutukseen.

Maanantaina alkoi jo valiokuntatyö. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa siitä mihin heinäkuussa jäimme. Hallitus on tehnyt oman osuutensa sotesta ja lain eteneminen on nyt eduskunnan käsissä.

Kansanedustajat ovat kertoneet omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Lähin edustajakollegani Niilo Keränen kertoi omasta tahdostaan jättävänsä eduskunnan rankan kauden jälkeen. Savon suuri aatteellinen pohdiskelija, Kääriälän isäntä Seppo Kääriäinen jättäytyy pois vuodesta 1970 jatkuneen poliittisen uran jälkeen. Keväällä 2019 pidettävät eduskuntavaalit saavat näistäkin ilmoituksista uutta vipinää aikaan niin jatkokautta hakeville kuin uusillekin ehdokkaille.

Elokuun aikana selviää myös Keskustan eduskuntavaaliehdokastilanne Pohjois-Pohjanmaalla Ensimmäinen eduskuntakauteni on mennyt kuin siivillä. Paljon olen päässyt vaikuttamaan, monissa asioissa olen kokenut onnistumisia ja on myös asioita, joiden olisin halunnut menevän hieman toisella tavalla. Sellaista on politiikka.  Olen innolla ja täynnä tarmoa tavoittelemassa uutta eduskuntakautta. Toivon, että saan edelleenkin palautetta, toiveita, ruusuja ja risuja siitä, mihin suuntaan kotiseutuamme, maakuntaamme ja Suomea on kehitettävä.

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaa kahdeksan kuukautta, joten monenlaista jännitystä on tulevaan syksyyn ja talveen.

Kirjoitus on julkaistu Koillissanomissa 21.8.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Terveisiä Sotkamosta

Keskiviikko 13.6.2018 klo 17:37

Yli 4000 kes­kus­ta­lais­ta viet­ti vii­kon­lo­pun Kes­kus­tan puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa Sot­ka­mos­sa. Poh­jois-Poh­jan­maan pii­ris­tä pai­kal­la oli yli 400 vi­ral­li­sen edus­ta­jan li­säk­si sa­to­ja har­ras­ta­jia. Mi­nul­la oli tänä vuon­na oma hen­ki­lö­koh­tai­nen juh­la­vuo­si, sil­lä en­sim­mäi­ses­tä puo­lu­e­ko­kouk­ses­ta tuli 20 vuot­ta täy­teen.

Kat­seem­me on nyt siir­ret­ty tu­le­vai­suu­teen. Ko­kouk­ses­sa hy­väk­syt­tiin uu­si pe­ri­aa­te­oh­jel­ma, jota on työs­tet­ty koko ken­tän voi­min vuo­des­ta 2015. Ta­sa­pai­nos­sa, eteen­päin -ni­meä kan­ta­va pe­ri­aa­te­oh­jel­ma si­säl­tää 101 pe­ri­aa­tet­ta, jos­sa joh­ta­va­na lan­ka­na on ih­mi­sen hy­vän elä­män edel­ly­tyk­set. Puo­lu­et­ta ku­va­taan sau­na­na, jon­ka lau­teil­le jo­kai­nen saa tul­la sa­ma­nar­voi­se­na ja kel­paa juu­ri sel­lai­se­na kuin on.

Pu­heen­joh­ta­ja Si­pi­lä oli omin kä­sin ra­ken­nel­lut vers­taal­laan näyt­tä­vän pari met­riä kor­ke­an Luot­ta­muk­sen api­lan, jol­la hän ha­vain­nol­lis­ti kes­kus­tan pää­vies­tin. Luot­ta­muk­sen api­lan leh­dil­le tii­vis­tyy kes­kus­tan po­li­tii­kan ydin. Ne ovat osaa­va kas­vu, huo­len­pi­to, re­a­lis­ti­nen vih­reys ja vas­tuun­kan­to.

Ko­kouk­ses­sa kä­si­tel­tiin myös sään­tö­uu­dis­tus, jota on val­mis­tel­tu vuo­des­ta 2016 läh­tien. Jul­ki­suu­des­sa nä­ky­vim­pä­nä ol­lut eh­do­tus puo­lu­e­sih­tee­rin va­lin­ta­ta­van muut­ta­mi­ses­ta kaa­tui va­li­o­kun­ta­kä­sit­te­lyn ai­ka­na. Nuo­ret pu­heen­joh­ta­jat yrit­ti­vät muu­tos­ta asi­aan vie­lä isos­sa sa­lis­sa, mut­ta ko­kous­vä­ki ei läm­men­nyt asi­al­le.

Ko­kouk­ses­sa kä­si­tel­tiin en­nä­tys­mää­rä aloit­tei­ta. Kuu­sa­mo­lais­ten jä­sen­mak­su­a­loi­tet­ta ei hy­väk­syt­ty, mut­ta po­ron­hoi­to­lain päi­vit­tä­mis­tä kos­ke­vaan aloit­tee­seen puo­lu­e­ko­kous yh­tyi. Ko­kous to­te­si, et­tä po­ron­hoi­to­la­ki on jo van­ha ja sen ko­ko­nai­suu­dis­tus on rat­kais­ta­va seu­raa­vas­sa hal­li­tu­soh­jel­mas­sa.

Ko­kouk­sen jän­nit­tä­vin osuus on eit­tä­mät­tä hen­ki­lö­va­lin­nat. Eh­dok­kaat ovat kam­pan­joi­neet koko pii­ri­ko­kous­ke­vään. Pit­kä kier­tä­mi­nen oli hi­o­nut eh­do­kas­po­ru­kan hy­vin yh­te­näi­sek­si. Vii­mei­set kier­rok­set käy­tiin lau­an­tai­na, kun he kier­si­vät jo­kai­sen pii­rin ryh­mä­ko­kouk­ses­sa.

Kes­kus­tan puo­lu­e­joh­don su­ku­puo­li­ja­kau­tu­ma muut­tui reip­paas­ti edel­li­seen ver­rat­tu­na. Hen­ki­lö­va­lin­nat oli­vat osaa­vien ja ak­tii­vis­ten nais­ten esiin­mars­si. En­sim­mäi­sen ker­ran puo­lu­een 112-vuo­ti­ses­sa his­to­ri­as­sa puo­lu­e­joh­dos­sa on nyt nai­se­nem­mis­tö. Puo­lu­e­sih­tee­rik­si va­lit­tu Riik­ka Pirk­ka­lai­nen on vas­ta toi­nen nai­nen teh­tä­väs­sään. Er­ja Ti­kan puo­lu­e­sih­tee­ri­kau­des­ta on jo nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta ai­kaa.

Help­poon paik­kaan uu­si joh­to­vii­sik­ko ei pää­se. Uu­del­la puo­lu­e­joh­dol­la on kova pai­ne on­nis­tua kään­tä­mään puo­lu­een kan­na­tus nou­suun en­nen en­si ke­vään vaa­le­ja.

Kes­kus­ta­nais­ten pu­heen­joh­ta­ja­na mi­nul­la oli kun­ni­a­teh­tä­vä yh­des­sä nuor­ten pu­heen­joh­ta­jan kans­sa toi­mia pää­juh­lan juon­ta­ja­na. Ko­ke­mus oli hie­no. Oh­jel­maa oli mu­ka­va teh­dä osaa­vien am­mat­ti­lais­ten kans­sa.

Ko­kou­sa­si­oi­den ja juh­lien ohes­sa kat­sot­tiin pe­rä­pal­lo-ot­te­lua, tans­sit­tiin Naa­pu­ri­vaa­ran la­val­la, tu­tus­tut­tiin mes­suo­sas­ton esit­te­lyi­hin ja mars­sit­tiin vih­re­ät li­put hul­mu­ten. Kyl­lä Kai­nuun pii­ri oli teh­nyt upe­an oh­jel­man koko vii­kon­lo­puk­si.

Vuon­na 2020 Kes­kus­ta val­loit­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun. Seu­raa­va puo­lu­e­ko­kous pi­de­tään Van­taal­la.

Kommentoi kirjoitusta.

Kyösti Kallion viitoittamalla sovinnon tiellä

Keskiviikko 9.5.2018

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä.”  Senaattori Kyösti Kallio 5.5.1918 

Suomi oli ollut juuri sisällissodassa. Senaatin asevoimina olivat taistelleet valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti eli punaiset. 

Maalaisliiton senaattori Kyösti Kallio oli joutunut Helsingissä ollessaan viikkojen ajan piileskelemään punaisia. Kirjeet eivät kulkeneet. Suuri huoli oli ollut kotona Nivalassa olleesta perheestään. Toukokuun lopussa hän oli kirjoittanut jännittyneenä odottavansa Nivalasta tietoa, että vieläkö perhe elää. 
 
Sisällissota ratkesi valkoisen voittaessa. On ymmärrettävää, että heti kun tilanne salli, senaattori Kallio matkusti kotiseudulleen perheensä luo.

Nivalalaiset olivat odottaneet senaattorinsa paluuta ja hänen kantaansa kaoottisessa tilanteessa. Ääriään myöten täynnä olevassa Nivalan kirkossa Kallio piti vaikuttavan puheensa.

Puheen sanoma oli, että sota on nyt sodittu ja on ryhdyttävä rakentamaan yhdessä uutta itsenäisyyttä ja eheää Suomea. Kaikki eivät puheesta pitäneet. Heidän mielestä senaattorin olisi pitänyt tuomita punaisten teot. 

Tuolla rohkealla puheella Kyösti Kallio aloitti pitkän sovintotyönsä, jonka hän tietyllä tavalla sai maaliin vasta vuonna 1937, kun juuri presidentiksi valittuaan hän nimitti Suomeen hallituksen, jossa sisällissodan osapuolet istuivat yhdessä. 

Nivalassa muisteltiin viime lauantaina sadan vuoden takaisia tapahtumia hienossa sovinnonpuheen juhlassa. Kyösti ja Kalervo Kallion museossa käynnin jälkeen oli seppeleenlasku Nivalan kirkon viereisellä hautausmaalla ja sen jälkeen varsinainen juhla Kyösti Kallion koululla. Saimme olla todistamassa harvinaista tilannetta, sillä juhlassa puhuivat sekä presidentti että pääministeri.

Erilaisuuden hyväksymisessä meillä on paljon opittavaa sata vuotta sitten tapahtuneista. Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen on tänään voimakasta. Se korostuu erityisesti sosiaalisessa mediassa. 

Avoimesti omalla nimellään toimivia ihmisiä painostetaan ja uhkaillaan. Häirintä on lisääntynyt ja muuttunut järjestelmälliseksi ja joissakin tapauksissa myös masinoiduksi. Osa häiritsijöistä toimii nimimerkin suojista tai tekaistuilla nimillä. 

Nettiaikana saadaan hetkessä ryöpsähtämään massiivinenkin mustamaalauskampanja, johon puuttuminen on vaikeaa ja oikean tiedon levittäminen liki mahdotonta. Uhrin ja hänen läheisten elämään tämä voi pahimmillaan vaikuttaa erittäin paljon.

Suomalaisen yhteiskunnan pitää huolehtia siitä, että työtään voi tehdä ilman pelkoa kiusanteosta, häirinnästä tai vainoamisesta.
Presidentti Sauli Niinistön sanoin, ”vuoden 1918 opetus on, että kaikkein tärkein tehtävä kansakunnalle on huolehtia omasta eheydestään ja vakaudestaan.”

Erilaisista arvoista ja mielipiteistä huolimatta meidän pitää kyetä elämään sovinnollisesti yhdessä.
Julkaistu Koillissanomissa  8.5.2018

 

Kommentoi kirjoitusta.

Puoluevaltuuston kokouksessa mietittyä

Lauantai 21.4.2018 klo 14:36

”Puolueiden organisaatiorakenne ja sääntöperusteinen toimintatapa rakentuu muuttumattomuuden itsesuojelumekanismille. Toisaalta muuttumattomuuden keskeinen syy on kyvyttömyys löytää ja ottaa käyttöön nykyaikaisia rakenteita ja toimintatapoja.” (Kansanvallan peruskorjaus, Hyssälä-Backman, Sitra)


Maalaisliitto aloittaessa 112 vuotta sitten oli moderni toimija. Yhteiskunta ympärillä on muuttunut, mutta me puolueena olemme vanhan järjestörakenteen vankeja.


Jäsenen näkökulmasta vaikutuskanava ja reitti päätöksiin on pitkä:
paikallisyhdistyksen kokous,
yhdistyksen johtokunta,
kunnallisjärjestön johtokunta,
kunnallisjärjestön yleinen kokous,
piirin työvaliokunta,
piirihallitus,
piirikokous,
puolueen työvaliokunta,
puoluehallitus,
puoluevaltuusto
puoluekokous.
Keskustanaisilla lisäksi
piirin työvaliokunta,
piirihallitus,
piirikokous,
työvaliokunta,
hallitus ja
edustajakokous.

17 porrasta. Unohtuiko minulta jotain?


Puolueiden kyvyttömyyden ja hitaan reagoinnin vuoksi pelitilan ottavat yhdenasianliikkeet, joissa yksittäinen ihminen nostaa esiin itseään kiinnostavan asian. Ympärille kerääntyy somessa verkosto, jossa organisoidusti tuodaan asialle julkisuutta median kautta ja ajetaan asiaa eteenpäin.


Keskustan järjestökoneisto, tämä 2360 jäsenyhdistyksen kokonaisuus ei enää palvele tehokkaasti tulevaisuuden vaikuttamistyötä. Järjestöuudistus ja sääntöuudistus ovat vain laastari tämän hoitamiseksi.


Meidän pitää puhaltaa Keskusta-organisaatio sisarjärjestöineen atomeiksi ja muodostaa uusi rakenne, suora jäsenyys puolueeseen ja nykyistä matalampi organisaatio, joka on notkeampi liikkeissään ja palvelee paremmin jäsentä ja yhteiskuntaa sekä vie eteenpäin hyviä ohjelmia.


Mitä saisimmekaan aikaan, jos tämä upea joukko, innostavine ohjelmineen, rohkenisi uudistaa organisaatiorakennetta.

Kommentoi kirjoitusta.

Sotea leivotaan koko kevät ja alkukesä

Keskiviikko 18.4.2018 klo 7:06

Sotea_leivotaan_Kalevasta

Eduskunnassa paneudutaan kevään ajan mittavaan maakunta- ja sote -pakettiin. Lopultakin tämä jo yli kymmenen vuotta työn alla ollut hanke saatetaan maaliin.


Toki vielä monta opposition pelottelu- ja parjauskampanjaa on edessä ennen kuin mietinnöt ovat täysistuntokäsittelyssä kesäkuussa. Tästä pelottelusta saatiin ensimakua viime viikolla.


Tikun nokassa oli korvausmalli, jonka avulla palvelujen tuottajille määritellään korvaus asiakkailleen tuottamista terveyspalveluista. Pauhu oli ennenaikaista, sillä vasta mallin pohjatyötä ollaan tekemässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.


Pelottelijoilla unohtuu, että nykyiselläänkin kuntien valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Eikä nykyiselläänkään ole rahasäkissä henkilötietoja ja sairaskertomuksia.


Tietosuojasta pitää olla huolissaan, sillä terveystietojen saattaminen vääriin käsiin on rikos ja väärinkäytökset eivät ole kenenkään etu. Eri rekistereissä olevia tietoja voidaan käyttää myös viisaasti kaikkien meidän hyödyksi. Tästäkin säädetään lailla.


Väestön sairastavuuden, iän ja erityiskorvattavien lääkkeiden mukaanotto korvausmallissa on tärkeää. Näin sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat keskukset saavat työstään oikean korvauksen, ei liikaa, eikä liian vähän. Valinnanvapauden ideahan on, että Sote-keskukset, yksityiset tai julkiset palveluntuottajat, eivät valitse asiakkaitaan, vaan kansalaiset valitsevat keskuksen.


Koko kevät ja alkukesä leivotaan eduskunnassa Sotea. Tämän historiallisen ison muutoksen eteneminen on koko yhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen etu. On hyvä, että julkisuudessa lopultakin alkaa päästä ääneen myös se koko ajan kasvava asiantuntijajoukko, joka korostaa uudistuksen olevan kiireellinen ja välttämätön.


Vuosi sitten istuin perustuslakivaliokunnassa käsittelemässä uudistusta ja sen yksityiskohtia. Tuolloin valinnanvapauslaissa nähtiin olevan monia riskitekijöitä ja sen vuoksi hallitus teki uuden esityksen.


Nyt on asiantuntijoita on kuultu, työ on otettu tosissaan ja parannuksia on tehty. Olisi reilua, että oppositiokin tutustuisi juuri tähän hallituksen esitykseen eikä muistelisi vanhaa esitystä.


Olen joskus seurannut leikkivien lasten riemua keväällä lumen alta paljastuneen hiekkalaatikon äärellä. Osa lapsista taputtaa kakkua loruillen ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”. Tähän kaiku toiselta puolen vastaa ”Ei tule hyvä kakku, tulee paha kakku.”

Hyvä kakku tulee opposition vastustuksesta huolimatta.

Julkaistu Kalevassa 18.4.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Onnea 150-vuotias Kuusamo

Tiistai 17.4.2018 klo 23:34

Kunnallishallinto perustettiin Suomeen 1865, jolloin kuntien toiminta erotettiin seurakunnista. Kuusamossa ryhdyttiin toimeen hetimmiten ja itsenäinen kunta perustettiinkin jo kolmen vuoden kuluttua. Asukkaita täällä silloin oli vajaa 6000. Tuohon aikaan meillä syntyi vuodessa noin 170 lasta ja kuoli noin 100 kuntalaista. Jo vuonna 1910 oli rikottu 10 000 asukkaan raja. Väestönkasvua oli tukemassa pitäjään suuntautunut voimakas muuttoliike.


Sotavuodet ja sotien jälkeinen rakentamisen aika oli raskasta aikaa Kuusamossa. Jokainen teki oman osuutensa voimiaan säästämättä. Siitä selvittiin ja Kuusamosta rakentui yksi Suomen tunnetuimmista paikkakunnista.


Suomalaisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat tasaisesti parantuneet 1970-luvun puolivälin jälkeen. 2010-luvulla Suomi on ollut yksi maailman menestyneimmistä yhteiskunnista ja Kuusamo on useissa kansallisissa mittauksissa ollut korkealla.


Osa suomalaisista ja osa kuusamolaisista ei ole hyvistä tuloksista huolimatta päässyt mukaan tähän myönteiseen kehitykseen. Tästä ovat osoituksena muun muassa pidentynyt toimeentulotukiasiakkuus, pysyvät väestöryhmien väliset terveyserot, äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa havaittavat erot, työttömyys, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus ja alueellinen eriytyminen.


Meidän pitää pyrkiä tavoitteeseen, että kaikki Kuusamossa asuvat henkilöt kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevan järjestelmän ja verovaroilla toteutetut palvelut turvallisiksi ja luotettaviksi. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä iästä, elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Tarvitsemme uusia keinoja eriarvoisuuden hillitsemiseksi. Tarvitsemme enemmän tekoja kuin juhlapuheita.


Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja ratkaisujen etsimisessä meillä kuntapäättäjinä on keskeinen rooli. Meidän tehtävämme on mahdollistaa. Kuusamossa on tehty ja edelleen tehdään hyvää työtä lasten ja nuorten hyväksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla. Meillä on omia hyviksi osoittautuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Olemme olleet edelläkävijöitä mm nykyisellään valtakunnalliseksi toiminnaksi levinneen nuorten työpajatoiminnan kehittämisessä.


Olemme nyt tässä kokouksessa tekemässä vahvasti tulevaisuuteen suuntaavaa päätöstä tavoitteena, että meidän nuoret saavat nykyistä paremmin jalansijaa yhteiskunnassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on tutkimusten mukaan syrjäytymisen riskitekijä tuottaen epävarman työmarkkina-aseman. Liian moni nuori pääsee perusopetuksesta puutteellisin jatko-opintotaidoin. Siksi meidän pitää vahvistaa myös lapsen koulupolun alkupäätä. Jo esiopetuksen ja parin ensimmäisen luokan aikana, pienten lasten koulussa, pitää varmistaa, että lapsi saa riittävän hyvän pohjan koulupolun seuraaville vuosille.


Asetamme nyt juhlapäätöksellämme tavoitteeksi, että kaikilla meidän nuorilla on koulutuspaikka tai toisen asteen koulutuksen jälkeinen työpaikka. Tavoite on kunnianhimoinen ja se edellyttää meiltä luovuutta ja uusia toimintatapoja.


Keskustan valtuustoryhmä pitää Kuusamon nuorisotakuu -julistusta erinomaisena tulevaisuuteen katsovana päätöksenä. Uskomme, että juhlavuoden päätös ja julistus kestävät ja tuottavat hedelmää samalla tavoin kuin Kuusamon ympäristöjulistus, joka annettiin valtuuston juhlakokouksessa 25 vuotta sitten.


Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia kuusamolaisia, jo edesmenneitä ja nykyisiä, Kuusamon luottamushenkilöitä, kaupungin viranhaltioita ja toimihenkilöitä sekä Kuusamon ystäviä Kuusamon ja kuusamolaisten eteen tehdystä työstä.

Katsomme luottavaisina tulevaisuuteen.

Ulla Parviainen/Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Kuusamon kaupunginvaltuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa 16.4.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Sananvapauden turvaamisesta

Tiistai 10.4.2018 klo 15:09

Päätoimittajien yhdistys ja yli 80 päätoimittajaa linjasivat tänään, että ”eivät hyväksy suomalaisen yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, jossa kuka tahansa julkisuudessa esiintyvä ja avoimuutta osoittava henkilö voidaan alistaa kiusaamiselle ja mustamaalaukselle ilman keinoja siihen puuttua.”

Samaa mieltä. Osaltani halusin herätellä aiheeseen kirjallisen kysymyksen kautta.

* * *

 

Kirjallinen kysymys sananvapauden turvaamisesta

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

Viime aikoina on yhä enemmän tullut esille tapauksia, joissa journalisteja ja muita avoimesti omalla nimellään toimivia ihmisiä painostetaan ja uhkaillaan. Häirintä on lisääntynyt ja muuttunut järjestelmälliseksi ja joissakin tapauksissa myös masinoiduksi. Osa häiritsijöistä toimii nimimerkin suojista tai tekaistuilla nimillä. Nettiaikana saadaan hetkessä ryöpsähtämään massiivinenkin mustamaalauskampanja, johon puuttuminen on vaikeaa ja oikean tiedon levittäminen liki mahdotonta. Uhrin ja hänen läheisten elämään tämä voi pahimmillaan vaikuttaa erittäin paljon.

 

Suomalaisen yhteiskunnan pitää huolehtia siitä, että työtään voi tehdä ilman pelkoa kiusanteosta, häirinnästä tai vainoamisesta. Pahimmillaan ja jatkuessaan häirintä voi synnyttää itsesensuurin kulttuurin ja siten uhata sananvapautta.  

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Miten toimittajien ja muiden julkisuudessa toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan ja vastaako nykyinen lainsäädäntö niihin uudenlaisiin ongelmiin, joita on ilmennyt?

 

Helsingissä 10.4.2018

 

Ulla Parviainen (Kesk)

Kommentoi kirjoitusta.

Pieniä pyörteitä tietotulvassa

Keskiviikko 4.4.2018 klo 5:09

Ih­mi­nen elää tie­to­tul­vas­sa. Hän sel­viy­tyy kar­si­mal­la mie­les­tään tie­toa, joka on oman kan­nan vas­tais­ta ja pai­not­taa tie­toa, joka tu­kee omaa kä­si­tys­tä asi­as­ta.

Tie­don va­li­koi­va käyt­tö nä­kyy eri­tyi­sen vah­vas­ti edus­kun­nan ky­se­ly­tun­neil­la. Yk­si sään­nöl­li­ses­ti pul­pah­ta­va väi­te on, et­tä hal­li­tus omil­la te­oil­laan li­sää suo­ma­lais­ten tu­lo­e­ro­ja ja eri­ar­vois­taa suo­ma­lai­sia.

Op­po­si­tio käyt­tää sir­pa­le­tie­toa to­dis­taak­seen hal­li­tuk­sen epä­on­nis­tu­mi­sia ja tä­hän hal­li­tuk­sen mi­nis­te­ri vas­taa ker­to­mal­la la­ve­as­ti hal­li­tuk­sen hy­vis­tä te­ois­ta. To­tuut­ta ei ole kuu­li­jan help­po löy­tää, sil­lä tie­toa löy­tyy puo­les­ta ja vas­taan.

SIipilän hal­li­tus omas­sa oh­jel­mas­saan on läh­te­nyt sii­tä, et­tä työl­li­syy­den vah­vis­ta­mi­nen on pa­ras kei­no tor­jua köy­hyyt­tä, eri­ar­voi­suut­ta ja syr­jäy­ty­mis­tä. Jo­tain on­nis­tu­mi­sis­ta ker­too se, et­tä työs­sä­käy­vien osuus työ­i­käi­sis­tä on ylit­tä­nyt 71 pro­sent­tia en­sim­mäis­tä ker­taa lä­hes 30 vuo­teen. Työ­paik­ka on edel­leen pa­ras kei­no syr­jäy­ty­mis­tä vas­taan.

Vaik­ka OECD:n ra­por­tin mu­kaan Suo­mes­sa on Eu­roo­pan uni­o­nin pie­nin köy­hyys­ris­ki ja tu­lo­e­rom­me ovat pie­net, sil­ti osa suo­ma­lai­sis­ta ei pysy mu­ka­na yh­teis­kun­nas­sa.

Yksi eri­tyis­toi­mia tar­vit­se­va ryh­mä ovat työt­tö­mät, joil­ta puut­tuu ko­ko­naan toi­sen as­teen tut­kin­to. Suo­mes­sa vail­la toi­sen as­teen tut­kin­toa on yli 600 000 työ­i­käis­tä. Tä­män ryh­män työl­li­syy­sas­te on vain 43%. Hei­dän koh­dal­laan ky­sees­sä ovat niin pit­kä­kes­toi­set eri­ar­vois­tu­misp­ro­ses­sit, et­tä vai­ku­tus on syn­ty­nyt mo­nien hal­li­tus­ten ai­ka­na.

Ra­pi­at vuo­si sit­ten pää­mi­nis­te­ri aset­ti pro­fes­so­ri Juho Saa­ren ve­tä­mään työ­ryh­mää, jon­ka teh­tä­vä oli löy­tää kei­no­ja joil­la var­mis­te­taan kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le edel­ly­tyk­set pär­jää­mi­sel­le ja osal­lis­tu­mi­sel­le yh­teis­kun­nas­sa. Sain edus­taa omaa ryh­mää­ni ti­lai­suu­des­sa, jos­sa ra­por­tin tu­lok­set esi­tel­tiin kan­sa­ne­dus­ta­jil­le.

RAaportista yh­teen­ve­to­na voi to­de­ta, et­tä jul­ki­sen val­lan vas­tuul­la ole­via toi­mia pi­tää uu­dis­taa, jot­ta kan­sa­lai­nen ky­ke­ni­si omaan vas­tuu­seen, aloit­teel­li­suu­teen ja riip­pu­mat­to­muu­teen. Tyy­ty­väi­se­nä voi to­de­ta, et­tä tä­mä­hän on al­ki­o­lai­sen aat­teen pe­rus­ta­na ole­vaa "it­sen­sä­aut­ta­mis­ky­vyn vah­vis­ta­mis­ta".

Nyt on ryh­dyt­tä­vä työ­hön Juho Saa­ren ra­por­tin lin­jaus­ten mu­kai­ses­ti. Osa eh­do­tuk­sis­ta on mit­ta­luo­kal­taan niin suu­ria, et­tä ne ovat hal­li­tu­soh­jel­ma­ky­sy­myk­siä, osa eh­do­tuk­sis­ta on jo me­neil­lään Si­pi­län hal­li­tuk­sen päät­tä­mi­nä ke­hit­tä­mis­toi­mi­na.

Kansainvälisessä ver­tai­lus­sa Suo­mi on ta­sai­sen tu­lon­ja­on maa ja vah­va hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­ta. Suo­mi on pääs­syt täl­lä hal­li­tus­kau­del­la jäl­leen kas­vun ural­le. Tu­le­vil­la pää­tök­sil­lä on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, et­tä kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat pää­se­vät osal­li­sek­si täs­tä hy­väs­tä.

Suo­mi on mo­nil­la mit­ta­reil­la myös maa­il­man pa­ras maa asuk­kail­leen. Vii­mek­si Suo­mi ju­lis­tet­tiin maa­il­man on­nel­li­sim­mak­si maak­si YK:n jul­kai­se­mas­sa The World Hap­pi­ness Re­port –tut­ki­muk­ses­sa. Sa­moi­hin ai­koi­hin tuli tie­to, et­tä kuu­sa­mo­lai­set ovat Suo­men nel­jän­nek­si tyy­ty­väi­sim­mät.

Nämä kak­si vii­meis­tä mai­nit­se­maa­ni tie­to­tul­van tie­don­jy­väs­tä ovat mi­nul­le ar­vok­kai­ta, sil­lä ne tu­ke­vat mi­nun omaa kä­si­tys­tä­ni yh­teis­kun­nan ti­las­ta.

Julkaistu 3.4. Koillissanomat -lehdessä

Kommentoi kirjoitusta.

Suomessa on osaavat opettajat ja tasa-arvoiset mahdollisuudet

Keskiviikko 28.2.2018 klo 18:45

Arvoisa puhemies,

Peruskoulun tarina alkoi Lapista ja Koillismaalta seitsemänkymmentäluvun alkupuolella. Sain silloin mahdollisuuden ja oikeuden olla ensimmäisten peruskoulua käyneiden lasten joukossa neljänneltä luokalta alkaen. Parikymmentä vuotta myöhemmin palasin peruskouluun opettajana. Koulu oli erilainen kuin lapsuuteni koulu. Erilainen oli ympäröivä yhteiskuntakin. Koulu on elänyt mukana yhteiskunnan muutoksessa, mutta arvokkaimmat periaatteet ovat edelleen samat.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi maailman tasa-arvoisimmista. Peruskoulu on onnistunut tasoittamaan eroja lasten lähtökohdissa. Koulujemme väliset erot ovat kansainvälisissä vertailuissa pieniä eikä meillä ole tasoryhmiä.

Lapsen tausta ei vaikuta siihen, millaista opetusta hän voi saada. Lapsille ja nuorille, joilla on vaikeuksia oppimisessa ja koulunkäynnissä, annetaan lisätukea.

Maailman parhaasta koulutuksesta ansaitsevat kiitoksen korkeakoulutetut opettajat, koulutuksen ja kasvatuksen ammattilaiset. Opettajat suhtautuvat tehtäväänsä sydämellään sitoutuen. He ovat innokkaita, innovatiivisia ja valmiita kehittämään itseään ja koulua sekä suomalaista koulutusjärjestelmää entistä paremmaksi ja ajassa eläväksi. Sen sijaan välikysymyksessä puhutaan ”väsyneistä opettajista, jotka yrittävät antaa laadukasta opetusta”. Minusta tämä on oppositiolta ikävä tulkinta maailman parhaista opettajistamme. 


Arvoisa puhemies,

Turvallisen ja tasa-arvoisen koulutuksen perusta luodaan opinpolun alussa. Olemme keskustassa nimenneet ensimmäiset opinvuodet, esiopetuksen ja kaksi ensimmäistä luokkaa, pienten lasten kouluksi. Siellä on varmistettava lapsen sosiaalisten taitojen, oppimisvalmiuksien ja tärkeiden aineiden, kuten matematiikan ja äidinkielen perusta. Riittävän osaamisen saavuttaminen tapahtuu yksilöllisessä tahdissa, joten luokalta toiselle siirtymisen ja lisätuen saannin pitää olla lapsen tarpeista lähtevää. Tarvittaessa pienten lasten koulu joustaa ajallisesti. Lapselle on annettava aikaa oppia.

Kodin ja koulun pitää olla vuorovaikutuksessa lasta tukien ja lapsen parhaaksi. Kun panostamme koulupolun ensimmäisiin vuosiin, lapsi saa parhaan lähtökohdan elinikäisen oppimisen polulle.

Lähikoulun on oltava aina paras koulu lapselle. Keskusta ei hyväksy koulujen eriytymistä. Peruskoulut, lukiot ja muut oppilaitokset eivät saa jakautua hyviin ja huonoihin. Merkkejä eriytymiskehityksestä on valitettavasti jo näkyvissä.

Eriytymistä on keskustan mielestä estettävä esimerkiksi ohjaamalla lisärahoitusta niihin kouluihin, joiden alueilla on erityisiä haasteita kuten korkeaa työttömyyttä tai matala koulutustaso.

Tasa-arvon periaatteeseen kuuluu myös koulutuksen maksuttomuus. Olemme huolissamme toisen asteen opiskelijoiden kasvaneista opiskelukustannuksista. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto ja tukijärjestelmien on mahdollistettava tämä.

Arvoisa puhemies,

Keskusta on esittänyt korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimista. Korkeakoulutuksen tulee olla jatkossakin jokaisen nuoren saavutettavissa perhetaustasta, sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta. Vain siten voimme pysyä jatkossakin maana, jossa koulutuksen periytymistä kyetään murtamaan ja jokainen ihminen voi hyödyntää osaamistaan ja taitojaan itsensä ja muiden hyväksi.

OECD:n mukaan Suomessa on pystytty puuttumaan matalan koulutustason periytyvyyteen.

Kansainvälisesti verrattuna suomalaisella nuorella on korkea todennäköisyys suorittaa korkeakoulututkinto, vaikka hänen vanhemmillaan sitä ei olisi. Harvassa kehittyneessä maassa pystytään samaan. Tästä hyvästä saavutuksesta on pidettävä jatkossakin kiinni. 

Arvoisa puhemies,

Me voimme olla ylpeitä koulutusjärjestelmästämme. Koulutuksen tasa-arvosta, saavutettavuudesta, maksuttomuudesta ja jokaisen mahdollisuudesta edetä opinnoissaan vaikka tohtoriksi saakka, on pidettävä kiinni. Oppimisen ja sivistymisen halua on pystyttävä toteuttamaan opinpolun alkupäästä lähtien koko elämän ajan. Meillä täällä Suomessa on tähän erinomaiset mahdollisuudet. Oppimisen ilosta Keskusta haluaa pitää kiinni myös tulevaisuudessa.

Keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 28.2.2018

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ryhmäpuheenvuoro, välikysymys, koulutus,

Esimerkin voimalla liikkeelle

Tiistai 27.2.2018

Viime lauantai oli meille penkkiurheilijoille mieleenpainuva päivä. Olympialaisten toiseksi viimeisenä päivänä oli 50 kilometrin hiihto. Iivo Niskasen sai kultaa täysin ylivoimaisen hiihdon päätteeksi. 

Radiosta kuunnellen ei saanut aivan tolkkua siitä, mitä olympialadulla todella tapahtui, mutta kultaa tuli ja kyyneleet silmiin nostattanut Porilaisten marssi. Kultamitali on upea saavutus. Edellinen suomalainen 50 kilometrin olympiavoittaja olikin lähes kuuden vuosikymmenen takaa. Iivo näytti maailmalle miten suomalainen osaa hiihtää. 

Samaisena lauantaina meidän ikioma idolimme Enni Rukajärvi tapasi fanejaan Rukan kylän lavalla olympialaisten pronssinen mitali kaulassaan. Tilaisuuden jälkeen moni lapsi sai kimmokkeen palata rinteeseen hiomaan omia taitojaan. 

Aivan samoin kävi hiihtokansalle. Some kertoi kuvin ja sanoin, että Iivon hiihdon innoittamana monet pikku-Iivot ja isommatkin ryntäsivät ladulle sivakoimaan kukin omalla tyylillään. 

Viime viikolla uutisoitiin, että suurimpien kaupunkien lapset ovat kömpelömpiä kuin maakunnissa kasvaneet. Pääkaupunkiseudun päiväkoti-ikäiset jäävät motorisissa taidoissa jälkeen Keski-Suomen ikätovereistaan. 

Tiedetään, että pääkaupunkiseudulla asuvat lapset harrastavat ja osallistuvat ohjattuun liikuntaan enemmän kuin ikätoverinsa muualla maassa. Ohjattu liikkuminen saattaa kuitenkin olla hyvin lajisidonnaista ja yksipuolista. Kun vertaillaan lasten liikkumista yhdessä perheen kanssa, on se metropolialueella vähäisempää kuin Keski-Suomessa.

Tutkijat ovat huomanneet pari erottavaa tekijää: pääkaupunkiseudun lapset eivät pääse liikkumaan metsään ja päiväkotien pihat ovat pieniä rajoittaen liikkumista. Näiden syiden lisäksi vanhemmat joutuvat turvallisuuden vuoksi rajoittamaan ja kieltämään lasten vapaa-ajan liikkumista. 

Onneksi meillä on tilaa liikkua ja metsääkin löytyy jokaisen koulun ja päiväkodin läheltä. Kaiholla muistelen Lapinväylän päiväkodin jokaviikkoista metsäpäivää. Siitä päivästä päiväkotilaisella oli paljon mukavaa kerrottavaa. Metsä on mitä mainioin motorisen harjoittelun paikka ja mitä parhain oppimisympäristö.

Sipilän hallituksen kärkihake Tunti liikuntaa koulupäivään on hyvä askel oikeaan suuntaaan, mutta tunti ei riitä lapsen liikuntatarpeeseen. Myös vapaa-ajalla pitää saada liikkua monipuolisesti.

Liikunnalla on terveyden lisäksi monia muita myönteisiä vaikutuksia. Tutkijat ovat raportoineet myönteisistä liikunnan vaikutuksista oppimiseen. Erityisesti muistissani on liikunnan yhteys parempiin matematiikan oppimistuloksiin. 

Liikunta vaikuttaa oppimiseen monen tekijän kautta. Se vaikuttaa myönteisesti lasten käyttäytymiseen, muistiin, joustavuuteen ja tarkkaavaisuuteen. Liikuntaharrastukset seuroissa tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. 

Toivon, että Ennin, Kristan ja Iivon esimerkit kantavat pitkälle lisäten lasten intoa liikkumiseen. Kun siihen lisänä on omien vanhempien antama liikunnallinen esimerkki, niin lasten liikunnallinen elämäntapa on totta.

Kolumni on julkaistu Koillissanomissa 27.2.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Vapaaehtoinen kotiseutuvero käyttöön

Tiistai 16.1.2018 klo 13:00

Tulevaisuuden kunta -hankkeessa on laadittu ja tänään julkistettu selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Selvityksessä todetaan suomalaisten arjen monipaikkaistuminen ja tarve käyttää palveluja sekä osallistua ja vaikuttaa monella eri paikkakunnalla työn, perhesuhteiden ja vapaa-ajanasumisen vuoksi. 

Jatkossa on syytä puhua kaksoiskuntalaisuuden sijaan monipaikkaisuudesta. Monipaikkaisuus on otettava palveluja suunniteltaessa, lainsäädännön valmistelussa ja tulevaisuustyössä nykyistä paremmin huomioon.

Kuntien pitää hakea lisää elinvoimaa ja osallistaa kaikki kunnan alueen omakseen kokevat kunnassa oleskelevat ja palveluja käyttävät henkilöt kunnan toimintaan. E-kuntalaisuus voi olla yksi keino ottaa huomioon kunnan alueella oleskelevat muut kuin kunnan asukkaat.

Julkistettu selvitys sisältää mielenkiintoisen kotiseutuveroesimerkin Japanista. Japanissa on kymmenen vuotta toiminut ja koko ajan laajeneva kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen käytäntö, jossa kansalaiset voivat vapaaehtoisuuteen perustuen suunnata verotuksen kautta lahjoituksen itse osoittamalleen kunnalle asuinkuntansa ulkopuolelle. Vastineeksi lahjoittajat saavat vastineeksi palveluja kunnalta. Järjestelmä toimii verovähennysperiaatteen mukaisesti, kuten meillä kotitalousvähennys.

Kotiseutuvero on mainio ja helposti käyttöönotettava sosiaalinen innovaatio, jolla lisätään kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnan ja alueiden kehitykseen. Tällä vapaehtoisella verolla Suomessakin voitaisiin lisätä harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa. 

Kommentoi kirjoitusta.

Kannettava puhelin ja lentokupla 

Tiistai 14.11.2017

Neljäkymmentäviisi vuotta sitten meidän neljäsluokkalaisten tehtäväksi tuli kuvitella miltä Suomi näyttää satavuotiaana ja kirjoittaa siitä aine. Vain kolme vuotta aikaisemmin ihminen oli käynyt kävelemässä kuussa ja vuosi aikaisemmin me koululaiset olimme siirtyneet mustekynästä kuivamustekynään. 
Lapsikin sen ymmärsi, että tekninen kehitys oli nopeaa. Kirjoitin aineeseen huiman kehityskulun. Kun Suomi on satavuotias, niin jokaisella meillä olisi liikkuessamme mukana puhelin. Lapsen mielessä en osannut ratkaista mitä tekisin sille valtavan pitkälle johdolle, jota pitäisi kuljettaa mukana. Toinen mielikuvituksen tuote oli lentokupla, kuulennolta tuttu laskeutumiskapseli, johon vain istuisin ja sanoisin mihin pitää lentää. 
Äitini muistutti kirjoituksestani kaksikymmentä vuotta myöhemmin, jolloin opiskelijana sain käyttööni Ericssonin Hotlinen puhelimen, tuon langattoman neljäkiloa painava puhelimen. Koululaisen mielikuvitus ei ollut riittänyt ymmärtämään, että puheääni voisi kulkea langattomasti maailman ääriin ja puhelin olisi käytössä jo niinkin pian. Nyt puhelin painaa sata grammaa ja mahtuu taskuun.
Mitä kuuluu lentokuplalle? Hallituksen kärkihankkeen mukaan Suomi on digitalisoitunut yhteiskunta ja edelläkävijämaa uusien, maailmanlaajuisesti syntyvien teknologisten ratkaisujen käyttöönotossa ja soveltamisessa. 
Vision mukaan vuonna  2025 Suomessa  on  maailman  kärkitasoa  olevaa  älykästä ja  automatisoitua liikennettä, jolloin maalla,  merellä  ja  ilmassa  toimivat  liikkumisrobotit  ovat  arkipäivää. Digitalisaation  avulla  ratkaistaan  monia  liikenteen  haasteita  niin  kaupungeissa  kuin  haja-asutusalueillakin. 
Eduskunta on jo hyväksynyt digitalisaatiota edistävän liikennepalvelulain ensimmäisen vaiheen. Hallituskauden aikana valmistellaan myös toimenpideohjelma satelliittinavigoinnin tehokkaalle hyödyntämiselle. Ohjelman avulla hallitus haluaa turvata automaattisen liikenteen vaatimat satelliittijärjestelmät. 
Suomen edistyksellisyys on huomattu myös maailmalla. Liikenne- ja viestintäministeriö sai vastikään merkittävän tunnustuksen, ITS Hall of Fame -palkinnon ansioistaan älyliikenteen, edistyksellisen liikennepolitiikan ja lainsäädännön edistäjänä.
Automaattiliikenteessä tarvitaan tarkkaa navigointia. Pohjois-Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien alueellisiin haasteisiin on tulossa helpotusta, sillä EU:n komissio on vastikään päättänyt rakentaa uuden EGNOS-järjestelmän maa-aseman Kuusamoon.
Posti kuljettaa jo nyt paketteja robottikopterilla kaupunkiympäristössä ja robottiautot ja -bussit alkavat näkyä yhä useammin katukuvassa. Nyt robottibussi on huristellut jo Tampereella ja Helsingissä.
Sekin, että auto lentää on jo totta. Japanilaiset ovat ottaneet tavoitteekseen, että vuoden 2020 kesäolympialaisissa Tokiossa nähdään lentävä kolmipyöräinen, 100 kilometrin nopeudella lentelevä auto, the SkyDrive. 
Meistä päättäjistä on kiinni se kuinka ennakkoluulottomasti suhtaudumme liikenteen kehittämiseen ja kuinka innostuneesti suhtaudumme yleensäkin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. 
Jos emme kynsin hapain haraa vastaan, vaan edistämme kehitystä, auton lentäminen robotin ohjaamana on ihan kohta mahdollista Koillismaallakin. Lapsuuteni haave lentokuplasta on toteutumassa. 
Julkaistu Koillissanomissa 14.11.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Erityisen koulutustehtävän lukiot valittu - Kuusamo ei vieläkään päässyt mukaan

Perjantai 27.10.2017 klo 17:51

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään päättänyt erityisen tehtävän lukioista.
Kaikkiaan 64 koulutuksen järjestäjää haki erityisiä koulutustehtäviä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteutti erityisen koulutustehtävän hakemuksista arvioinnin Opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä.  
Olen pettynyt siihen, että Kuusamon lukio ei vieläkään saanut erityisen tehtävän lukion statusta. 
Arvioinnissa ei ole huomioitu Kuusamon lukion syksystä 1995 alkaen jatkunutta pitkäjänteistä toimintaa Rukan alppikoulun lukiona eikä yksilölajien erityisiä harjoitteluolosuhteita. Rukan alppikoulu on osa Suomen virallista alppi- ja freestylehiihdon valmennusjärjestelmää, jossa mahdollistetaan nuorille ympärivuotinen valmentautuminen. 
Karvin arviossa huomiotta jäi myös Kuusamon lukion vahva yhteistyö Ski Sport Finlandin ja Suomen Olympiakomitean kanssa. 
Kuusamon lukion urheilijat joutuvat päätöksen jälkeen edelleenkin käyttämään lukio-opintoihinsa neljä lukuvuotta, sillä valtakunnallinen tuntijako ei jousta riittävästi. 
Uskon, että Kuusamon lukiolla tulee päätöksestä huolimatta olemaan jatkossakin vahva rooli kansainvälisesti menestyvien urheilijoiden opinahjona.

Kommentoi kirjoitusta.

Nuorten arkea ja osallistumista parannetaan

Torstai 12.10.2017 klo 15:04

Valtioneuvosto linjasi tänään 12.10. periaatepäätöksessään valtakunnallisen nuorisotyön- ja -politiikan ohjelman.

Ohjelmassa linjataan viisi keskeistä tavoitetta, jotka liittyvät niin harrastuksiin, työllistymiseen, asumiseen ja myös osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen.

- Pidän tätä ohjelmaa erittäin hyvänä kokonaisuutena. Erityisen iloinen olen siitä, että nuorisopolitiikkaa käsitellään poikkihallinnollisesti

Ohjelman toteutuksessa ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi kuusi muuta ministeriötä.

- Tavoitteena on juurruttaa nuorisopoliittinen ajattelu luontevaksi osaksi eri hallinnonalojen perustoimintaa. Se on oivallinen toimintamalli myös kunnissa ja tulevissa maakunnissa tapahtuvalle nuorisotyölle.

Ohjelma kattaa alle 29-vuotiaat nuoret, mutta erityinen painopiste kohdistetaan 12 - 25 -vuotiaisiin nuoriin.

Linkki valtioneuvoksen päätökseen

http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805648d1

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuoriso, nuorisopolitiikka, opetus- ja kulttuuriministeriö

Vieraslistat syynissä

Tiistai 10.10.2017 klo 5:48

Eduskuntatalossa vierailevat ovat nyt toimittajien erityisen mielenkiinnon kohteena. Menossa on kiista vierailijatietojen luovuttamisesta. Viimeinen käänne vieraslistakiistassa taitaa olla se, kun päätoimittajien yhdistys ja joukko median edustajia ovat kannelleet eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan vierailijatietojen tietopyyntöjen käsittelystä.

Taustaksi kerron, että vieraista toimitetaan sisääntulo-ovelle turvatarkastukseen vieraan nimi ja sisääntuloaika. Tiedot on aikoinaan päätetty säilyttää mahdollisia poliisin tarpeita varten. En tiedä, onko tietoja koskaan siihen käyttöön tarvittu. Nyt niin valppaat vallan vahtikoirat eli toimittajat halusivat vierailijatiedot itselleen, mutta eduskunta ei niitä luovuttanut.

Sen jälkeen, kun oikeus linjasi, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontamerkinnät ovat julkisuuslain tarkoittamia luetteloita, eduskunnassa on päätetty tuhota listat päivittäin.

Eräät edustajat ovat jo ehtineet kuvailla vieraitaan julkisuudessa. Heidän listoiltaan löytyy yrittäjiä, erilaisia luottamushenkilöitä, järjestöjen edustajia, toimittajia, kuvaajia, perheenjäseniä, mutta myös perheväkivallan uhri, omassa maassaan vainon kohteeksi joutunut henkilö, työnantajan mielivallan kokenut työntekijä, lastensuojelun asiakas ja mielenterveysongelmaansa apua etsivä henkilö. Osalle näistä vierailijoista saattaa olla ikävää, jos vierailusta tulee julkinen. Jos vieras tulee tapaamaan tällaisessa arkaluonteisessa, henkilökohtaisessa asiassa, niin onko asialle tai ihmiselle hyväksi, että hänen vierailunsa on julkinen?

Listakohun pyörteissä olen hykerrellyt ajatuksissani mitä seuraisi, jos luettelot pitkän jappasun jälkeen tulevat julkisiksi. Siinä se saattaa toimittajille tulla työmaa, jos taloon tuleekin Ritva Virtanen, joita löytyy Suomesta yli 100 tai vaikkapa Jouni Määttä Kuusamosta. Muistissa on Koillissanomien juttu Jouni Määtistä. Yhteen kuvaan oli löytynyt pelkästään kuusamolaisia nimikaimoja melkoinen katras.

Jatkossa ei enää varmaan riittäisi vieraasta pelkkä nimi ja kellonaika, vaan hänet pitäisi yksilöidä. Olisi nimittäin kohtuutonta, että kaikki vieraan nimikaimat joutuisivat toimittajien syynin kohteeksi. Jos rekisteriin kirjattaisiin nimen lisäksi vain vieraan taustayhteisö, niin jotakin varmaan kiinnostaa, onko talossa käynyt sittenkin kaksoisagentti. Saattaisihan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaupungin asioiden ohella puhua vaikkapa kotitarvekalastajan huolista.

Edustajan työ on mitä suurimassa määrin julkista ja työpaikkani kiinnostaa. Minulla ei ole mitään syytä pimittää tietoja siitä ketä eduskunnassa tapaan. Toivon, että kansliatoimikunta löytää kaikkia tyydyttävän ratkaisua asiaan, jossa tasapainoillaan yksilönsuojan ja julkisuuslain kanssa.

Vieraani kannattaa kuitenkin olla tietoinen, että tapaamisemme jälkeen seuraava soittaja ei olekaan naapuri, jota kiinnostaa miltä pyöröhallin lattiassa olevat Vuotungin liippatehtaalta toimitetut kivet näyttivät, vaan puhelimessa onkin valpas toimittaja, joka tivaa eduskuntavierailun perimmäistä tarkoitusta.

Avoin yhteiskunta muuttuu yhä enemmän valvonnan ja kontrollin yhteiskunnaksi.

Julkaistu Koillissanomissa 10.10.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Ruokavaltuutettu valvomaan ruokaketjua

Tiistai 3.10.2017 klo 8:19

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on asettanut työryhmän valmistelemaan ruokamarkkinoiden oikeudenmukaisuutta.



Ruokaketjun tasapuolisempaa jakoa valvoisi vuoden 2019 alusta uusi virkahenkilö, josta on valmistelussa käytetty työnimeä ”ruoka-asiamies”. Virka on hyvä ja tarpeellinen, ja keskeistä on määritellä tehtävä ja toimivaltuus tarkasti.

Valtion hallinnossa tulee edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä. Erityisesti uusien virkanimikkeiden osalta pitää olla tarkka, jotta kielemme uudistuu tasa-arvoisempaan suuntaan. 

 

Kannustan ministeri Leppää muuttamaan ruoka-asiamiehen viran nimen sukupuolineutraaliin suuntaan ruokavaltuutetun viraksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kasvu kuuluu kaikille

Perjantai 8.9.2017 klo 4:17

Kesä on kääntymässä kiireiseksi syksyksi. Syyskausi vilkastui heti, kun saatiin  valtiovarainministeriltä vuoden 2018 budjettiesitys. Eduskuntakauden ensimmäinen puolikas on viety eteenpäin Suomen selviytymissuunnitelmaa, jonka vuoksi Suomen tilanne on paljon parempi kuin reilu kaksi vuotta sitten. Talous kasvaa euroaluetta nopeammin ja työllisyys paranee.
Tulevana vuonna otetaan velkaa pitkästä aikaa vähemmän kuin edellisenä. Kun hallitusohjelmaa viedään edelleen määrätietoisesti eteenpäin, niin laskujen mukaan yhteiskunnan velaksi eläminen loppuu hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti vuonna 2021. 
Olemme toisenlaisten haasteiden edessä kuin kaksi vuotta sitten. Nyt ei löydy riittävän osaavaa työvoimaa sinne missä työtä on tarjolla. Tärkeätä on myös tästä eteenpäin työllisyyden parantaminen. Sovitut tuloveronalennukset osaltaan ylläpitävät työllisyyttä ja ihmisten ostovoimaa.
Ryhmämme tavoitteiden mukaisesti nuorten työttömyyteen puututaan nyt uudella otteella.
Pienituloiset perheet saivat poikkeuksellisen paljon huomiota. Hallitus esittää korotusta pienimpiin vanhempainpäivärahoihin, lapsilisään yksinhuoltajakorotusta ja alennusta etenkin pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuihin. Lisäksi lähes 7 000 perhettä vapautuu päivähoitomaksuista kokonaan. 
Opintotukeen tehdään huoltajakorotus, joka helpottaa etenkin pienituloisimpien opiskelevien perheiden tilannetta. Heikentyneet Pisa-tuloksetkin on huomioitu. Nyt satsataan koulutuksen laatuun. Budjetissa on peruskoulun tasa-arvoraha ja rahaa opettajien täydennyskoulutukseen.
Budjettiriihessä sovittiin myös perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta. Valmistelu  tehdään tiukalla aikataululla. Ministeriryhmän pitää tuoda oma esityksensä tämän vuoden loppuun mennessä. Uudistus tulee valmistella lapsi- ja perhelähtöisesti. Perhevapaauudistuksen on mahdollistettava perheille erilaiset elämäntilanteet huomioivat valinnat, siksi kotihoidontuesta on myös tulevaisuudessa pidettävä kiinni.
Budjetissa pystyttiin pienestä liikkumavarasta huolimatta kohentamaan kaikkein pienituloisempien tilannetta. Takuueläke on luotu aikanaan Keskustan aloitteesta. Halusimme siihen tasokorotusta.  Keväällä jo päätetty korotus saatiin nyt riihessä lähes kaksinkertaistettua. Nuorten kuntoutusrahaa, ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää ja eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan. Korotukset ovat pieniä, mutta ihan varmasti tarpeellisia. 
Kähinää on ollut solidaarisuusveron ympärillä. On oikeudenmukaista, että suurituloisimpien tuloveroista maksettavan solidaarisuusveron perimistä jatketaan. 
Budjettitaistelu on nyt käyty. Tyytyväinen olen, että kuljetustukitaistelu voitettiin ja hallitus päätti jatkaa alueellista kuljetustukea kaksi seuraavaa vuotta.   
Koko maan ja jokaisen suomalaisen on päästävä osalliseksi Suomen noususta.  
Kirjoitus on julkaistu Koillissanomat lehdessä 5.9.2917

Kommentoi kirjoitusta.

Tekemättömien tehtävien lista

Tiistai 1.8.2017

Viimeinen eduskunnan istuntokuukausi oli hengästyttävä tiivis. Omissa valiokunnissani oli käsittelyssä kaksi suurta lainsäädäntöpakettia: Sote-maakuntalait ja ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö. Istuntotauko tuli tarpeeseen ja se alkoi univelkojen paikkaamisella.
Heinäkuun istuntovapaaviikoille minulla on ollut tekemättömien tehtävien lista. Jo vuosia mielessä on ollut Julma-Ölkyn vaellusreitti. Niin sitten sain lopultakin houkuteltua kaverin päiväretkelle. Emme olleet Ölkyssä kahdestaan. Auton paikoitustila oli hakemisessa. Kanjonin kiertäminen vei aikaa viisi tuntia. Kävelin edestakaisin myös riippusillan ja upeat, osittain vielä teon alla olleet kivirappuset, vaikka väsytti. Ölökyn ähkäsy on nimensä väärti. 
Erämaa-Kuusamon mökkiläisenä olin muutamien päivien ja yhden yön ajan. Mökithän ovat tunnettuja työleirejä, joten minullakin oli halkosavottaa ja pihan raivaamista. Tiettömän taipaleen takana olevan mökin liinavaatehuolto teetti usean reissun kirkolle. Polkukävelyn mausteena oli rupikonna, joka odotti minua joka reissulla suurin piirtein samoilla paikoilla. Se ihmetteli yllättävää häiriötä ja minä sitä. 
Rästitöihin kuului myös järjestelytyöt kotitalossa. Jo edesmenneiden vanhempieni jälkeen talo on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle, joten paljon siivous- ja lajittelutyötä on tehtävänä. Urakka jatkuu.
Toukokuussa kävin työmatkalla Koreassa. Siellä tapaamani suomalainen on nyt tuonut yli 40 henkilön ryhmän juoksemaan Suomeen. Yksi osa Suomi Napapiiri Ultramaratonista juostiin viikonloppuna Karhunkierroksella.  
Pienellä Karhunkierroksella sain nyt vastavuoroisesti emännöidä maratoonariporukan heikompikuntoista osaa, jonka kunto olisi riittänyt maratonin juoksemiseen ihan helposti. Päivän aikana tuli selväksi, että tässä meillä olisi yksi kehitettävä matkailutuote.
Halosen uuni on ollut minulla kohteiden listalla vuosituhannen alusta. Tuskin olen ollut ainoa kuusamolainen, jolle tämä yksi Suomen merkittävin luonnonluola on käymätön paikka. Hiki virtasi, kun romusin Halosenvaaran rinnettä. Sieltä luola lopulta löytyi. Kannatti käydä. 
Istuntotauon lomaosuus päättyy mukavissa merkeissä. Kuluvalla viikolla saan olla mukana Valma Lämsän Suomi100 -tapahtumasarjaan kuuluvan Jyrkäkosken liippatehdasmiljöötä ja rajan taakse jääneitä kohteita valottavan Aikamatka -näyttelyn avauksessa.
Pääsen aloittamaan elokuuksi sovitun kansanedustajat päiväkodeissa -vierailut muista edustajista poiketen pari viikkoa etuajassa jo ensi viikolla. Viimeiset vierailut teen sitten kuun lopulla. 
Päiväkotivierailu on eduskunnan ohjelmaa Suomen itsenäisyyden juhlavuonna, jonka teemana on Yhdessä. Tarkoituksena on tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan lapsia. Samalla saan päivittää tietoni varhaiskasvatuksen arjesta iloineen ja suruineen.
Siinä meni tämä kesätauko ja Jäniksen vuosi on yhä näkemättä. Tekemättömien tehtävien lista lyheni alkupäästä, mutta samalla piteni loppupäästä.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Koillissanomissa 1.8.2017

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »