Koillissanomat joulukuu 2006


Matkalla Kiinassa

Sain marraskuussa viettää ikimuistoisen viikon maaherra Eino Siuruaisen delegaatiossa Kiinassa. Tämän virallisen matkan tarkoituksena oli syventää Oulun läänin ja Hainanin maakunnan sekä Kuusamon ja Sanyan kaupunkien välistä ystävyyttä.

 

Sanya on reilun puolen miljoonan asukkaan kaupunki Hainanin saaren eteläosassa. Kaupungin rantabulevardille on rakennettu toinen toistaan hienompia loma-asuntoja. Näitä markkinoidaan myös ulkomaalaisille. Hotellien ja Etelä-Kiinan meren valkohiekkaisen rannan väliin on tehty upeat puistot uima-altaineen ja vesiputouksineen. Kaikki mitä on rakennettu on tehty aivan viimeisen päälle ja hyvällä maulla.

 

Lomailijan viihtyvyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Samaan aikaan kun on rakennettu korkeatasoisia hotelleja, on rakennettu käyntikohteiksi lukuisa määrä museoita, näyttelyitä ja muita kiinnostavia rakennelmia.

 

Näihin tutustuimme lauantaina ja sunnuntaina. Kaikissa kohteissa oli sama konsepti: näyttelykierros johtaa myymälään, jonka tarjonnasta on hyvin vaikea kieltäytyä.

 

Maanantai-aamupäivä oli varattu Kuusamon ja Sanyan kaupunkien välisille neuvotteluille. Kokous pidettiin hotellin kokoustilassa. Pöydät oli aseteltu U-muotoon. Valmiina oli merkityt paikat jokaiselle läsnäolijalle. Meidät kuusamolaiset oli "heitelty" pitkin salia. Kuusamolaisdelegaation johtaja Timo Majavakin oli vasta viidentenä sanyalaista laskien.

 

Neuvottelu on kyllä kohtuullisen harhaanjohtava ilmaisu tapaamiselle. Maaherra Siuruainen isännän eli Sanyan kaupunginjohtajan vieressä kyllä piti huolen siitä, että meitä jokaista kuultiin vuorollaan. Isännät kuuntelivat kohteliaasti hyökkäillen ehdotuksiamme. Vastaehdotuksia emme neuvottelussa saaneet, emmekä liioin hyväksyntää esityksillemme. Puheita pidettiin, viiri ojennettiin ja lahjat vaihdettiin.

 

Vasta kun "neuvottelu" oli ohi, kansainvälisen osaston päällikkö Mr Bei kävi henkilökohtaisesti kertomassa, että ehdotukseni koulujen välisestä yhteistyöstä otetaan ilolla vastaan. Sovimme, että viemme asiaa eteenpäin sähköpostin avulla.

 

Sanyan kaupunki tarjosi meille neuvottelun jälkeen lounaan. Pöytäseurakseni sain jo Kuusamossa aikaisemmin tapaamani valtuuston varapuheenjohtajan. Hän on hyvin ystävällinen ja hymyilevä setä, mutta ei puhu sanaakaan englantia. Toisella puolella pöytäseurana istuvan nuoren osastopäällikön kanssa keskustelut englanniksi sujuivat erittäin hyvin.

 

Kiinalaisilla on mielenkiintoinen tapa "ryntäillä" kesken ruokailun jututtamaan ja kilistelemään laseja kauempana istuvien kanssa. Tarkoitus on hyvä, mutta rauhalliseen syömiseen ei ole mitään mahdollisuutta. Lounaalla sain maaherralta luottamustehtävän kiittää isäntiämme koko delegaation puolesta herkullista lounaasta. Ja kiitokset mielelläni annoinkin. Virallinen tapaaminen ystäviemme kanssa oli mielenkiintoinen ja lounas erittäin herkullinen ja näyttävä.

 

Saaren pinta-alasta yli puolet on metsän peitossa. Tämän saimme omin silmin todeta kun matkustimme saaren sisäosiin. Siellä tutustuimme saaren alkuperäisväestön, Li-heimon kulttuuriin ja yövyimme heimon ylläpitämässä metsän keskelle rakennetussa kylpylässä. Illallinen syötiin trooppisessa sademetsässä taivasalla selkä päin pimeää pusikkoa. Kyllä mieleen tuli, että mitähän niljakkaita matelijoita mahtaakaan selän takana pimeässä vaania!

 

Matkan viimeisenä päivänä maaherra Siuruainen avasi saaren pääkaupungissa Haikoussa valokuvanäyttelyn, jossa on esillä hainanilaisten ottamia kuvia matkallaan Pohjoismaissa syyskuussa 2006. Mukavaa oli löytää näyttelystä oma kotijoki, Nilonjoki ja paljon muita kotipitäjän kohteita.

 

Näyttelyn avajaisseremonia oli oikea "hässäkkä". Hupaisaa oli seurata tapahtumien kulkua. Paikalliset sinkoilivat sinne tänne kesken avajaisten. Paikallaan rivissä taisivat pysyä vain maaherra Siuruainen ja pääsihteeri Ulla Lassila. Seremoniassa pidettiin paljon puheita, jotka meille ystävällisesti tulkattiin englanniksi. Tosin puheita ei kuullut, sillä äänten sorinan yli äänentoisto ei kantanut.

 

Me kuusamolaiset veimme paikalla oleville kuvaajille lahjaksi Kuusamossa valmistetut keraamiset lumihiutaleet muistuttamaan siitä, että Kuusamo on vaihtanut värinsä nyt valkoiseksi.

 

Odotan innolla Koillissanomien lukijamatkaa Sanyaan. Toivottavasti matka osuu sellaiseen ajankohtaan alkuvuodesta 2008, että minulla koulussa työskentelevänä ja meidän pienellä koululaisellakin on mahdollisuus lähteä mukaan paratiisilomalle Kuusamon ystävyyskaupunkiin.